Kertokaahan purjehtijat mikä tuulen nopeus on mielestänne liikaa? Nytkin on luvattu n. 12 m/s tuulta tai mahdollisesti ylikin ja ainakin täällä Hangon suunnalla on monta venettä laiturissa odottamassa tuulen tyyntymistä eikä uskalla lähteä ulos satamasta. Olisi kiva kuulla muiden kommentteja aiheesta, kun itsekin pidän em. keliä normaaliin perhepurjehdukseen lasten kanssa liian kovana eli pysyn itsekin mieluummin maissa odottelemassa hiljaisempia tuulia.
Kovassa tuulessa
Purjehtiminen
31
13499
Vastaukset
- kysymys!
Ollaan harkitsemassa purkkaria, kuusi kesää ollaan moottoriveneilty ja yksi peruste purjeveneelle olisi parempi merikelpoisuus varsinkin lomareissuilla. Mootoriveneellä (25 jalkaa, liukuva runko) pätee aika hyvin sääntö, että kun vielä näkee aallonpohjasta jotakin niin matkavauhti pysyy hyvänä ja meno riittävän mukavana, mutta aallon vielä kasvaessa alkaa lähisatamat kiinnostaa.
Kun kommentoitte keliä ja tuulirajoja niin antakaapa samalla rehellistä palautetta kuinka moderni 30-35 jalkainen tasapohjavene kryssii kunnon aallokossa?
\\ Pepe - perhepurkkari
Omaan paattiin pitää isoon vetää 1. reivi melkein jo 8-10 m/s, mutta se on mielestäni ihan hyvä tuuli. Jos on perhettä ja lapsia mukana, harkitsen kahdesti, jos tuulesta on annettu huomautus veneilijöille ja on yli 10 m/s. Riippuu aika paljon tuulen suunnasta, reitistä ja siitä missä ollaan, kannattaako lähteä. Tarvittaessa vaan 2. reivi ja jos liian rankkaa kryssimistä sisällä olijoille, sitten koneella. Jos on annettu kovan tullen varoitus ja on yli 15 m/s, en mielelläni lähde pikkuväen kanssa.
- Heikki H.
Hyvä kysymys.
Olen sitä mieltä, että kyse on viihtymisestä, ja siitä, ettei ketään pelota.
Itse en ehkä lähtisi perheen kanssa liikkeelle, jos mukana on joku joka pelkää, tai sellainen tilanne saattaisi tulla vastaan.
Kyllä veneet varmasti kestävät paljonkin tuulta, edellyttäen että ylhäällä on sopiva määrä neliöitä, mutta esim. 12 sekuntimetrin tuulessa päätökseni riippuisi miehistöstä.
"Rutinoituneelle 2 miehistölle tuo tuuli ei ole mikään ongelma.
Merimiestaidot ovat ennen kaikkea, minun mielestäni, päätöksenteon suhteuttamista kulloisenkin miehistön suorituskykyyn ja kokemukseen, toisaalta veneen ja purjeiden kuntoon. - xxxxx
kestävät vaivatta 25 m/s.
En väitä etä meno olisi hauska. Mutta pinnalla pysytään.
Jos on myrskypurjeita (staysail ja myrksyfokka) 25-35 m/s ovat vielä purjehdittavia säitä.
Tästä ylöspäin tuuliajelu on ainoa vaihtoehto, pelkkä takila kaataa veneen. (kannattaa suunnata kohti suoja satammaa, ruffiluukut kiinni, ruorimies sidottu.) Oksenusta tulee, sille ei voi mitään.- siitä missä on
25ms voi olla "purjehdittava" jos on vettä ympärillä. saariston ränneissä tilanne voi olla toinen. lasketeltiin pelkällä mastolla kesällä ukkosmyräkässä yli 5 solmua myötäiseen. ei olisi tullut mieleenkään kaivaa lisää tuulipintaa :o)
- xxxxx
siitä missä on kirjoitti:
25ms voi olla "purjehdittava" jos on vettä ympärillä. saariston ränneissä tilanne voi olla toinen. lasketeltiin pelkällä mastolla kesällä ukkosmyräkässä yli 5 solmua myötäiseen. ei olisi tullut mieleenkään kaivaa lisää tuulipintaa :o)
mutta kuten sanoin, pinnalla pysyitte.
Saaristossa löytää erittäin helposti tuulensuojaa, saaren takana tuulen nopeus on tavallisesti 1/10 päätuulesta (ja monesti sen suunta on "päinvastainen") - xxxxx
siitä missä on kirjoitti:
25ms voi olla "purjehdittava" jos on vettä ympärillä. saariston ränneissä tilanne voi olla toinen. lasketeltiin pelkällä mastolla kesällä ukkosmyräkässä yli 5 solmua myötäiseen. ei olisi tullut mieleenkään kaivaa lisää tuulipintaa :o)
olimme tulossa Bornholmista, spinnu ylhäällä.
Taivas tummistui, alkoi sataa. Sanoin Päiville, mene sisään ja sulje luukut.
Kaatosade poisti aallokon. Seisoin apattisena ruori haarojen välillä ja filosofoin, kunnes katseeni kiinnittyi lokiin: 12,5 solmua!
Ajatteli että koska Silva oppii tekemään vedenpitäviä instrumenttejä, sitten katsoin taakse: 30 m pitkä valkoinen vana, paatti täydessä plaanissa.
Ajattelin että tätä kukaan ei usko, pakotin Päivin ulos ottamaan kuvia lokista, peräaallosta, spinnusta.
Meno jatkui n 2 tuntia (24 M!), tavallaan rauhallista menoa. Ainoa murhekryyni oli kuin napsautta spinnuskuutti (kevlar) vastaukseksi tuli falsetissa "ping". - olla veneen tyyppi
xxxxx kirjoitti:
olimme tulossa Bornholmista, spinnu ylhäällä.
Taivas tummistui, alkoi sataa. Sanoin Päiville, mene sisään ja sulje luukut.
Kaatosade poisti aallokon. Seisoin apattisena ruori haarojen välillä ja filosofoin, kunnes katseeni kiinnittyi lokiin: 12,5 solmua!
Ajatteli että koska Silva oppii tekemään vedenpitäviä instrumenttejä, sitten katsoin taakse: 30 m pitkä valkoinen vana, paatti täydessä plaanissa.
Ajattelin että tätä kukaan ei usko, pakotin Päivin ulos ottamaan kuvia lokista, peräaallosta, spinnusta.
Meno jatkui n 2 tuntia (24 M!), tavallaan rauhallista menoa. Ainoa murhekryyni oli kuin napsautta spinnuskuutti (kevlar) vastaukseksi tuli falsetissa "ping".olis vaan kiva tietää.....
- hyvä kappale
xxxxx kirjoitti:
olimme tulossa Bornholmista, spinnu ylhäällä.
Taivas tummistui, alkoi sataa. Sanoin Päiville, mene sisään ja sulje luukut.
Kaatosade poisti aallokon. Seisoin apattisena ruori haarojen välillä ja filosofoin, kunnes katseeni kiinnittyi lokiin: 12,5 solmua!
Ajatteli että koska Silva oppii tekemään vedenpitäviä instrumenttejä, sitten katsoin taakse: 30 m pitkä valkoinen vana, paatti täydessä plaanissa.
Ajattelin että tätä kukaan ei usko, pakotin Päivin ulos ottamaan kuvia lokista, peräaallosta, spinnusta.
Meno jatkui n 2 tuntia (24 M!), tavallaan rauhallista menoa. Ainoa murhekryyni oli kuin napsautta spinnuskuutti (kevlar) vastaukseksi tuli falsetissa "ping".Kuuntelitko tätä juuri? Sinulla hassuja juttuja, totta varmasti joka sana.
- mielnkiintoa
olla veneen tyyppi kirjoitti:
olis vaan kiva tietää.....
Albin Express, sillä käyty välimerellä asti. Ja voitettu lähes kaikki mitä voitettavissa on!
(Liiottelua, naisten kuppi ainoastaan kaksi kertaa. Yritän korjata tilanteen!)
Unohdin kertoa että menin naimisiin Bornholmissa. Tämä surffimatka oli samalla sellainen "häämatka".
Kiitos mielenkiinnosta, hauskaa elvyttää vanhoja muistoja (olen pahoillani, neito ei ollut Päivi (keskisuomalaisen entinen vaimo) vaan Marjut, muhkea pakkaus!) - tultu
mielnkiintoa kirjoitti:
Albin Express, sillä käyty välimerellä asti. Ja voitettu lähes kaikki mitä voitettavissa on!
(Liiottelua, naisten kuppi ainoastaan kaksi kertaa. Yritän korjata tilanteen!)
Unohdin kertoa että menin naimisiin Bornholmissa. Tämä surffimatka oli samalla sellainen "häämatka".
Kiitos mielenkiinnosta, hauskaa elvyttää vanhoja muistoja (olen pahoillani, neito ei ollut Päivi (keskisuomalaisen entinen vaimo) vaan Marjut, muhkea pakkaus!)veneellä jonka runkonopeus ei yllä 8 solmuun (pituus alle 8 m ja vesilinja vielä vähemmän. Minulla on monen vuoden purjehduskilpailujen tulokset, mutta enpä löytänyt kärkipaikoilta yhtään expressiä, no venetyypin omissa kokoontumiskisoissa kylläkin. Sääliksi käy sitä Päiviä tai mikä hän nyt olikaan, häämatkalla jo "pakotettiin" hommiin.
- Jester
tultu kirjoitti:
veneellä jonka runkonopeus ei yllä 8 solmuun (pituus alle 8 m ja vesilinja vielä vähemmän. Minulla on monen vuoden purjehduskilpailujen tulokset, mutta enpä löytänyt kärkipaikoilta yhtään expressiä, no venetyypin omissa kokoontumiskisoissa kylläkin. Sääliksi käy sitä Päiviä tai mikä hän nyt olikaan, häämatkalla jo "pakotettiin" hommiin.
Kyllä Express kulkee yli 8 solmua spinnulla kun tuulee sopivasti. Itse olen retkeillessä ajellut pitkät pätkät 8-10 solmun nopeudella. Åland Rund kisassa 1989 ajettiin muutama tunti n. 10-12 solmun vauhdilla. Tuulta oli 13-15 m/s ja saarten välissä ei ollut aaltoa lainkaan. Surfeissa aallokossa huippuvauhdit lienee n. 14-15 solmun luokkaa.
Tuttavapariskunnan poika Inferno 33:ssa oli ihan hajalla kun isä ei nostanut n. 10-12m/s tuulessa spinnua ja mentiin ohitse matkalla Hiittisistä Björköhön. Kelluva vinssinkampi putosi, mutta ei millään malttanut kääntyä takaisin poimimaan kun oli niin hyvä spinnutella...
Tässä kisatuloksia, kun et ole Expressiä missään kärkipaikoilla nähnyt...
IMS 3 Avomeri SM 2. 2003 ja SM 1. 2004
http://www.avomeripurjehtijat.fi/vanhatsivut/kilpailut/2004/ow/index.html
http://www.avomeripurjehtijat.fi/vanhatsivut/kilpailut/2003/ow/index.html
KoPun tiistai-ranking, 4 Expressiä 10 parhaan joukossa, rankingissa yleensä yli 90 venettä mukana. Lähdöissä usein 30-50 venettä.
http://www.koivusaarenpursiseura.fi/kilpailut/tiistaikisat/tulokset/index.shtml
http://www.koivusaarenpursiseura.fi/kilpailut/tiistaikisat/tulokset2005/index.shtml
Espoo-Suursaari kisa 2004 ja 2005 2. sija
http://avomeripurjehtijat.fi/index.ph?option=com_content&task=view&id=52&Itemid=2
http://siteeditor.itmill.com/itmill/preview/esr/lys4maali2004.htm
Tietysti yksityyppikisat,joissa on 20 venettä, on paljon mukavampia kuin selityskisat (LYS, IMS). Useimmat kisaavatkin Expressillä enimmäkseen yksityyppikisoja mutta aina välillä käydään kokeilemassa onnea tasoituskisoissa. Niissä vaan ei ole hirveästi osaottajia muutamia poikkeuksia huomioonottamatta (ESSR, Päijännepurjehdus, HTR) ja veneetkin kovasti erilaisia joten kisailu ei ole niin antoisaa.
Jester
- helsinki_
Palasin pari tuntia sitten ja päivällä lähdin, mukava oli purjehduskeli. Vene on vanha pitkäköli.
- m/s
on meillä raja lasten kanssa. Kun yli menee, ei enää mietitä sen enempää "josko sittenkin". Lapset ovat velhoja keksimään päiväksi jotain muuta tekemistä...
- vmg
Ei tuo 12m/s ja siitä ylös päin ole vanhalla, syväpohjaisella suomiveneellä mikään juttu. Kun on 15 m/s ja yli, tuulen voima alkaa tuntua. Ekan reivin otan viimeistään kun tuuli on mittarin mukaan 18 solmua. Sitten mennään reivatulla isolla ja fokalla. Kakkosreiviä ei ole vielä tarvittu. Perheen kanssa jäädään suosiolla satamaan jos yli 15 m/s, mikä on tuiki harvinaista. Vaimo ei tykkää kovasta tuulesta, lapset sitäkin enemmän.
Kihdin yli mentiin heinäkuun alussa, kun tuulta oli himpun yli 30 solmua luoteesta. Purjepussi lensi mereen, vaikka se oli hyvin kiinni. Jos joku löytää sinivalkoisen WB:n purjepussin Kihdin itäreunalta, saa palauttaa. Pussissa on nimi ja osoite. Olis pitänyt nakata se sisään, mut luoviessa oli sen verran äksöniä, että sinne se unohtui vanttien väliin. - vielä*
Kuinka moderni 30-35 jalkainen tasapohjavene kryssii kunnon aallokossa?
\\ Pepe- xxxxx
paljon paremmin kuin vanhanaikainen pitkäkölinen jne.
Kun tuuli nousee, niin tekee myös aallookko. Kun aallonkorkeus on 10 m (15 m/s) ongelma vastatuulessa on että aallonpohjalla ei tuule lainkaan, huipulla kaikki tulee kerrallaaan.
Mitä kevyempi vene (kyllä, kilpavene on merikelpoisempi kuin ns avomeripursi) sitä nopeammin se kiihtyy ja meno vaivattomampi.
Ymmärrän että tosiasia että kilpavene on merikelpoisempi kuin "avomeripursi" (tikkaat mastoon ja ylimääräinen paino ei tee veneestä merikelposempi), mutta tämä on ikävä tosiasia. - kryssii
tasapohjasetkin, paremmin kuin voisi kuvitella.
Mutta kuten muussakin asiassa se on aikapaljon tekijästä kiinni. Jos osaa, niin hyvin - jos ei, niin ei. - satamajuttuja
xxxxx kirjoitti:
paljon paremmin kuin vanhanaikainen pitkäkölinen jne.
Kun tuuli nousee, niin tekee myös aallookko. Kun aallonkorkeus on 10 m (15 m/s) ongelma vastatuulessa on että aallonpohjalla ei tuule lainkaan, huipulla kaikki tulee kerrallaaan.
Mitä kevyempi vene (kyllä, kilpavene on merikelpoisempi kuin ns avomeripursi) sitä nopeammin se kiihtyy ja meno vaivattomampi.
Ymmärrän että tosiasia että kilpavene on merikelpoisempi kuin "avomeripursi" (tikkaat mastoon ja ylimääräinen paino ei tee veneestä merikelposempi), mutta tämä on ikävä tosiasia.että 15m/s muka 10 m korkeita aaltoja, ei ainakaan itämerellä. Voit katsoa tilastoista. Aallon pituus saattaa olla lähellä kymmentä metriä 15m/s tuulessa. Selkämerellä oli 12m/s tuulella aallon korkeus n. 2 m viikolla 29.
- huomannut
kryssii kirjoitti:
tasapohjasetkin, paremmin kuin voisi kuvitella.
Mutta kuten muussakin asiassa se on aikapaljon tekijästä kiinni. Jos osaa, niin hyvin - jos ei, niin ei.Tasapohjainne vaatii eteen jonkin verran purjetta. Tällä saa keulaan "painoa" ja meno tasoittuu. Eli isoon reiviä ennenkuin genoaa rullataan sisään. Veneen pohjat ovat niin yksilöllisiä että mitään yleispätevää on varmasti vaikeaa sanoa. Homma selvinnee vain kokeilemalla? Massa lienee myös oleellinen asia. Veneen lähtiessä loikkimaan kryssissä niin että tulee ilmaa pohjan alle vauhti pysähtyy siihen. Purjeeseen tulee edestakaisin liikettä ja veto loppuu. Mutta kyllä taitaa olla niin että oli tasapohjainen tai ei suurimmalla osalla purjehtioista loppuu kantti ennen veneen ominaisuuksia. Itse reivaan isoa 8m/s ja ulos lähteminen riippuu kovasti reitistä, miehistöstä tuulen suunnasta mutta, 12 m/s pitää olla jokin syy miksi lähteä.
- pallissa
satamajuttuja kirjoitti:
että 15m/s muka 10 m korkeita aaltoja, ei ainakaan itämerellä. Voit katsoa tilastoista. Aallon pituus saattaa olla lähellä kymmentä metriä 15m/s tuulessa. Selkämerellä oli 12m/s tuulella aallon korkeus n. 2 m viikolla 29.
aallonkorkeus nousee lähelle 10 m.
2 m se saavuttaa 4 m/s.
Ellet usko, sopii mennä katsomaan. - aallonkorkeus
xxxxx kirjoitti:
paljon paremmin kuin vanhanaikainen pitkäkölinen jne.
Kun tuuli nousee, niin tekee myös aallookko. Kun aallonkorkeus on 10 m (15 m/s) ongelma vastatuulessa on että aallonpohjalla ei tuule lainkaan, huipulla kaikki tulee kerrallaaan.
Mitä kevyempi vene (kyllä, kilpavene on merikelpoisempi kuin ns avomeripursi) sitä nopeammin se kiihtyy ja meno vaivattomampi.
Ymmärrän että tosiasia että kilpavene on merikelpoisempi kuin "avomeripursi" (tikkaat mastoon ja ylimääräinen paino ei tee veneestä merikelposempi), mutta tämä on ikävä tosiasia.Itämerellä tuulee varsin usein yli 15 m/s, mutta eivät ne aallot 10 metriin nouse. Merentutkimuslaitoksen sivuilla on tietoa aallonkorkeudesta ja mm. seuraavaa:
Varsinaisen Itämeren pohjoisosat ovat aallokko-oloiltaan Itämeren vaikeimpia. Joulukuun 22. vuonna 2004 pohjoisella Itämerellä merkitsevä aallonkorkeus kasvoi Rafael- myrskyn aikana 7,7 metriin. Korkein yksittäinen aalto oli tällöin 14 metriä. Aikaisempi ennätys oli 7,4 metriä, joka mitattiin joulukuussa 1999 kahdesti, sekä 6. että 18. päivä. Itämerellä 7,7 metrin merkitsevä aallonkorkeus on mitattu vain kerran aikaisemmin, tammikuussa 1984 Ruotsin rannikolla sijaitsevan Almagrundetin lähistöllä (SMHI). - xxxxxx
aallonkorkeus kirjoitti:
Itämerellä tuulee varsin usein yli 15 m/s, mutta eivät ne aallot 10 metriin nouse. Merentutkimuslaitoksen sivuilla on tietoa aallonkorkeudesta ja mm. seuraavaa:
Varsinaisen Itämeren pohjoisosat ovat aallokko-oloiltaan Itämeren vaikeimpia. Joulukuun 22. vuonna 2004 pohjoisella Itämerellä merkitsevä aallonkorkeus kasvoi Rafael- myrskyn aikana 7,7 metriin. Korkein yksittäinen aalto oli tällöin 14 metriä. Aikaisempi ennätys oli 7,4 metriä, joka mitattiin joulukuussa 1999 kahdesti, sekä 6. että 18. päivä. Itämerellä 7,7 metrin merkitsevä aallonkorkeus on mitattu vain kerran aikaisemmin, tammikuussa 1984 Ruotsin rannikolla sijaitsevan Almagrundetin lähistöllä (SMHI).minä olen käynnyt siellä, merentutkimuslaitos tai te ette!
- jjjjjjjj
xxxxxx kirjoitti:
minä olen käynnyt siellä, merentutkimuslaitos tai te ette!
Oliko mittanauha mukana?
- hyvin, mutta...
pallissa kirjoitti:
aallonkorkeus nousee lähelle 10 m.
2 m se saavuttaa 4 m/s.
Ellet usko, sopii mennä katsomaan.sulla taitaa olla yksiköt pielessä. 4 m/s tuulessa allon korkeus lähempänä 2 cm kuin 2 m, todellisuudessa varmaan tuossa tuulessa aallomnkorkeus 10 - 15 cm. Näin oman kokemukseni mukaan. N. 12 m/s tuuli kestäessään jonkun aikaa 8useita tunteja) nostaa n. 2 m merkisevän aallonkorkeuden ja suurimmat aallot lähentelee 4 m, mutta niitä tulee vain harvakseltaan. Tänäkin kesänä Visbyyn saapuessamme puhalsi etelälounaasta reilua kymmentä, mutta aallon korkeus oli kyllä selvästi alla 2 m, ihan vaan kun vertasi aaltoja veneen runkoon mittakaava mielessä. Välillä kyllä tuli isoja aaltoja, mutta ei yksittäiset isot aallot nosta aallokkoa keskimäärin paljoakaan.
- mahtanut käydä
xxxxxx kirjoitti:
minä olen käynnyt siellä, merentutkimuslaitos tai te ette!
kyllä merentutkimusalus ainakin kiertelee koko itämertä ja aaltopoijut on pahimmissa aallokkopaikoissa paikalla. Itselläni on ollut 18-22 m/s tuulta kun seilasimme Gotlantiin, aallonkorkeus ehkä siinä 4-5 m (aallon pohjalla ollessa ei näkynyt kuin lähimpien aaltojen harjat, josta arvio.)Omassa veneessäni toteaa helposti onko aalto yli 2m, kun seisoo sitlooran pohjalla niin alle kahden metrin aallokossa näkee kauas vaikka vene on aallon pohjalla. Tämmä xxxxx tuskin on nähnyt aallokkoa muualla kuin olutlasissa horjuessaan tiskiltä pöytään.
- runsaasti
Tulee aina välillä seurattua sääasema Nauvoa, jolloin samaan kuvaan saa keskituulen, suunnan ja ylätuulen. Ei ole mitenkään harvinaista, että keskituuli on esim. 5-8 m/s ja samaan aikaan ylätuuli 14-17 m/s. Noilla kahdella on vissi ero purjehtijan kannalta.
Saaristomeren ongelma ja samalla haaste on sopeutua hyvin vaihtelevaan tuuleen, lähes tyynen jälkeen voi jonkun saaren takaa tulla melko reipaskin puuska. Niissä oloissa tuntuu välillä, ettei oikein koskaan ole oikeita purjeita.- lisäys
Tälläkin hetkellä keskituuli on n. 4.5 m/s ja ylätuuli n. 11 m/s.
- on...
lisäys kirjoitti:
Tälläkin hetkellä keskituuli on n. 4.5 m/s ja ylätuuli n. 11 m/s.
rullapurjeet, kokeilkaa vaikka.
- tuulen viemä
fe 83:lla 10-12 m/s tuulissa ja meno on vauhdikasta, mutta välillä väsyttävää, koska purjehtiminen vaatii keskittymistä. Sopivalla purjekerralla kulkee tasaisesti ja "mukavasti", mutta kapeilla väylillä pitää olla tarkkana saarten kärjissä, salmissa ym. koska tuuli yltyy hetkittäin reippaasti yli 12 ms, suurilla selillä meno on usein tasaisempaa, jos ei aaltoja pelkää (harvoinhan ne purjevenettä kaatavat, jos vauhtia piisaa), mutta etenkin selkien (esim Porkkala) sisäänmenot (tuli takaa) voivat olla kinkkisiä aaltojen kasvaessa ja usein myös tuuli kääntyy ikävästi taakse, jolloin saa olla tarkkana ison puomin kanssa aaltojen vääntäessä venettä milloin mihinkin suuntaan (sivutuulessahan purjevene kulkee hienosti isossakin aallokossa jos ylhäällä on sopivasti reivattu purjekerta). Usein kovalla myötäisellä mennään "ruotsalaisittain" pelkällä rullagenualla, jolloin meno tuntuu leppoisalta kelillä kuin kelillä. oikeastaan kuitenkin ongelmallisinta kovemmilla tulilla ovat laituriin ajot, koska homman pitää onnistua yleensä kerralla, jotta saa perän poijuun ja veneen laituriin hajottamatta kaulaa tai muita veneitä.. Pienen sisämoottorin jarrutustehokin kun on olematon. Toisaalta kovemmalla kelillä on yleensä laitureilla porukkaa kädet ojossa vastassa juuri em. syistä... Eli me kyllä lähdetään usein varsinkin myötäisessä sivu/takatuulessa merelle jos luvataan 10-12 ms. Parhaimmillaan saa purjehdusnautintoa koko rahan edestä. Jos luvataan 13-15 tai yli, jäädään rantaan, ellei sitten ole aivan pakottava tarve merelle. Mutta esim. Porkkalan selkä/Kihti ollaan ylitetty useamman kerran 15-18 m/s tuulessa, isossa 2. reivi tasaamassa keikutusta ja tarvittaessa mottia/etupurjetta avuksi, hyvin menee.
- feelingi
Yli 10 m/s tuulessa voi perhepurjehduskin olla nautittavaa jos aallokko ei pääse isoksi eli tuuli tulee mantereen tai matalikkojen yli. Meno on vauhdikasta ja turvallista kunhan purjeet on reivattu sopivasti niin että peräsin vielä tottelee.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Työttömyys on kasvussa - Hallitus halusi kannustaa työttömät töihin leikkaamalla sosiaaliturvaa
Hallitus halusi kannustaa työttömät töihin leikkaamalla sosiaaliturvaa. Työttömyys on kuitenkin kasvussa. Mitä itse aja3482805Mikä piirre on kasvoissa tärkein?
Mikä piirre on kasvoissa tärkein kun valitset seuraa itsellesi?1201549Suurimman myrskyilyn jälkeen
vakiintuu tyynenpi tunne. Entistä vakaampi, entistä varmempi. Aina vaikealla hetkellä auttaa, kun ajattelen sinua. Minul481380Ruumis kanavassa
Mikä juttu eilen ollut poliisit palokunta ambulanssi ja ruumis auto sillalla. Tekikö itsemurhan151046Mikä häpeä Haapaveden kaupungille
Avin huomautuksen mukaa hoitoyksikkö on ollut monin osin lainvastainen. Huomautettavaa on monista asioista. Miten Haa57997Tojotamies törttöili taas auton eteen
Ja taas joku Tojotapappa vähät välitti liikennesäännöistä ja kääntyi viitostietä ajaneen auton eteen tänään, tällä kerta28958En sano tätä pahalla
Mutta olihan meillä aika reippaasti ikäeroa ja aivan erilaiset elämäntilanteetkin. En vaan jotenkin tajunnut sitä aiemm82933- 80908
Ei mitään menetettävää
Arvostin ja kunnioitin sun tunteita. Menit nyt liian pitkälle. Mulla ei ole enää mitään menetettävää ja sä tulet sen huo149898Tiedättekö miksi mies on olemassa?
Lisääntymistä varten. Ei mitään muuta hyötyä. Jos nainen voisi lisääntyä ilman miestä, luuletteko miehet että naiset tar205839