Avomeri ja pelko

Nuo sanat ovat itsestään selvät ja tuhat kertaa kuultu. Kuten vaikka tämäkin: "Veneen merikelpoisuus riippuu sen miehistöstä" (pitää harvinaisen hyvin paikkansa, muuten).

Minä nyt kuitenkin satuin puhumaan turhasta pelosta joka poistuu jo hieman lukemalla vaikkapa "Heavy wheather sailing"-kirjaa ja pohtimalla kaikkia vastoinkäymismahdollisuuksia etukäteen. Harmittaa, että niin monilla on LIIAN KORKEA kynnys mennä avomerelle. Kuten "vanha merimies" varmaan hyvin tietää niin tosipaikan tullen pahimmat paikat ovat rannikkoalueet (ja niiden karikot) eikä suinkaan tuo "pelätty avomeri".

terveisin,
avomeriseilaaja 28-jalkaisella

skönö kirjoitti:

Nuo sanat ovat itsestään selvät ja tuhat kertaa kuultu. Kuten vaikka tämäkin: "Veneen merikelpoisuus riippuu sen miehistöstä" (pitää harvinaisen hyvin paikkansa, muuten).

Minä nyt kuitenkin satuin puhumaan turhasta pelosta joka poistuu jo hieman lukemalla vaikkapa "Heavy wheather sailing"-kirjaa ja pohtimalla kaikkia vastoinkäymismahdollisuuksia etukäteen. Harmittaa, että niin monilla on LIIAN KORKEA kynnys mennä avomerelle. Kuten "vanha merimies" varmaan hyvin tietää niin tosipaikan tullen pahimmat paikat ovat rannikkoalueet (ja niiden karikot) eikä suinkaan tuo "pelätty avomeri".

terveisin,
avomeriseilaaja 28-jalkaisella

Lue lisää

Asun eräässä rannikkokaupungissa, jossa purjehdus automaattisesti tarkoittaa avomeripurjehdusta sillä saaristoa ei ole. Kuluvana kautena olen mieltynyt avomereen ymmärtäen niitä, jotka tekevät pitkiä purjehduksia kaukana rannikosta. Avomeressä on oma hieno fiiliksensä.

Avomerellä on etunsa: ajoverkkokalastuksen hiivuttua tilaa on tullut jälleen niin, ettei koko ajan tarvitse kiikaroida lippurivistön päätä. Avomerellä on tilaa ja purjehtiminen tuntuu saaristoon verrattuna vapaammalta. Pieni pelko on terve merkki, mutta jos se rupeaa rajoittamaan harrastusta voi minusta miettiä lajin vaihtoa.

Kryssimme loman alussa Luvialta Rauman Kylmäpihlajaan tekemällä vain yhden vendan. Ensiksi mentiin pari tuntia ulos keskemmälle Selkämerta, jossa gps:n mukaan paukautettiin käännös määräänpäätä kohden. Rentouttavaa, ei huolta kareista tai törttöilijöistä. Vene kulki autopilotilla itsestään, meille jäi aikaa rentoutumiseen. Saaristossa olisi pitänyt vastaavasti olla koko ajan silmä tarkkana linjojen, merkkien ja veneiden kanssa.

jiiku kirjoitti:

Asun eräässä rannikkokaupungissa, jossa purjehdus automaattisesti tarkoittaa avomeripurjehdusta sillä saaristoa ei ole. Kuluvana kautena olen mieltynyt avomereen ymmärtäen niitä, jotka tekevät pitkiä purjehduksia kaukana rannikosta. Avomeressä on oma hieno fiiliksensä.

Avomerellä on etunsa: ajoverkkokalastuksen hiivuttua tilaa on tullut jälleen niin, ettei koko ajan tarvitse kiikaroida lippurivistön päätä. Avomerellä on tilaa ja purjehtiminen tuntuu saaristoon verrattuna vapaammalta. Pieni pelko on terve merkki, mutta jos se rupeaa rajoittamaan harrastusta voi minusta miettiä lajin vaihtoa.

Kryssimme loman alussa Luvialta Rauman Kylmäpihlajaan tekemällä vain yhden vendan. Ensiksi mentiin pari tuntia ulos keskemmälle Selkämerta, jossa gps:n mukaan paukautettiin käännös määräänpäätä kohden. Rentouttavaa, ei huolta kareista tai törttöilijöistä. Vene kulki autopilotilla itsestään, meille jäi aikaa rentoutumiseen. Saaristossa olisi pitänyt vastaavasti olla koko ajan silmä tarkkana linjojen, merkkien ja veneiden kanssa.

Lue lisää

Myös Suomenlahdella voi purjehtia avomerireittiä, me teimme näin; ensin etelään Helsingin kohdalta ja sitten käännös Helsinginmajakalta laivaväylän poikki länteen (laivaliikenne on todella vilkasta, hitaalla veneellä saa suunnitella ylityksen erityisen tarkkaan)
Sitten avomerta pitkin kohti Maarianhaminaa - pysähtymättä. Keskinopeudeksi tuli 3,2 solmua. Homma toimii, kunhan pysyy poissa reitinjakojärjestelmältä. Matkan aikana seuraa saa muista laivoista- vhf voisi olla paikallaan, ainoastaan Hangon kohdalla näkyi kaksi purjevenettä, toinen suuntaamassa etelään, ilmeisesti Viroon ja toinen matkalla itään.
Oma pitkäkölinen tuntui kerrankin olevan oikeilla vesillä, aallot (mainingit) se otti todella mallikkaasti ja rauhallisesti verrattuna rannikon ja saariston terävään aaltoon.
Mahtava reissu, suosittelen!

reissusta palannut kirjoitti:

Myös Suomenlahdella voi purjehtia avomerireittiä, me teimme näin; ensin etelään Helsingin kohdalta ja sitten käännös Helsinginmajakalta laivaväylän poikki länteen (laivaliikenne on todella vilkasta, hitaalla veneellä saa suunnitella ylityksen erityisen tarkkaan)
Sitten avomerta pitkin kohti Maarianhaminaa - pysähtymättä. Keskinopeudeksi tuli 3,2 solmua. Homma toimii, kunhan pysyy poissa reitinjakojärjestelmältä. Matkan aikana seuraa saa muista laivoista- vhf voisi olla paikallaan, ainoastaan Hangon kohdalla näkyi kaksi purjevenettä, toinen suuntaamassa etelään, ilmeisesti Viroon ja toinen matkalla itään.
Oma pitkäkölinen tuntui kerrankin olevan oikeilla vesillä, aallot (mainingit) se otti todella mallikkaasti ja rauhallisesti verrattuna rannikon ja saariston terävään aaltoon.
Mahtava reissu, suosittelen!

Lue lisää

Juhannuksen jälkeisenä sunnuntaina lähdettiin aamupäivällä länteen. Ensin kasuunille ja sieltä vielä muutama maili etelään. Tuuli perkele kääntyi samaan tahtiin ja homma meni kryssimiseksi. Tuuli nousi palttiarallaa 8-10 metriin ja merenkäynti oli ihan kiva. Tehtiin tunnin strekkejä, illan hämärtyessä oltiin Kallbådasta etelään viitisen mailia. Mentiin Porkkalasta sisään ja Barösundiin. Siinä vaiheessa oli lokissa 75 mailia eli sama kuin Hankoon.

jiiku kirjoitti:

Asun eräässä rannikkokaupungissa, jossa purjehdus automaattisesti tarkoittaa avomeripurjehdusta sillä saaristoa ei ole. Kuluvana kautena olen mieltynyt avomereen ymmärtäen niitä, jotka tekevät pitkiä purjehduksia kaukana rannikosta. Avomeressä on oma hieno fiiliksensä.

Avomerellä on etunsa: ajoverkkokalastuksen hiivuttua tilaa on tullut jälleen niin, ettei koko ajan tarvitse kiikaroida lippurivistön päätä. Avomerellä on tilaa ja purjehtiminen tuntuu saaristoon verrattuna vapaammalta. Pieni pelko on terve merkki, mutta jos se rupeaa rajoittamaan harrastusta voi minusta miettiä lajin vaihtoa.

Kryssimme loman alussa Luvialta Rauman Kylmäpihlajaan tekemällä vain yhden vendan. Ensiksi mentiin pari tuntia ulos keskemmälle Selkämerta, jossa gps:n mukaan paukautettiin käännös määräänpäätä kohden. Rentouttavaa, ei huolta kareista tai törttöilijöistä. Vene kulki autopilotilla itsestään, meille jäi aikaa rentoutumiseen. Saaristossa olisi pitänyt vastaavasti olla koko ajan silmä tarkkana linjojen, merkkien ja veneiden kanssa.

Lue lisää

Nyt kyllä sait kuulostamaan avomeripurjehduksen aika tylsähköltä, pari tuntia samaan suuntaan, autopilotilla, rentoutua samalla...

Henkilökohtaisesti ei sävähdytä, tarvisi olla säpinää, mutta meitähän on moneen keliin ja purjehdustapaan.

Oulussa osataan kirjoitti:

Nyt kyllä sait kuulostamaan avomeripurjehduksen aika tylsähköltä, pari tuntia samaan suuntaan, autopilotilla, rentoutua samalla...

Henkilökohtaisesti ei sävähdytä, tarvisi olla säpinää, mutta meitähän on moneen keliin ja purjehdustapaan.

Lue lisää

Saaristo on hienoa, mutta itse kyllä annan ääneni avomeripurjehdukselle. Autopilottia ei tarvitse käyttää jos haluaa olla koko ajan ruorissa/pinnassa kiinni, mutta avomerellä autopilotti on kyllä paikkansa ansainnut. Sait homman kuulostamaan siltä, ettei purjehtiessa saa rentoutua, vaan pitää olla koko ajan tekemässä vendoja yms.

Tietty määrä säpinää pitää toki olla, mutta kaikille sopivasti.

t. nimin. "200 vendaa välillä Hki-Hanko, never again" ;)

Hämykumma kirjoitti:

"Eiköhän suurimpia syitä kovalla tuulella lähdön lykkäämiseen ole se, että purjehtimisen vaiva ja mukavuus -suhde muuttuu (vesi lentää vaakassa, suuremmat veneenkäsittelyvoimat jne.) Taas avomerelle (tarkoittaa kai ettei näy rantoja???) menon esteenä varmaan useimmiten aika; pitää purjehtia hieman pidempään, että rannat jää näköpiirin ulkopuolelle ja vieläpä takaisinkin".

Minusta purjehtimisen "vaiva" ja mukavuus ovat olleet juuri parhaimmillaan vaikkapa matkalla Bornholmiin ja Norjaan. Purjepinta-ala tilanteen mukaan ja mahtavaa menoa sekä välillä asiaan kuuluvaa rynkytystä. Ihmettelen vieläkin noita aikoja (30 vuotta sitten) kun YLIkunnioitin pitkän matkan purjehtijoita. Aivan kuten Duncker sanoo: "ei avomeripurjehduksessa ole mitään ihmeellistä eikä myöskään suurempaa vaaraa kun ottaa huomioon tietyt tosiseikat".

Tämän kesän paras kokemus oli Iniöstä vinosti Selkämeren yli suoraan Höga Kusten:ille kovalla sivumöytäisellä. Ai sitä iloa!

skönö kirjoitti:

Hämykumma kirjoitti:

"Eiköhän suurimpia syitä kovalla tuulella lähdön lykkäämiseen ole se, että purjehtimisen vaiva ja mukavuus -suhde muuttuu (vesi lentää vaakassa, suuremmat veneenkäsittelyvoimat jne.) Taas avomerelle (tarkoittaa kai ettei näy rantoja???) menon esteenä varmaan useimmiten aika; pitää purjehtia hieman pidempään, että rannat jää näköpiirin ulkopuolelle ja vieläpä takaisinkin".

Minusta purjehtimisen "vaiva" ja mukavuus ovat olleet juuri parhaimmillaan vaikkapa matkalla Bornholmiin ja Norjaan. Purjepinta-ala tilanteen mukaan ja mahtavaa menoa sekä välillä asiaan kuuluvaa rynkytystä. Ihmettelen vieläkin noita aikoja (30 vuotta sitten) kun YLIkunnioitin pitkän matkan purjehtijoita. Aivan kuten Duncker sanoo: "ei avomeripurjehduksessa ole mitään ihmeellistä eikä myöskään suurempaa vaaraa kun ottaa huomioon tietyt tosiseikat".

Tämän kesän paras kokemus oli Iniöstä vinosti Selkämeren yli suoraan Höga Kusten:ille kovalla sivumöytäisellä. Ai sitä iloa!

Lue lisää

Iniöstä Selkämeren yli Höga kustenille sivumyötäisessä...Entäpä jos olisi tuullut 15 m/s vasten, olisitko silti purjehtinut Höga Kustenille?

Hämykumma kirjoitti:

Iniöstä Selkämeren yli Höga kustenille sivumyötäisessä...Entäpä jos olisi tuullut 15 m/s vasten, olisitko silti purjehtinut Höga Kustenille?

Kyllä. Kun tulin takaisin (vasta)tuuli voimistui koko ajan ja oli lopussa 12 metrin luokkaa. Sekin oli ilman muuta nautinto ja kuuluu sarjaan "asiaan kuuluva rynkytys". Menomatkan ilolla elän kuitenkin ensi talven läpi.

Pelko pois sinultakin, hämykumma.

5-6 m/s on melko tavallinen kesätuuli, hyvän kelin tuuli. Eikä aallokko ole avomerellä 20-30 cm korkeampaa. Aika kauan saa hakea jos kevyempää keliä hakee.

ehkä panna harkintaan katamaraanin, käyttäytyy huomattavan rauhallisesti, autopilotti hoitaa kyllä homman ja eivätkä useimmat tule merisairaaksi kun rullaus puuttuu.

päivän paras lohkasu - kolleega ihmetteli kun putosin tuolista lattialle nauramaan...

piti2 kirjoitti:

ehkä panna harkintaan katamaraanin, käyttäytyy huomattavan rauhallisesti, autopilotti hoitaa kyllä homman ja eivätkä useimmat tule merisairaaksi kun rullaus puuttuu.

kyse olekaan rullauksesta, vaan avomerellä päälle 6-7 m tuulessa alkaa vaikuttaa näkyvän aallokon alla oleva pitempi vaikeammin havaittava aalto jos tuuli on pitempään puhaltanut syvillä avoimilla vesillä. Monellakin naurajalla rupeaa naama vihertämään muutaman tunnin jälkeen.

hehhee kirjoitti:

päivän paras lohkasu - kolleega ihmetteli kun putosin tuolista lattialle nauramaan...

Kuinkahan paksu juttu tänne pitäisi kirjoittaa, ettei aina muutama ottaisi tosissaan. Olen silloin tällöin yrittänyt, mutta huonolla menestyksellä.

tosiaan noin kirjoitti:

5-6 m/s on melko tavallinen kesätuuli, hyvän kelin tuuli. Eikä aallokko ole avomerellä 20-30 cm korkeampaa. Aika kauan saa hakea jos kevyempää keliä hakee.

5-6 m/s on juuri niin, mutta kun mennään tästä yli eli navakkaan ja kovaan niin avomeriolosuhteet ovat erilaiset kuin saariston suojassa.

piti2 kirjoitti:

ehkä panna harkintaan katamaraanin, käyttäytyy huomattavan rauhallisesti, autopilotti hoitaa kyllä homman ja eivätkä useimmat tule merisairaaksi kun rullaus puuttuu.

Katamaraanissa ei tartte kamojakaan siivota vaan mukit ja muut pysyy nätisti pöydällä kovemmassakin kelissä, kun meno on tasaista kuin junassa.

No jopas listasit pelkoja. Onhan noihin toki hyvä varautua, mutta ei ne mitään voittamattomia mörköjä ole. Yleensä se paha olo tulee, jos kökkii sisätiloissa eikä näe horisonttia. Kannella on siinä mielessä helpompaa. Eli kyllä ruorissa pärjää oksentelemattakin. Merisairaus helpottaa joko kannella raikkaassa merituulessa horisonttia ihaillen tai makuulla. Ja se menee ohi. Vahinkojiippi ei ole edes mahdollinen kuin tietyissä olosuhteissa, jolloin siihen voi varautua preventterillä. Ja kannella ollaan kovassa kelissä valjaissa ja aina kiinni!

Minusta ohjaamiseen tottuu normaalissa purjehdusssäässä eikä se juurikaan kuormita pinnamiestä. Avomerellä pieni kurssista poikkeaminen ei ole minusta niin kriittistä kuin se on matalalla saaristoväylällä.

Pelkoja voidaan vähentää myös varautumalla vahinkoihin: kannelle menoa varten kelissä on erääseen tuntemaani veneeseen rakennettu kunnolliset tarttumakahvat, joista gasti pystyy pitämään kunnolla kiinni. Vahinkojiippi voidaan puolestaan estää köydellä. Eikä kukaan käske purjehtimaan isopurjeella myötäiseen kovassa kelissä, kyllä genuallakin tai fokallakin pääsee eteenpäin.

Oskari kirjoitti:

Kuinkahan paksu juttu tänne pitäisi kirjoittaa, ettei aina muutama ottaisi tosissaan. Olen silloin tällöin yrittänyt, mutta huonolla menestyksellä.

vitseille enää saa nauraa?

kelissä kuin kelissä kirjoitti:

Katamaraanissa ei tartte kamojakaan siivota vaan mukit ja muut pysyy nätisti pöydällä kovemmassakin kelissä, kun meno on tasaista kuin junassa.

katamaran keinu aallokossa, monpa ihme vene, tuota ihmettä pitää lähteä katsomaan

jiiku kirjoitti:

Minusta ohjaamiseen tottuu normaalissa purjehdusssäässä eikä se juurikaan kuormita pinnamiestä. Avomerellä pieni kurssista poikkeaminen ei ole minusta niin kriittistä kuin se on matalalla saaristoväylällä.

Pelkoja voidaan vähentää myös varautumalla vahinkoihin: kannelle menoa varten kelissä on erääseen tuntemaani veneeseen rakennettu kunnolliset tarttumakahvat, joista gasti pystyy pitämään kunnolla kiinni. Vahinkojiippi voidaan puolestaan estää köydellä. Eikä kukaan käske purjehtimaan isopurjeella myötäiseen kovassa kelissä, kyllä genuallakin tai fokallakin pääsee eteenpäin.

Lue lisää

Jos tuulta on 10 m/s paikkeilla ja halutaan esim. ylittää Pohjanlahti tiukkaan vastaiseen, kuluu siihen aikaa 12-24 h ja jos kipparin pitää olla koko ajan pinnassa tai ainakin lähituntumassa niin kyllä se voimat imee, lähentelee extremeä

hehhee kirjoitti:

vitseille enää saa nauraa?

ja sinä olit niitä harvoja, joka ymmärsi sen vitsiksi.

feelingi kirjoitti:

Jos tuulta on 10 m/s paikkeilla ja halutaan esim. ylittää Pohjanlahti tiukkaan vastaiseen, kuluu siihen aikaa 12-24 h ja jos kipparin pitää olla koko ajan pinnassa tai ainakin lähituntumassa niin kyllä se voimat imee, lähentelee extremeä

Lue lisää

Oskari kirjoitti (syvällä rintaäänellään):

"Jos tuulta on 10 m/s paikkeilla ja halutaan esim. ylittää Pohjanlahti tiukkaan vastaiseen, kuluu siihen aikaa 12-24 h ja jos kipparin pitää olla koko ajan pinnassa tai ainakin lähituntumassa niin kyllä se voimat imee, lähentelee extremeä"

Autopilotti toimii avomerellä varsin hyvin. Ainoastaan myötäisellä tai sivumyötäisellä tuo vehje ei mukaudu riittävän nopeasti silloin kun on voimakas aallokko. Näin ollen kun ylitetään Pohjanlahtea tiukkaan vastaiseen niin autopilotti toimii mainiosti. Omassa veneessäni on siihen kauko-ohjain, jolloin voin hoitaa koko homman kajuutasta käsin tai istumalla sprayhoodin alle. Extreme on siitä kaukana. Kyse on suuresta NAUTINNOSTA. Riskienhallinta on kyllä extreme-tasoa...

skönö kirjoitti:

Oskari kirjoitti (syvällä rintaäänellään):

"Jos tuulta on 10 m/s paikkeilla ja halutaan esim. ylittää Pohjanlahti tiukkaan vastaiseen, kuluu siihen aikaa 12-24 h ja jos kipparin pitää olla koko ajan pinnassa tai ainakin lähituntumassa niin kyllä se voimat imee, lähentelee extremeä"

Autopilotti toimii avomerellä varsin hyvin. Ainoastaan myötäisellä tai sivumyötäisellä tuo vehje ei mukaudu riittävän nopeasti silloin kun on voimakas aallokko. Näin ollen kun ylitetään Pohjanlahtea tiukkaan vastaiseen niin autopilotti toimii mainiosti. Omassa veneessäni on siihen kauko-ohjain, jolloin voin hoitaa koko homman kajuutasta käsin tai istumalla sprayhoodin alle. Extreme on siitä kaukana. Kyse on suuresta NAUTINNOSTA. Riskienhallinta on kyllä extreme-tasoa...

Lue lisää

Sori väärinkäsityksestäni. Tuo edellinen, pelokas kirjoittaja olikin FEELINGI eikä Oskari.

feelingi kirjoitti:

5-6 m/s on juuri niin, mutta kun mennään tästä yli eli navakkaan ja kovaan niin avomeriolosuhteet ovat erilaiset kuin saariston suojassa.

Pahinta avomerellä on se, kun tuuli heikkenee ja aallokko jatkuu siitä huolimatta kovana. Kovassa tuulessa on aina voima, jonka avulla pitää vene hallinnassa merenkäynnistä huolimatta.

Täysmyötäiseen meno ilman preventteriä on useimmiten niin rasittavaa, että alan suosiolla leikkaamaan. Yleensä ottaen aallokossa ja taysmyötäisillä kyllä kannattaa käyttää preventteriköyttä. Ei sitä vahinkojiipin pelossa viitsi koko aikaa seilata varsinkin kun avomerellä yleensä ollaan menossa jonnekin kauas.

Me Perämeren purjehtijat taidamme olla samalla tavoin luonnostamme avomeripurjehtijoita kuin Selkämeren äärellä asuvat. Joskus naurattaa kun Saaristomerellä tapaa kippareita, joilla on allaan joku 35-40-jalkainen Swan tai Katti ja silti he pohtivat ääneen, että arvaakos sinne Jurmoon lähteä, kun siinä on sitä avomerta välissä (aivan: mitä ihmeen avomerta?). No jostakin se mereen tutustuminen on aloitettava ja Turun saaristo on kaikella tapaa kiva paikka opetella vaikka se ei ihan oikeata merta olekaan.

vaan aallokko kirjoitti:

Pahinta avomerellä on se, kun tuuli heikkenee ja aallokko jatkuu siitä huolimatta kovana. Kovassa tuulessa on aina voima, jonka avulla pitää vene hallinnassa merenkäynnistä huolimatta.

Täysmyötäiseen meno ilman preventteriä on useimmiten niin rasittavaa, että alan suosiolla leikkaamaan. Yleensä ottaen aallokossa ja taysmyötäisillä kyllä kannattaa käyttää preventteriköyttä. Ei sitä vahinkojiipin pelossa viitsi koko aikaa seilata varsinkin kun avomerellä yleensä ollaan menossa jonnekin kauas.

Me Perämeren purjehtijat taidamme olla samalla tavoin luonnostamme avomeripurjehtijoita kuin Selkämeren äärellä asuvat. Joskus naurattaa kun Saaristomerellä tapaa kippareita, joilla on allaan joku 35-40-jalkainen Swan tai Katti ja silti he pohtivat ääneen, että arvaakos sinne Jurmoon lähteä, kun siinä on sitä avomerta välissä (aivan: mitä ihmeen avomerta?). No jostakin se mereen tutustuminen on aloitettava ja Turun saaristo on kaikella tapaa kiva paikka opetella vaikka se ei ihan oikeata merta olekaan.

Lue lisää

kiertäneenä otan osaa olosuhtisiinne siellä pohjoisessa. Saaristomeri ja Ahvenanmaan saaristo (Suomenlahden saaristoa unohtamatta) on meille todellinen rikkaus, jonka haasteet piilevät aivan muualla, kuin siellä pojoisen vesillä. Kuka vaan pystyy purjehtimaan avomerellä, mutta lähdeppä seikkailemaan Saaristomerelle väylien ulkopuolelle, kelissä kuin kelissä. Totuushan on se, että niin kauan kuin olet avomerellä, olet turvassa kelistä riippumatta (no, vene täytyy tietysti olla avomerikelpoinen).

piti2 kirjoitti:

ehkä panna harkintaan katamaraanin, käyttäytyy huomattavan rauhallisesti, autopilotti hoitaa kyllä homman ja eivätkä useimmat tule merisairaaksi kun rullaus puuttuu.

purjevene purjehtiessaan ei rullaa muuta kuin tilapäisesti täysin myötäisellä ja silloinkaan ei pahasti.

tänä kesänä kirjoitti:

kiertäneenä otan osaa olosuhtisiinne siellä pohjoisessa. Saaristomeri ja Ahvenanmaan saaristo (Suomenlahden saaristoa unohtamatta) on meille todellinen rikkaus, jonka haasteet piilevät aivan muualla, kuin siellä pojoisen vesillä. Kuka vaan pystyy purjehtimaan avomerellä, mutta lähdeppä seikkailemaan Saaristomerelle väylien ulkopuolelle, kelissä kuin kelissä. Totuushan on se, että niin kauan kuin olet avomerellä, olet turvassa kelistä riippumatta (no, vene täytyy tietysti olla avomerikelpoinen).

Lue lisää

Nimimerkki "tänä kesänä" kirjoitti aivan aiheellisesti:

"Totuushan on se, että niin kauan kuin olet avomerellä, olet turvassa kelistä riippumatta (no, vene täytyy tietysti olla avomerikelpoinen)".

Sitähän minäkin sanoin jo tuossa aiemmin. Siis, hyvät purjehtijaveljet ja -sisaret, miksi siis pelkäisitte avomerta?

skönö kirjoitti:

Nimimerkki "tänä kesänä" kirjoitti aivan aiheellisesti:

"Totuushan on se, että niin kauan kuin olet avomerellä, olet turvassa kelistä riippumatta (no, vene täytyy tietysti olla avomerikelpoinen)".

Sitähän minäkin sanoin jo tuossa aiemmin. Siis, hyvät purjehtijaveljet ja -sisaret, miksi siis pelkäisitte avomerta?

Lue lisää

Pelosta puhuminen ei tähän oikein sovi. Avomeripurjehdus kovemmassa kelissä vaatii sitä, että miehistön pitää sietää reunalla istumista tuulessa ja märässä koko päivä tai päiväkausia, sietää meritautia ensimmäiset päivät jne, ei tämä mitään uskallusta vaadi vaan asennetta, innostusta ja viitsimistä. Resurssejakin vaaditaan, koska veneen ja varsinkin helojen ja köysien pitää olla kunnossa jne. Huonokuntoisella veneellä tai ylimielisellä miehistöllä avomerelle lähteminen vaatii kyllä sitä skönön rohkeutta.

feelingi kirjoitti:

Pelosta puhuminen ei tähän oikein sovi. Avomeripurjehdus kovemmassa kelissä vaatii sitä, että miehistön pitää sietää reunalla istumista tuulessa ja märässä koko päivä tai päiväkausia, sietää meritautia ensimmäiset päivät jne, ei tämä mitään uskallusta vaadi vaan asennetta, innostusta ja viitsimistä. Resurssejakin vaaditaan, koska veneen ja varsinkin helojen ja köysien pitää olla kunnossa jne. Huonokuntoisella veneellä tai ylimielisellä miehistöllä avomerelle lähteminen vaatii kyllä sitä skönön rohkeutta.

Lue lisää

Feelingi kirjoitti (syvällä rintaäänellä):

"Avomeripurjehdus kovemmassa kelissä vaatii sitä, että miehistön pitää sietää reunalla istumista tuulessa ja märässä koko päivä tai päiväkausia, sietää meritautia ensimmäiset päivät jne, ei tämä mitään uskallusta vaadi vaan asennetta, innostusta ja viitsimistä".

Tämä ei yksinkertaisesti pidä paikkaansa. Itse istun enimmäkseen sprayhoodin suojassa (purjepinta-alan säädön jälkeen = rullafokka ja pikareivit). Autopilotti hoitaa märät hommat. Huomaan, ettet paljon ole ollut avomerellä...

skönö kirjoitti:

Feelingi kirjoitti (syvällä rintaäänellä):

"Avomeripurjehdus kovemmassa kelissä vaatii sitä, että miehistön pitää sietää reunalla istumista tuulessa ja märässä koko päivä tai päiväkausia, sietää meritautia ensimmäiset päivät jne, ei tämä mitään uskallusta vaadi vaan asennetta, innostusta ja viitsimistä".

Tämä ei yksinkertaisesti pidä paikkaansa. Itse istun enimmäkseen sprayhoodin suojassa (purjepinta-alan säädön jälkeen = rullafokka ja pikareivit). Autopilotti hoitaa märät hommat. Huomaan, ettet paljon ole ollut avomerellä...

Lue lisää

että kyhjötetään pressun alla ja seurataan turhautuneena miten autopilotti ryskää aaltoihin. Purjehtiminen on sitä että vene pidetään maksimivauhdissa ja miehistö töissä ja moraali korkealla kerran purjehtimaan lähdetään.

feelingi kirjoitti:

että kyhjötetään pressun alla ja seurataan turhautuneena miten autopilotti ryskää aaltoihin. Purjehtiminen on sitä että vene pidetään maksimivauhdissa ja miehistö töissä ja moraali korkealla kerran purjehtimaan lähdetään.

Lue lisää

Ei sinulle vissi elämä maistu kun olet noin katkera. Pitkän matkan purjehdus, cruising, avomerien ylittäminen on oma lajinsa, joka antaa monille suurta tyydytystä. Pysy sinä Hangon satamassa. Jokainen taaplaa tyylillään.

tänä kesänä kirjoitti:

kiertäneenä otan osaa olosuhtisiinne siellä pohjoisessa. Saaristomeri ja Ahvenanmaan saaristo (Suomenlahden saaristoa unohtamatta) on meille todellinen rikkaus, jonka haasteet piilevät aivan muualla, kuin siellä pojoisen vesillä. Kuka vaan pystyy purjehtimaan avomerellä, mutta lähdeppä seikkailemaan Saaristomerelle väylien ulkopuolelle, kelissä kuin kelissä. Totuushan on se, että niin kauan kuin olet avomerellä, olet turvassa kelistä riippumatta (no, vene täytyy tietysti olla avomerikelpoinen).

Lue lisää

sillä Saaristomeri ja Ahvenanmaan saaristo ovat todella rikkaus, sen olen omin silmin usein todennut väylillä ja niiden ulkopuolella. Myös täällä pohjoisilla vesillä on oikein hienoja paikkoja, joten pelko pois, saaristopurjehtijat, ja laajentakaa reviiriänne.

varautumalla oikein kirjoitti:

No jopas listasit pelkoja. Onhan noihin toki hyvä varautua, mutta ei ne mitään voittamattomia mörköjä ole. Yleensä se paha olo tulee, jos kökkii sisätiloissa eikä näe horisonttia. Kannella on siinä mielessä helpompaa. Eli kyllä ruorissa pärjää oksentelemattakin. Merisairaus helpottaa joko kannella raikkaassa merituulessa horisonttia ihaillen tai makuulla. Ja se menee ohi. Vahinkojiippi ei ole edes mahdollinen kuin tietyissä olosuhteissa, jolloin siihen voi varautua preventterillä. Ja kannella ollaan kovassa kelissä valjaissa ja aina kiinni!

Lue lisää

kun se jiippi menee senverran yli että preventteristä olekkaan enää hyötyä vaan haittaa?

skönö kirjoitti:

Ei sinulle vissi elämä maistu kun olet noin katkera. Pitkän matkan purjehdus, cruising, avomerien ylittäminen on oma lajinsa, joka antaa monille suurta tyydytystä. Pysy sinä Hangon satamassa. Jokainen taaplaa tyylillään.

Lue lisää

Olet skönö oikeassa tuon avomerien ylityksen suhteen. Vaatii omanlaista mielenlaatua viihtyä yli viikon merellä näkemättä maata.

Olen ylitellyt Biskajan 3 kertaa, Atlannin kerran, purjehtinut Ranskasta Teneriffalle, Pohjanmerta kulkenut 6 kertaa, Itämerestä puhumattakaan.

Ainoa Atlannin ylitys oli myös viimeinen pidempi avomeripurjehdukseni, ei ole minun alaani, tylsääkin tylsempää, minusta.

tehdään kirjoitti:

kun se jiippi menee senverran yli että preventteristä olekkaan enää hyötyä vaan haittaa?

Jos jiippaa, niin preventteristä on silloin ollut vai hyötyä.

feelingi kirjoitti:

että kyhjötetään pressun alla ja seurataan turhautuneena miten autopilotti ryskää aaltoihin. Purjehtiminen on sitä että vene pidetään maksimivauhdissa ja miehistö töissä ja moraali korkealla kerran purjehtimaan lähdetään.

Lue lisää

Kuka käskee kyhjöttää turhautuneena, kun voi miehistön kanssa siinä vaikka pelata, lauleskella tai kertoilla hauskoja juttuja. Kyllä tilanteesta kuin tilanteesta voi oikealla asenteella tehdä siedettävän tai jopa mukavan!

Ja olen kyllä täysin eri mieltä väitteestä, että purjehtiminen olisi sitä että vene pidetään maksimivauhdissa ja miehistö töissä - se voi olla kilpapurjehduksessa ideana, mutta kisailu ei ole ainoa tapa purjehtia! Väitätkö, että esim. maapalloa purjeveneellään kiertävä jo hiukan ikääntynyt pariskunta ei purjehdi, kun saattavat edetä leppoisaan tahtiin ja kenties välillä hiukan huiliakin keskellä valtamerta? Matkapurjehdus, perhepurjehdus, kilpapurjehdus - ne ovat kaikki yhtälailla purjehtimista!! Kukin tavallaan.

oli se, kun palasimme Ahvenanmaan kierrokselta. Sottungasta lähdettäessä keliä oli ihan mukavasti 13 metriä perslenssistä. Ylitimme Kihdin laivaväylää pitkin ja välillä vene otti vauhtia aallonharjalta ja loikkasi runsaan 10 solun vauhtiin. Vesi vain roistui ja sateenkaaret vilkkuivat vesisumussa.

Lapsetkin pysyivät koko matkan kannella, sillä nähtävää oli paljon. Isoja laivoja ja isoja aaltoja. Muistelevat vieläkin surffeja, samaten vanhemmat.