sinulle

minulta kirjoitti:

sä sanot et rakastat ja arvostat muo, mä rakastan ja arvostan suo. mikä siinä on että mun ympärillä on niin paljon kaikkee pahaa? enkö saa olla onnellinen? sä et oo enään, sä oot poissa mutta et kuitenkaan kuollut vielä. kun löysin onnen niin monen vuoden jälkeen, ja samaa sanoit sinä niin sitten kaikki paha tuli. kun vaan elin arkea ja kävelin eteenpäin kaikki sujui hyvin,kun löysin sut ja olin niin onnellinen niin kaikki kökkö alkoi kaatua niskaan. vedänkö puoleenin ongelmia? pitäisikö minun hautautua ja lopettaa toivo sinusta? en voi vaikka haluaisin. tiedän että sinäkään et voi kääntyä heti takaisin toiseen suuntaan, tiedän että sinäkin kärsit mutta en voi auttaa sinua sillä vain sinä voit auttaa itse itseäsi. tiedät että olen olemassa, tiedän että häpeät, mutta et tiedä sitä miten paljon minuun sattuu, etkä ehkä koskaan saa tietää. minun ei ole tarkoitettu olevan onnellinen, tai sitten kaikki se paha mitä olen kohdannut on myöhemmin minun kasvuvarana. voinko olla viisaampi kaiken kärsimyksen jälkeen? voinko olla vahvempi kaiken tuskan jälkeen. en itke kadotettua rakkautta, sillä olen sen kokenut taas ja ehkä toivoa on vielä jossain tulevaisuudessa. itken sitä miten paljon joku rakas ihminen voi satuttaa itseään eikä näe sitä miten läheiset siitä kärsivät. pelkään että en tapaa sinua enään koskaan, pelkään että en kuule sinusta enään, pelkään että luulet että jätin sut vaikka varoitin vasta että niin tulee tapahtumaan ellet käänny tielläsi toiseen suuntaan. En voi seurata suo sinne minne menet, vaikka haluaisin.

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä