Ero ja katkeruus...

Mies lähti kolme kuukautta sitten, suorilta jaloilta, jätti minut hoitamaan talon myynnit ja < 2v lapsen. Ei ollut kuulemma hyvä olla enää, ei omaa aikaa, eikä mahdollisuutta harrastaa...ei osannut koskaan puhua tunteistaan, tosi sulkeutunut persoona. Kaksi viikkoa meni shokissa, ei suostunut mies puhumaan mitään, ei kuitenkaan kuulemma ole toistakaan...nyt on muutettu ja uusi elämä lähtenyt käyntiin, pientä viritystäkin on itselläni menossa, ei vakavaa, en pystyisi siihen vielä. Kerroin tämän exälleni, ei reagoinut siihen mitenkään. Halusin olla rehellinen ja ajattelin taka-ajatuksena että josko tuo nyt itsekkin tunnustaisi jotain. Ahdistus on iskenyt taas pahana ja hirveä katkeruus. Miten voi jatkaa ja selviytyä jos mitään asioita ei puida läpi...voinko melkein pakottaa toisen keskustelemaan kanssani, että itse saisi rauhan. Tuntuu ettei se toinen yli kuuden vuoden ja yhteisen lapsemme takiakaan tunnu välittävän tai kunnioittavan minua yhtään!!
1674
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 1

Vanhimmat

ja jos suhteessa on aina ollut toinen sulkeutuneempi ei sitä pysty ymmärtämään ja tiedän tunteesi , kun toinen ei puhu ei pukahda, jotta suhde olisi edes tyydyttävä olisi hiertävän osapuolen se sanottava eikä jättää toista yksin vastuuseen kaikesta niin kuin sinulle on käynyt, ehkä puolisosi tarvitsee aikaa jos ei ehkä itsekään tiedä mikä on vialla ja hatun arvoinen nosto sinulle että olet ottanut vastuun yksin kaikesta, sekin vie voimia ja ymmärrän hyvin että fiilikset ei ole kovin hyvin, voi kun voisin auttaa , olin itse samanlaisessa suhteessa.kysyin puolisolta mikä on ja en saanut vastausta yhteentoista vuoteen joten mun mitta tuli täyteen ja haistatin paskat ja pistin kattilat eri osoitteeseen enkä ole katunut, mutta toivon sulle jaksamista ja ehkä se keskustelu yhteys sieltä löytyy.tsemppiä

Äänestä

Kommentoi aloitusta


mani kirjoitti:

Mies lähti kolme kuukautta sitten, suorilta jaloilta, jätti minut hoitamaan talon myynnit ja < 2v lapsen. Ei ollut kuulemma hyvä olla enää, ei omaa aikaa, eikä mahdollisuutta harrastaa...ei osannut koskaan puhua tunteistaan, tosi sulkeutunut persoona. Kaksi viikkoa meni shokissa, ei suostunut mies puhumaan mitään, ei kuitenkaan kuulemma ole toistakaan...nyt on muutettu ja uusi elämä lähtenyt käyntiin, pientä viritystäkin on itselläni menossa, ei vakavaa, en pystyisi siihen vielä. Kerroin tämän exälleni, ei reagoinut siihen mitenkään. Halusin olla rehellinen ja ajattelin taka-ajatuksena että josko tuo nyt itsekkin tunnustaisi jotain. Ahdistus on iskenyt taas pahana ja hirveä katkeruus. Miten voi jatkaa ja selviytyä jos mitään asioita ei puida läpi...voinko melkein pakottaa toisen keskustelemaan kanssani, että itse saisi rauhan. Tuntuu ettei se toinen yli kuuden vuoden ja yhteisen lapsemme takiakaan tunnu välittävän tai kunnioittavan minua yhtään!!

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu