Muistan kun lapsena vihattiin kanaviillokkia ja myös tillilihaa. Nyt aikuisena sällinä noita oikein himoitsee, saisipa iltapalaksi kanaviillokkia hillon kanssa (olikohan se punaherukkahilloa muistaako joku?) tai tillilihaa. Niin sitä vaan lapsuuden inhokista tulee aikuisena herkkua. Tulee vesikielelle jo. :p,,
uskomatonta
mutta totta...
391739
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 39
Vanhimmat
ja kana&villilokki kuului suosikkeihin jo silloin. Tillilihaan ei onneksi ole tarvinnut koskea sitten 70-luvun. Enkä koske.
/Nev
Mustaherukkaa se tosiaan on, muistin että oli punaherukka mutta muisti ei palvellut.Kanaviillokista en silloin pitänyt mutta nykyään se maistuu. Johtuiskohan siitä että skolessa tehtiin niin huonosti kaikki safkat että kaikki maistui p...alle. Tillilihakin voidaan pilata jos sen tekee väärin, oon aikuisena ostanut purkkitillilihaa ja perunoita niiden kanssa, hitto kyllä on HYVÄÄ!
Mikä tahansa ruoka on maukasta hyvin tehtynä (poikkeuksena kenties rössypottu). Kouluruoka ei ehkä anna parasta mahdollista käsitystä siitä, kuinka hyvää mikäkin ruoka voi olla. Sen takia moni ihminen alkaa syyttä suotta inhota joitakin ruokia, vähän kuten koululiikunta tappaa monien kiinnostuksen kaikkea liikuntaa kohtaan pitkiksi ajoiksi.
Mustaherukkahilloa ainakin minä olen kanaviillokin kanssa syönyt.
Täysin samaa mieltä, skolessa ei keittäjät osannu tehdä kunnolla niitä ruokia. Siksi niitä inhottiin ja moni kammoaa vieläkin vaikka ei syytä olisi.
Onkos nämä jotain 70-luvun erikoisuuksia, kun ei ole kumpikaan tuttu? Siskonmakkarakeitto oli yksi kauhistuksen aihe ainakin 80-luvun lopun kouluruuissa, vaikka muuten makkarakeitto hyvää olisikin.
oli tillilihaa ja kanaviillokkia, samaten risottoa (se ei kyllä maistu vieläkään XÞ ).
Kesäkeitto ja siskonmakkarasoppa kuuluu kyllä niihin vakioinhokkeihin, samoin kaikki kaaliruuat, ja lanttulaatikko (hajusta tulee mieleen oikein pahanhajuinen pieru) ja hernesoppa.
...ruoka tuli jostain keskuskeittiöstä, josta se jaettiin varmaan kymmeniin kouluihin. Ihmekös tuo, että ruoka ei ole hyvää, kun sitä tehdään ensin jumalaton satsi ja "maustetaan" siten, että se ei varmasti ärsytä kenenkään lapsen makuhermoja ja sitten säilytetään lämpimänä pitkiä aikoja. Sen takia ne perunatkin olivat sellaisia kumipalloja.
Parasta kouluruokaa oli varmaan hernekeitto, joka on ihanteellinen ruoka suurtalouskeittiöitä ajatellen. Vaikka eipä sitäkään voi verrata itse tehtyyn.
Onko olemassa ihmisiä, jotka oikeesti tykkäis mantelikalasta? Itse en niihin todellakaan ainakaan lukeudu :)
Tosin en ole ikinä kouluruokaversiota siitä maistanutkaan.
voikohan sitä edes kalaksi sanoa,.. mitä lie teollisuude ylimääräjätteitä, joita jauhetaan pulveriksi ja puristetaan neliskanttisiksi. ja mantelit päälle.
aikamoista sotkua. ja kermakastike kruunaa.
Oon kuullut että lauantaimakkaraan laitetaan kaikki teurasjätteet, lehmän utareet ym. shittiä. Lopetin lauantaimakkaran syömisen siltä istumelta kun ton kuulin, sain siihen myöhemmin vahvistuksen eräältä joka oli makkaratehtaalla duunis.
huh parempi kun ei korvaansa lotkauta, vaikka kyllä se aina joskus vähän mietityttää.
heittelee meneen vaan päin ääntä..
Noi oli ihan syötäviä, mutta maksapullat..hyi hemmetti! Pahin ruoka maailmassa, jota kakaroille syötettiin.
Enpä ole koskaan sellaisia syönyt. Mitä ihmettä ne oli? Siis niinkuin lihapullia joissa se "liha" onkin maksaa?
En tiedä noiden mauista mutta itse kyllä tykkään ihan paistinpannulla paistetusta maksasta, ja myös maksapihvit on hyviä mutta noita en ole muistaakseni koskaan skolessa syönyt. Mutta kotitekoinen...nam! Jatkan vielä maksasta, Saarioisten maksalaatikko on parasta, sitä Forssan liha ja säilykkeen pöperöä taas ei syö pirukaan. En tosin tiedä onko tuota Forssan liha ja säilykettä kyllä enää olemassakaan..
Kyllä, maksaa sisällä. Kiitä onneas ettet joutunut syömään.
Forssan maksalaatikko on tosiaan kamalaa, samoin Atrian. Saarioisten on sitä ainoaa oikeaa. Ja itse asiassa se on varmaan yksi parhaista einesruoista, ellei paras.
..ehkä vielä nenästä kiinni pitäen, mutta maksakastike...
Ei helvetti. Armeijassa kerran vielä kokeilin, mutta sitten tiemme erosivat ikuisiksi ajoiksi.
Minulle kettuillaan perheen taholta vieläkin siitä, että pienenä lemiruokani oli palamaksakastike ja keitetyt perunat... Keitetyt potut ovat edelleen suosikkien listalla, mutta vuodesta 97 en ole lihaa syönyt. No, kaksi vuotta sitten otin kalan takaisin, mutta maksaa tuskin tulee enää koskaan syötyä..
Kauheita muistoja tulee mieleen. Koulussa 80-luvun alussa syötettiin lapsille palamaksakeittoa, jossa oli perunaa, kasviksia ja harmaita maksakuutioita joita koristi satunnaiset suolireiästöt. YÖÖÖK. Muuten söin kouluruokaa paitsi pinaattikeitto oli sellaista, että en ole siihen koskenut sitten sen ensimmäisen kerran jälkeen, kun opettaja pakotti syömään väkipakolla keiton vaikka olin sen jo oksentanut lautaselle kertaalleen.
alussa Herben baarissa oli 'sipattia'? Eli valkoista kastiketta jossa oli kinkunpalasia. Hyi hitto, vieläkin näen painajaisia.
Kauhuisat muistot palaavat mieleeni... Meidän prikaatissa sitä tarjottiin verilettujen kanssa ja molemmat sattuvat olemaan inhoruokaani. Sipattipäivänä soden lihikset tekivät kauppansa.
Äiti teki maailman parasta kanaviillokkia (ihan keltaista ja ihanan sitruunaista) ja naapurin Marja-Leenan tilliliha oli meidän kaikkien herkkua.
En edes muista mitä koulussa tarjottiin, mutta tuskin olisin yhdistänut kanaviillokin ja _kanaviillokin_ tai tillilihan ja _tillilihan_. Ja silloin 70 ja 80 -lukujen vaihteessa risotto oli riisiä ja herne-maissi-paprikaa ynnä ehkä jotain lihaa tai tähteitä. Ja minä tykkäsin! Silloin Jamie Oliver oli vielä hänkin vaipoissa. :)
Kouluruoasta muistan vain sen, että puuroa en saanut alas (siis mehukeiton kanssa) ja että Koskelan koulun keittiöntädeillä oli samanlaiset ruoanannostelulapiot kuin meillä hiekkalaatikolla. Silloin ei ollut flooraa eikä mitään muuta kuin voinappeja (siis oikeaa voita) ja yksi nappi meni per näkkärin reikäpuoli.
Minusta kouluruoka oli hyvää!
" ja yksi nappi meni per näkkärin reikäpuoli."
Se näkkäri oli siitä pahimmasta laadusta valittu. Verrataan esim. Ryvitaa ja skolen "näkkäriä" niin tää jälkimmäinen ei edes ole näkkäriä, se on vaan jotain jauhojätettä joka on naamioitu näkkärin näköiseks. Varmasti halvinta laatua.
PS. Ostetaan joku hyvä hymiö joka kuvaa oksentavaa tunnetta ;D
Koulun näkkäri on sentään kai laatukamaa. Sen sijaan intin näkkärilaatikoissa on epäilyttävä merkintä: "vain vangeille ja varusmiehille". Mitä se tarkoittaa? Miksi se ei kelpaa kouluihin tai sairaaloihin? Mitä meiltä salataan?
Tunnettu tosiasiahan se on että vangit saa hyvää ruokaa ja niillä on sellitkin varustettu paremmin kuin monen köyhän huusholli. Sairaaloiden safkat taas ovat monien mielestä täysin ....... sieltä.. Joten voisi sitten olettaa että teidän näkkärit on hyvää laatua kun kerran vangeillekin niitä kehdattiin tuoda. Skoleen ja lasarettiin taas laitetaan ne mitkä ei inttiin ja vankiloihin kelpaa. Siis ne huonompilaatuiset.
..oli ehdottomasti ohrasuurimopuuro ja mehukeitto! Ei maistu yhtä hyvältä kun itse yrittää vääntää.
Toinen oli just toi mustaviinimarjahillo, ihan sama mitä sörsseliä sen kanssa tarjottiin.
Ei ole meikäläisellä maailma paljon muuttunut.
Koulussa perunasoselaatikko, siinä jauhelihaa seassa. Se oli mun herkku. Aivan mielettömän hyvää enkä ole osannut ite tehä yhtä hyvää.
Sitten puuropäivänä kauniin kullankeltainen aprikoosimannapuuro ja maitoa sen kanssa. :)
Ekalla luokalla olin pikkukoulussa. Siellä keittäjä teki ihmeellistä mustantummaa paksua paistosta, jota sai ison palan=veripalttua. Siitä tykkäsin, mutten ole myöhemmin koskaan saanut. Minä olen joutunut aikuisena maistamaan oulunseudun Rössypottua ja se taasen on hirveää!
Tällä hetkellä lemppari on porkkanasosekeitto, jossa kinkkusuikaleita ja persiljaa ym. muita tuoreita yrttei. Sosekeittoon yleensä laitan sulatejuustoa(Koskenlaskijaa) tai lorautan kermaa. Joskus joulun aikaan saa hyvää porkkanasosetta isoon pussiin pakattuna (laatikonpaistoon tarkoitettu) siittä väännetään kans sosekeittoa meillä.
Juu, lihaperunasoselaatikko on tänäkin päivänä mun herkkua! :) Varsinkin jos se on joko kotitekoista tai sitten Saarioisten valmistamaa.
koulussa, mutta kotitekoiset on järjettömän maukkaita.
Perunasoselaatikossa pitää olla kunnon jauhoista perunaa. Koulun keitettyjä perunoita kutsuttiin ainakin meillä 'kumiperunoiksi'... ne aina ehti kuorettua, kun säilytettiin lämpimänä höyryssä.
Kalapullat...no thanks! Ei sillä että kalaa sinänsä inhoaisin, tykkään kalasta. En kaikenlaisesta mutta silakka ja sei on parasta kalaa mitä tiedän. Paistetut silakkapihvit, mutta silakka ei ehkä jossain loodassa oikein mee.
Noi perunat oli tosiaan kumipalloja. Melkein saman lihaperunasoselaatikon saa vaikka Mummon muusia ja paistaa jauhelihaa ja sekoittaa hyvin niin se on siinä, vähän voita tai margariinia sekaan niin avot. Eihän se lihaperunasoselaatikko olekaan juuri muuta kuin perunamuusia ja paistettua jauhelihaa sekaisin.
en raaskinut heittää pakasteesta kuhaa pois, kun epäilin sen vanhentuneen. Tein siittä niitä kalapullia monitoimikoneessa ja sitten keitin ne mausteliemessä kypsäksi kattilassa. Erittäin herkullisia.
Maailman parasta kalaa kyllä on pohjoisesta harri. Itse ongittuna tietenkin tammukka, kun siihen kuuluu nää öiset joenrannat ja puskissa hiippailu. Lohi ei ole enää mitään tämmöisen jälkeen. No, tai on se. Ite savustettu lohi. Yksi tuttu kalamies osaa tehä ihanaa lohta tälleen. Oispa mulla kalamies!
Sitten on ihan oma lukunsa kaikki riista. Hirvi, poro, jänis ja linnut.
Olen muuten valmistanut joskus jouluksi makkaroita ite. JA NIISTÄ TULEE HYVÄÄ.
päiviä jolloin tarjottiin pinaattikeittoa ja siinä lautasen keskellä sitten kellui kananmunan puolikas, kuin jokin paholaisen silmä...
Siinäkin yks kestoinhokki. En tänäkään päivänä viitsi syödä pinaattikeittoa. Muistan kun oli joskus elintarviketyöläisten lakko, joskus 70-luvulla ja meidän skolessa tarjottiin sillon vaan pinaattikeittoa...ei oikein hyvältä maistunu. :(
Ja maidostakin oli silloin puutetta kun oli Valiokin lakossa, mut yks lähiön kiva kauppias onnistui hankkimaan jostain, en tiedä mistä, maitokuorman ja saatiin sitä sit ostettuu himaan.
elikäs nöde - yöks.
paistettu kananmuna - yöks.
ylin liika-annostuksen takia ja alempi on vähän pidempi tarina.
voi olla etten syö noita enää ikuna. mut kaikkee muuta etanoista lähtien mämmiin ja kalakukkoon uppoaa kyllä hyvällä ruokahalulla. semmosista mitä en oo vielä ehtiny maistaa en osaa sanoa vielä mitään.
Mähän en etanoita suuhuni laittais vaikka kirveellä uhattais. Sama koskee mämmiä ja kalakukkoa, ellei ole lohikukkkoa. Mutta kuinka moni on maistanut kinkkukukkoa? HYYYYYYYVÄÄÄÄÄÄÄ!
ahvenkukko on parasta sillä saralla, kinkkukukosta oo vielä kuullukaan. varmaan jotain 2min mikrovalmiita? :) jaa, onhan semmoinen kyllä kuin lihakukko, lienee samaa sarjaa.. se on hyvää.
etanat on hyviä, varsinkin jos käy ite keräilemässä kivien alta ;) ei mut oikeesti, suosittelen, et jos sattuu isolla porukalla ravintolaan, niin ottakaa porukassa etanoita ja kaikki saa maistaa. siinä tulee kuusi etanaa/paistolautanen, joten se ketä tykkää saa syödä sit loput.
En halua. Jo pelkkä ajatus saa mut laatoittamaan. Enkä halua kyllä sen puoleen katsella vaikka joku muu niitä söis. Älä puhu niistä enempää ettei tule mulle siivoomista yötä vasten tänne.
Se kinkkukukko on Joensuun kukkoleipureiden tuote, ei mitään mikrosafkaa vaan oikeaa safkaa, samaan kuoreen kuin kalakukko mutta sisällä onkin kinkkua. Lihakukko on samaa satsia. Molemmat hyviä.
Mikään ei vetänyt vertoja lihapiirakalle manna puurolle kiisselille. * luprs *. Kanaviilokkiin, riisin sun muihin chili con carneihin en ole mieltynyt, kun ovat nykyään ja olivat silloin ennenkin hieman jokapäiväistä pakko ruokaa.
Joo noiden kouluruokien perustella ei kannata IKINÄ tuomita jotain tietyä ruokalajia, siellä kun osataan pilata ruoka kuin ruoka. Esim. oikeaa risottoa ei ole Suomen kouluruokaloissa tai muissakaan laitosruokaloissa kuunaan nähty, siitä pistän vaikka pääni pölkylle. Suurin osa ruuista on ihan hyviä, kun ne osataan oikein ja huolella hyvistä ja tuoreista raaka-aineista tehdä, ja sen kyllä pitäisi onnistua suht suurellekin joukolle.