että lähes kaikki petetyt ovat sattumalta tai omien epäilyjen seurauksena saaneet pettäjän kiinni. Onko se kovin harvinaista, että pettäjä kertookin asiasta itse ja tieto tulee kuin salama kirkkaalta taivaalta? Entä onko sillä suhteen pelastamisen kannalta merkitystä? Vähempi merkityksellisiä yhden yön erheitä on varmasti tavallisempaa tunnustaa, mutta ajattelen nyt pitempää suhdetta jossa on ollut tunteita mukana.
Vaikuttaa
siltä
5749
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
paska juttu mutta itse olen pettänyt jo 15 vuotta vaimoani....en kerro koskaan enkä halua tietää onko hän pettänyt minua.
TIETO LISÄÄ TUSKAA !!!
Minulle mies ilmoitti 6 avioliitto vuoden jälkeen "haluavansa elää omaa elämäänsä....", näitä sanoja en unohda koskaan. Tulivat kuin salama kirkkaalta taivaalta, katsoin että vietimme normaalia avioelämää, ei riitoja, seksiä oli, tunnepuoli hyvä... Hän ei aluksi kertonut syytä, mutta painostuksen jälkeen tunnusti harrastaneensa seksiä YHDEN KERRAN perheystävämme aikuisen sinkkutyttären kanssa, oli ollut ilmeisesti niin hyvää että vaimo piti siltä istumalta jättää!
Jätkän tavarat lensivät siltä istumalta ulos kämpästä!
Varmaan kuitenkin aivan sama kertovatko suoraan vai kärähtävätkö, ihan yhtä kipeää tekee. Ja ei ole mitään mitä sinä voit tehdä asialle, eli pettääkö puolisosi vai ei, turha funtsata onko nyt jotain tekeillä, hulluksi itsensä siinä tekee.
Minulla on suhde päättynyt kaksi kertaa siihen että minua on petetty. Ensimmäisellä kerralla kaveri vähän niinku jäi kiinni ku aavistin lopussa tilanteen ja jankkasin asiaa niin kauan että hän tunnusti. En tiedä vieläkään kauanko sitä jatkui, toinen nainen oli kuitenkin jo raskaana ja yhdessä oli matkusteltukin.
Toinen tunnusti. Sanoi että sitä oli jatkunut vain viikon. En tiedä voinko uskoa sitä koska hän halusi kesällä pari kertaa viikonloppumatkalle ilman mua.
Joka tapauksessa eka kerralla oli riistävän huijattu olo. Tyyliin kaikki muut tiesi paitsi minä. Tunsin itseni tyhmäksi ja rumaksi. Nyt ainoa positiivinen asia oli se että hän tunnusti mutta harmittaa ettei hän antanut minulle mitään mahdollisuutta. Huteralla pohjallahan se olikin jos noin lyhyeen kaatui. Nyt ei ole ihan niin huijattu olo. Ihan niinkuin minunkin tunteilla olisi ollut merkitystä? En tiedä kuvittelenko? tai eihän sitä petetä josta välitetään. Tieto lisää tuskaa mutta nyt ei ole IHAN niin tyhmä olo. Tällä hetkellä... Kumpikaan tapa ei tunnu hyvälle mutta nyt kuitenkin sain aikanani tietoon asian. Parempi niin.
että jos itse tunnustaa (siis jos ei kuitenkaan halua erota) niin anteeksi antaminen olisi helpompaa kuin jos käry on käynyt jotenkin muuten. Se osoittaisi että itsekin tahtoo pettämisen loppuvan ja aloittaa puhtaalta pöydältä uudestaan. Ei kai kukaan muuten tunnustaisi...?
koska olin rakastunut siihen toiseen ja halusin erota. Jotkut tunnustavat, koska omatunto painaa ja haluavat jatkaa avioliittoa "puhtaalta pöydältä". Jotkut tunnustavat, kun tietävät, että joku kuitenkin kertoo puolisolle (esim. vaimon ystävä on nähnyt tms). Ja petety(i)lle: Yhden illan jutun takia on turha murehtia, se unohtuu aikanaan, mutta pitkää suhdetta tuskin voi antaa anteeksi. Muutama vuosi voi mennä jotenkuten, ns. lasten takia (tai omaisuuden ym.), mutta useimmiten pettäminen jättää tunnetasolla sellaisen jäljen, että jossakin vaiheessa ero on tosiasia.