Esimerkiksi jos nainen menee naimisiin miehen kanssa kenellä on melkoinen omaisuus ja ottaa vaikkapa parin vuoden päästä eron ja avioehtoa ei ole tehty niin jakautuuko kaikki omaisuus ja velat tasan vai suhteutetaanko omaisuuden jakoa sen mukaan kumpi omaisuuden on hankkinut ja kummalla on ollut velkaa?
Jos naisella on lisäksi velkaa eikä ollenkaan omaisuutta ennen avioliittoa ja miehellä paljon omaisuutta, tuleeko puolet naisen veloista miehen maksettavaksi ja puolet miehen omaisuudesta naiselle?
Entä jos velkaa on otettu tietoisesti juuri ennen avioeron ottamista?
Vaikuttaako omaisuuden jakoon jos myöhemmin selviää, että nainen on tietoisesti salannut, että yhteiset lapset eivät olekaan yhteisiä, vaan heidän isänsä on aivan toinen henkilö?
Jos naisella on lisäksi velkaa eikä ollenkaan omaisuutta ennen avioliittoa ja miehellä paljon omaisuutta, tuleeko puolet naisen veloista miehen maksettavaksi ja puolet miehen omaisuudesta naiselle?
Entä jos velkaa on otettu tietoisesti juuri ennen avioeron ottamista?
Vaikuttaako omaisuuden jakoon jos myöhemmin selviää, että nainen on tietoisesti salannut, että yhteiset lapset eivät olekaan yhteisiä, vaan heidän isänsä on aivan toinen henkilö?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Köyhempi osapuoli ei saa automaattisesti puolta varakkaamman omaisuudesta jos avioliitto on ollut lyhyt. Olen kuullut jopa tapauksista, joissa liitto on kestänyt noin kaksi vuotta ja toinen on ollut tyhjätasku ja toinen hyvinkin varakas ja tuomio on ollut se että varakkaamman ei ole tarvinnut maksaa mitään. Laskelmointi ei siis kannata.
Perusperiaate lienee kuitenkin se että omaisuus jaetaan puoliksi. Eli ensin lasketaan varat ja vähennetään velat, erotus jaetaan puoliksi molemmille. Se jolla on omaisuutta enemmän maksaa "köyhemmälle" tasinkoa.
Poikkeuksia tehdän sitten jos avioliitto on ollut kestoltaan lyhyt ja toisaalta myös jos liitto on kestänyt kauan, jolloin "rikkaampi" voidaan määrätä jopa maksamaan "elatusmaksua" köyhemmälle vaikkei lapsia olisikaan (avioehdosta huolimattakin, vrt. avioehdon kohtuuttomuus).
Ei se ihan noin mene, vaikka puhekielessä sujuvasti puhutaankin että "velat ja omaisuus puoliksi". Koetan selventää.
Pääperiaate (laki) on aviehdottomassa osituksessa tämä:
- Avioliitossa kuka velan ottaa, hän yksin siitä vastaa avioerossakin (yhteisestä tietenkin 50/50 ellei toisin sovittu kirjallisesti)
- Omaisuus joka yksin toisen nimissä pysyy hänen omaisuutenaan (jos tahtoo) avioerossakin
- Sekä omaisuus että velat (ja puolet yhteisistä) muodostavat kummankin puolison nettovarallisuuden
- Avioehdottomassa avioerossa se kumman nettovarallisuus suurempi, maksaa toiselle haluamallaan tavalla tasinkoa niin paljon että "puntit tasan". Huom. negatiivinen nettovarallisuus tasinkomatematiikassa tulkitaan nollaksi.
Puolisot voivat sovitella ositustaan hyvinkin vapaasti. Päätetään esim. että käyttötilin tai palkkatilin saldoja ei otetakaan mukaan laskelmiin, tai toisen eläkevakuutusta, tai toisen kulutusluottoja tai vanhoja opintolainoja, jne. jne.
Ellei ositusksesta "tule mitään", toinen kieltäytyy tai tahtoo kohtuullistamista mihin toinen ei suostu, niin silloin haetaan käräjäoikeudelta pesänjakajaa. Pesänjakaja voi kohtuullistaa osituksen, yksi perustelu voi olla ns. lyhyt avioliitto (muistaakseni alle kaksi vuotiaat avioliitot lähes poikkeuksetta kohtuullistetaan niin, ettei tasinkoja maksella).
"Ositushetki" on se päivä kun avioerohakemuksen eka vaihe jätetty käräjäoikeuden kansliaan (tai saapunut postitse sinne), toisinkin puolisot voivat sopia. Eli sen jälkeen otetut velat tai saatu/ostettu omaisuus eivät mukana kun lasketaan tuota nettovarallisuutta.
Kerran vielä ... sinun omaisuuttasi ei jaeta (se on ja pysyy sinulla jos tahdot), exän veloista ei joudu vastaamaan velkojille ... MUTTA, ne ovat mukana kun lasketaan nettovarallisuutta kummallekin, joka pääsääntöisesti tasingolla (toinen maksaa toiselle) tasataan yhtäsuuriksi.
Huomaa, että ositus ja omaisuuden erottelu ovat kaksi eri asiaa, jotka toki liittyvät toisiinsa. Osituksessa lasketaan omaisuudet ja määritetään tasingon määrä. Kaikki siis "euroissa". Kun ositusta ruvetaan toteuttamaan, eli jakamaan omaisuutta ... suorittamaan tasinkoa... lunastamaan osuuksia esim. talosta, jne. jne. puhutaan erottelusta. Yleensä näistä laaditaan yhteinen "Ositus- ja Erottelusopimus".
Lapset ja heidän huoltajuus, elatus, tapaamiset ja toisaalta puolisoiden omaisuuden osittaminen ovatkaksi aivan eri asiaa, joita ei syytä sekoitaa millään tavalla keskenään.
Selvensikö asiaa?
Erittäin selkeä ja monipuolinen vastaus.
esim auto jonka olen itse ostanut omilla rahoillani omiin nimiini,onko toisella kuiteskin oikeus vaatia siitä puolet,entä kun on säästänyt rahaa meneekö sekin puoliksi vaikka sen pankista varmaan näkis kuka sinne on rahat pistänyt
Niin, olisikohan kannattanut pohtia tai hakea vastaus tuohon ENNEN avioliiton solmimista (ilman avioehtoa).
Kyllä, ko. auto on mukana kun lasketaan varallisuuksianne (ja se velka myös)... se kummalla on enemmän maksaa toiselle Tasinkoa niin paljon että "puntit tasa" (tosin tasingosta sitä saava saa luopua, se siis sovittavissa).
Avioliiton kun solmii, se vaikuttaa suuresti omaisuuteesi (tai velkataakkaan) erotilanteessa.