rakastetaan vaiko, että sinä rakastat?
Kumpi parempi
että sinua
13858
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Eiköhän tasapainoinen ihminen tarvitse molempia.
kohtaa???????
yleensä jos rakkauden tunteet kahdella ihmisellä eivät kohtaa, seurauksena on sydänsuruja vähintään toiselle. Kovin kestävälle pohjalle ei yksipuolinen rakkaus rakennu. Voi tietenkin tapahtua niinkin, että ajan kanssa toiselle tulee tunteita rakastavaa osapuolta kohtaan, mutta sen varaan tuskin kannattaa laskea.
Todelliseen rakkauteen tarvitaan vastavuoroisuutta, kuten täällä niin monet kerrat on todettu.
Erikseen on sitten esimerkiksi vanhemman rakkaus lapseensa tai lapsen rakkaus vanhempaansa, se voi olla yksipuolistakin.
kumpi..perusteluja ei nyt kaivata!
Ei kumpikaan;D
...rakkaalta mummoltani opittu runo, joka kertoo miten asian laita on :)
---
Onnellinen on se joka rakastaa.
Onnellisempi on se joka raukkatta saa.
Onnellisin on se joka rakkautta saa, siltä jota rakastaa.
---
tässä tapauksessa!!!
...valita ja saa ajatella itsekkäästi, niin sitten on tietysti parempi se että saa rakkautta.
Kyllä ihminen voi elää ja tulla toimeen rakastamatta ketään. Ihmisistä voi pitää ja tykätä, mutta ei tarvitse välttämättä rakastaa. Jos taas ei saa rakkautta, niin sitten on varmaan kauhean tyhjää ja kurjaa elämä :(
Jos taas ajattelee epäitsekkäästi toisin päin, että parempi rakastaa kuin saada rakkautta, niin varmaan onnistuu jonkun aikaa, mutta mistä sitä rakkautta loppumasti eteenpäin ammentaa, jos ei joku välillä rakkaudella niitä varastoja täytä? Ilman rakkauden saamista ei jaksa pitkään rakastaakkaan ja lopulta tilanne on se että ei rakasta eikä ole rakastettu... julmaa!
Jos pakko on valita em. vaihtoehdoista, niin toki se, että mua rakastetaan. En väitä edes itselleni(ainakaan kovin usein) olevani mikään erityinen miespuolinen "äititeresa".
Vanhempien rakkaus lapseen on mun mielestä epäilemättä aitoa. Siinäkin tosin on väitetty olevan "geenien itsekkyyteen" viittaavia vähemmän altruistisia piirteitä.
Parisuhteessa molemminpuolinen, suurinpiirtein yhtä intentensiivinen kiintymys lienee välttämätöntä.
Ei olla enää niin kovin kaukana siitä kun ihmisen hormonitoiminta ja sen säätelemät fysiologiset käytösmallit ovat niin hyvin selvillä että niiden kanssa voidaan alkaa pelata miten lystää.
Otetaan illalla kiimapilleriä ja aamulla ensimmäiseksi nappaistaan rakkauspilleri että ollaan koko päivän ajan "rakastuneita" eli käynnistetään sopiva hormonitaso ja siihen liittyvät käytösmallit.
En ole vain niin varma siitä, onko tulevaisuus jossa rakkaudesta tulee kemiallinen vitsi se parempi ja onnellisempi tulevaisuus. Entäs kun täysin epäyhteensopivat ihmiset pitävät toisiaan rakastuneina koko ajan. Liitto helvetistä mutta täydellä rakkaudella.
Kun työhaastattelussa tuleva pomosi tarjoaa sinulle kahvikupillisen täynnä kiimaa ja palavaa rakastumista. Hyväksytkö 900 e/kk tarjouksen?
Jossain vaiheessa joku epäilemättä keksii miten hauskaa olisi kun ravintolan sprinklerisysteemin veteen sekoittaisi kanisterillisen. Ajoivatko orgiat Rooman rappioon vai niiden latistuminen laatuorgioiksi pelkäksi arkipäiväiseksi irstailuksi.
Se, että rakastan.
Yksipuolinen rakkaus on aina ahdistavaa. Molemminpuolista vastakaikua tai ei ollenkaan, kiitos.
molemminpuolinen, että minua rakastetaan ja minä rakastan, ei parempaa olekaan =)