toisinaan kun olen kavereiden kanssa yhdessä viihtellä tai muuten vaan viettämässä aikaa, tulee todella haikea olo kun muut ovat aina pareittain liikkeellä ja itse yleensä olen se "yksinäinen" vaikka oma kultakin löytyy... mutta kun vierestä joutuu katselemaan toisten onnea, niin omalla tavalla pieni kateus nostaa hetkellisesti päätään ja haluaisin itsellekkin ns. normaalin parisuhteen ainaisen kaukokaipuun sijasta.. meillä kun ei joka viikonloppu pystytä näkemään, yleensä tapaamisväli on 1-2kk.
onkohan teillä muilla tällaisia tuntemuksia???
onkohan teillä muilla tällaisia tuntemuksia???
Vastaukset 6
Vanhimmat
itse elin kaukosuhteessa melkein neljä vuotta joten noita tilanteita tuli silloin tällöin:/ ei siinä auttanut vaikka miten tiesi että oma kulta on olemassa, koska eihän hän ollut läsnä! ja sitten kun tiesi toisen osapuolen olevan viihteellä niin kyllähän mustasukkaisuus nosti päätään.. mutta tästäkin selvittiin puhumalla asioista:) mutta inhottava tunne toi haikeus todellaki sillä hetkellä. tsemppiä teille!:)
Aika haikeaa on katsella pariskuntia silloin, kun itse on yksin liikkeellä ja toista olisi ikävä. Ihan hyvin olen oppinut noita tunteita sietämään ja kääntämään ajatukset muihin asioihin, mutta aina silloin tällöin sen piston tuntee sydämessään.
Monesti ihan tavallisissakin tilanteissa tulee mieleen kuinka kiva olisi, jos toinen olisi silloin läsnä. Voisi sanoa tai tehdä jotain... Se oma yksinäisyys ja ikävä voi tulla mieleen ihan vaikkapa kaupassa, kun näkee pariskuntia yhteisillä ostoksilla :(
olen itse just aloittamassa ns. kaukosuhdetta..ja mies vielä varattu..en tie kuinka tässä näin kävi että ihastuin näin..Mutta just toi tunne mullakin on toinen kaukana ja mä täällä. Viime viikonlopun vietimme yhdessä ..mutta tänään tuntuu aika kamalalta vaikka ollaan soiteltu ..äsken juuri lopetimme tunnin puhelun..mutta tässä nyt vietän iltaa yksin..kun vois olla joku jonka kanssa... mutta tämä on tän hetken tilanne... tulevasta en tiedä.... kolmen viikonpäästä tapaamme... Voiko kukaan olla kenenkään "Oma " . Koitetaan räpistellä ja tsemppiä sullekkin talvi ja pakkaset toivottavasti tuo helpotusta ;)
Niin,toi sun varattu sana vähä jäi kaiveleen.Sulla vielä vaikeempaa ku ei tiedä saatko IKINÄ TÄYSIN OMAKSI???
Mutta,aikas kattelet ja ikävöit ja silloin toisen on tehtävä päätös kumman kans on!
Samanlaisia tuntemuksia tässä itsekkin käydän läpi...
Mullon kuuma kiihkeä kaukorakkaus joka on kestänyt kohta neljä vuotta.
Alussa osasin nauttia yksinolosta mutta nyt huomaan kaipaavani toista enempi ja enempi.Rakastamme toisiamme mutta muutamaan vuoteen emme voi vielä muuttaa yhteen.
Saa nähdä,miten tässä sitten käy vaikka rakkautta löytyykin...
Mikä estää teitä muuttamasta yhteen ? Kerro lisää.
Olen tuntenut erään miehen 1.5 v. ja emme oikeastaan seurustella, "tapaamme" vain säännöllisesti. Välimatkaa on ja elämäntilanteet hieman haittaavat, vapaita olemme kuitenkin kumpikin. Ollakko vai eikö olla - sitä ollaan tässä mietitty koko tän ajan mitä ollaan tunnettu. Olen kohta hermoraunio kun pähkäilen näitä juttuja ja olen todella rakastunut tähän mieheen.
Muutoksia voi tehdä elämässään kun tarpeeksi rakastaa ja luottaa. En tiedä miten meidän käy...mutta tiedän että olemme kuin luodut toisillemme.