Mieheni jäi kiinni pettämisestä hyvän ystäväni kanssa vuosi sitte.Annoin anteeksi,puolivuotta meni hyvin.Ostettiin talo ja pian sen jälkeen aloin huomaamaan että olen taas suhteessa yksin.Viimeiset kuukaudet on merkkejä taas pettämisestä.
Olen yllättynyt omasta reaktiosta koska ei voisi pahemmin kiinnostaa tai kiinnostaa mutta siinä mielin että kun saan asiat kuntoon,otan eron.Eli en halua luopua talosta joka on mun unelma vaan olen alkanut työstämään elämään niin että olisi mahdollista pitää tämä talo.Aloitin laihdutuksen,kuntoilun ja nuo työasiat laitan remonttiin.
Toivon että mies itse sanoisi ne maagiset sanat mutta tiedän ettei sano joten periaatteessa otan ensin hyödyn irti.Mieltäni vaan askarruttaa että miksi?Miksi muutuin kylmäksi paskaksi kun aina olen ollut kiltti,liiankin.Toisia huomioon ottava.Onko mulla kuitenkin piilevä katkeruus?
Miten te muut oletta tehneet kun toinen jää kii pettämisestä.
Olen myös ajatellut että voisinpa yrittää löytää netistä jotain kivaa miestä kirjoittelun/ystävyyden merkeissä ja ehkäpä joskus kun omat asiat kunnossa niin miksei jopa vakavampaa suhdetta.Olenko teidän mielestä se paska sittenkin...?
Olen yllättynyt omasta reaktiosta koska ei voisi pahemmin kiinnostaa tai kiinnostaa mutta siinä mielin että kun saan asiat kuntoon,otan eron.Eli en halua luopua talosta joka on mun unelma vaan olen alkanut työstämään elämään niin että olisi mahdollista pitää tämä talo.Aloitin laihdutuksen,kuntoilun ja nuo työasiat laitan remonttiin.
Toivon että mies itse sanoisi ne maagiset sanat mutta tiedän ettei sano joten periaatteessa otan ensin hyödyn irti.Mieltäni vaan askarruttaa että miksi?Miksi muutuin kylmäksi paskaksi kun aina olen ollut kiltti,liiankin.Toisia huomioon ottava.Onko mulla kuitenkin piilevä katkeruus?
Miten te muut oletta tehneet kun toinen jää kii pettämisestä.
Olen myös ajatellut että voisinpa yrittää löytää netistä jotain kivaa miestä kirjoittelun/ystävyyden merkeissä ja ehkäpä joskus kun omat asiat kunnossa niin miksei jopa vakavampaa suhdetta.Olenko teidän mielestä se paska sittenkin...?
Vastaukset 5
Vanhimmat
ja mikään ei ole niin yksinäistä kun elää kaksin mutta yksin.
Erosin ja se oli vuosien prosessi,nyt asun yksin ja itse löysin netin kautta ystävän jolta sain tukea että pääsin pois siitä elämästä jossa voin todella pahoin.Voimia sulle ja mitä teetkin,kuuntele itseäsi!
sinua liian syvältä ja niinpä rakkaus ja välittäminen kuolivat, tavallaan mielesi työstää eroa ja on sen jo hyväksynytkin.
häneen. Pitää sinua täysin varmana juttuna, kannattaa vähän keikuttaa venettä.
joo, petä niin että tuntuu. ja lähde sitten.
Ehdottelevat sulle, että petä kans. Olen eri mieltä. Elä ihan niinkuin ennenkin, ole ylpeä itsestäsi ja kulje pää pystyssä. Kostolla et saa aikaan mitään, vain huonon mielen itsellesi ja tunteen siitä, että olet mennyt samalle tasolle kuin miehesi.
Pidä ihmeessä talosi, niin minäkin tein. Tiukkaa oli välillä, mutta sisulla selviää. Ja löytyi se uusi ihana mieskin sitten jonkun ajan päästä.
Et sinä ole kylmäksi muuttunut. Minä olin samanlainen liian kiltti ja toiset huomioon ottava. Hyvyydessäkin tulee raja vastaan, jolloin ei hyväksy epäoikeudenmukaisuutta ja silloin tunteet kuolevat ja pelkkä järki astuu kuvioihin. Ei se ole katkeruutta vaan jonkinlaista valmistautumista tulevaan. Ne itkun hetketkin tulee, mutta vasta myöhemmin.