Häpeävätkö

SITÄ HÄPEE ITTEENSÄ KUULE IHAN VAATTEET PÄÄLLÄKIN!!!!!!!!!!!

Meinaan vaan että olin "tärskyillä" joku viikko sitten hoikan ja erittäin nätin naisen kanssa ja mulla on kumpua ja muutenkin oon sellainen että pitäis tiputella painoa niin joudun siinä sitten tekeytymään laihemmaksi, siis peittelemään kumpua jne koska häpesin itseäni...

miehistä näkökulmaa aiheesta antaa tietystikään, mutta luin kerran tutkimuksen, jossa todettiin, että mies vaatesuunnittelijat suunnittelevat vaatteita, jotka korostavat naisen hyviä puolia ja naissuunnittelijat sellaisia, jotka peittävät huonoja puolia. Eli ehkä miehet ylipäätään näkevät enemmän sen, mikä vartalossa on hyvin?
Samoin siis ehkä myös omassa kropassaan.

Lisäksi varmaan naisille tuputetaan niin paljon ihanteita ja stereotypioita vaikka mainoksissa ja elokuvissa ulkonäöstä, kun miehessä yleensä keskitytään, ehkä toisella tavalla kokonaisuutena ominaisuuksiin?

Mitä häpeämistä omassa vartalossa pitäisi olla? Vaikkei se täydellinen olekkaan ei sitä silti tarvitse hävetä, ei sinunkaan.

Oma mieheni ainakin aikoinaan ujosteli alastomuuttaan mennessämme ensimmäistä kertaa yhdessä saunaan. Siinä vaiheessa oltiin jo harrastettu seksiäkin, joten olin kyllä nähnyt miehen kaikkineen alasti - ihan valot päällä ja selvin päinkin... En oikein ymmärtänyt, mitä se siinä näpertää farkun nappien kanssa, kun itse olin jo heittänyt vaatteet veks ja menossa löylyyn. Myöhemmin sitten sanoi, että alkoi ujostuttamaan :)

Eli mikäs siinä, miksei mies voisi kokea epävarmuutta siinä missä naisetkin. Ei kai kukaan enää nykyään ole täysin immuuni kaikille visuaalisille vaikutteille, joita silmien eteen ladotaan milloin missäkin mediassa.

Ja onhan alastomuus monesti sellainen juttu, että harva siihen osaa täysin lunkisti, ilman mitään komplekseja tmv. suhtautua.

En häpeä vartaloani naisen seurassa, jos seurustellaan tai ollaan tapailtu jo jonkin aikaa. Tai ollaan kavereita, eikä meidän välillä ole mitään. Sen sijaan tuntemattoman naisen, sanotaanko välillä - 10 vuotta minusta, edessä häpeän vartaloani, koska tiedän ettei se ole sitä, mitä miehen vartalon pitäisi olla.

Teen kovasti töitä, jotta kehoni olisi edes sellainen jäntevä/normaali. Jos en söisi valtavasti ja treenaisi mitä ehdin, olisin tikkulaiha. Sen sijaan lyhyelle varrelleni en voi mitään.

Ikävintä tässä on se, että tämä tunnustuskin teki minusta taas tosi "huonon" miehen. Naisen tunnustus oman kehonsa häpeämisestä saisi aikaan myötätuntoa, ja ehkäpä joku mieskin tulisi kertomaan, että pitää juuri sellaisista naisista. Minä taas menetän mieheyteni rippeetkin tällä.

"Niin se elämä heittelee", sanottiin jossain mainoksessa.

Niin mihis se häpeäminen perustuu.?

"Häpeävätkö miehet koskaan vartaloaan naisen seurassa?"
Häpeän aina ja tunnen aina epävarmuutta.

Hyvä kysymys muuten..Jäispä se murehtiminen vaan siihen, että ollaanko alasti vai ei ja miksei..tulee pyörittyä miesporukassa aika paljon, niin onpa mun hentosiin korviini kantautunut miesten kommentteja selluliitista. Ja että se ei ol kyl kans kivannäköstä. Toi tietohan hellitti hillittömästi mun itsekriittisyyttäni..tai siis ei tod. Sitä löytyy jopa Pamela Andersoninkin reisistä, näin kuvan yhdessä juorulehdessä..et aika paha.

...hävetä itseäni.

jeps, tää homma on aika tosi. harvemmin mimmit vilauttaa/viuhahtaa tai hengailee paljastavasti äijä porukassa. itel ja kaveripossella vaatteet lentelee jo yhden kaljan jälkeen suht rankasti. jos totta puhutaan, ni ei sillä ole oikeastaan mitään väliä mitä naiset kelailee omasta kropasta. pääasia et on luonnollinen fiilis. naiset on kumminkin aika paljon kriittisempiä omasta kropasta, äijien mielipiteestä ja huomiosta riippuvaisempia..mitä nyt olen tsekkaillut. jos on jotenkin epävarma itsestään, ni suosittelen salille menemistä.

turhempaa hommaa kuin oman kroppansa häpeäminen?!
Ei, emme siis koskaan tunne hitustakaan epävarmuutta.
/Nev