Miten lähentyä puolisoaan uudelleen? Keskustelulla tietenkin, joku vastaa, mutta miten luoda uudelleen se yhteys, että päästään juttelemaan muustakin kuin arkisista asioista. Toinen juttu on myös seksi mikä mietityttää. Kumpikaan emme näytä oikein haluavan toisiamme, kosketusta tai läheisyyttä ei ole lainkaan. Tähänkin kai voisi tyytyä, mutta kun kaipaa avioliitoltaan jotain enemmän.
Neuvoja pyydetään
yksinäinenvaimo
121187
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Olen ollut vaimoni kanssa aviossa 14 vuotta ja vaimoni on kertoi ihan äskettäin että hän on kokenut samoin viimeisen vuoden ajan. Itse olen kiinnostunut ja rakastan vaimoani kun taas vaimo kokee että hän on ajautunut henkisesti erilleen minusta.
Tällä hetkellä hän asuu erillään (muutti pari viikkoa sitten) lasten kanssa. Yritämme aloittaa seurustelun uudelleen pienten tapaamisten merkeissä jonkin ajan kuluttua. Nyt tarvitaan etäisyyttä vaikka se minulle onkin lähes ylitsepääsemättömän vaikeaa. Pariterapiassa juttelimme tästä aiheesta ja jos pienikään liekki on olemassa voi sen saada vielä roihahtamaan. Aikaa kuitenkin tarvitaan. Seksiä meillä on ollut normaalisti. Läheisyyttä ei sitten ollenkaan.
Toivottavasti tilanteenne paranee..Meillä johti tuo läheisyyden puute juuri siihen ettei seksi innosta. Varsinkin naisten näkökulma on, että seksissä tulee olla tunnetta mukana, muutoin ei syty oikealla tavalla ja akti on tarpeiden tyydyttämistä, tuoden ainakin vaimolla hyväksikäytetyn olotilan. Tulee kierre, kun kommunikaatio ei toimi, osapuolet etääntyvät ja silloin on vaikeaa päästä toista lähelle intiimisti, myös siellä tunnepuolella..
Voimia teille..
Tunnetteko vielä rakkautta puolisoanne kohtaan?
Voitteko sanoa toiselle että rakastan sinua?
Mä en enää voi, kun en tunne että rakastan... Vai kuuluuko tämä asiaan, pitkään avioliittoon/suhteeseen?
Juteltu asiasta ja tunne on lähinnä ystävyyttä, välittämistä..Eli emme sano rakastavamme enää. Itse en pysty sitä sanomaan, sillä koen hänet eri tavoin kuin ennen, en halua häntä sen enempää kuin kaveria..Voikohan rakkautta jotenkin vahvistaa tai herätellä itsessään? Tunteet on konstikkaita ja vaikka olen yrittänyt tahdonvoimalla niitä muuttaa ja asennoitua, se ei onnistu..: (
Jos löytyy keino niin kertokaa ihmeessä.
keinoja......
en ymmärrä alkuunkaan sitä, jos läheisyys ja hellyys parisuhteessa kuollut, niin silti seksi toimii..niinkuin yksi kirjoittaja sen ilmaisi.,
Fyysinen seksin tarve ei ole mihinkään hävinnyt, terveitä kun olemme mutta ns. tunnetta ei ole eli naiselle tärkeä tunneside puuttuu. Miehet ei kai sitä sitten tarvitse. En tiedä ymmärrätkö..? Eli periaatteessa seksi ei toimi niin kuin sen pitäisi, rakastaen vaan pelkästään fyysisten tarpeiden tyydyttämiseen.
googleen ja laita hakukenttään sana rakkaus. Eka hakutulos vie sivuille, jossa käsitellään tutkimuksella rakkautta(ei puisevaa, ei liian pitkä) ja mm. tuohon asiaan mitä kyselet hyvää settiä!!!!
Kiitos vinkistä...lueskelin pikaisesti ja Alberonin kirjoihinkin siellä viitattiin, joita myös olen lukenut. Aina ei vaan niin helppoa ole käytännössä alkaa miettimään miten parantaisi omaa tilannettaan, vaikka hyviä ajatuksia kirjallisuudesta löytäisikin.
Kaarina Määttä sanoo esim. näin:
"Älä mieti ja vatvo, että rakastanko vai en, vaan toimi niin kuin rakastaisit."
Tuossa on aika syvä viisaus kun sitä lähtee purkamaan, sillä tunteet seuraa tekoja jonkinlaisella viiveellä ja näin myös toisin päin, eli teot seuraa tunteita. Olennaista on siis saada tekojen ja tunteiden tasapaino, jossa ei lähennytä kummassakaan ääripäätä kohti, vaan tasapainotellaan siellä keskialueiden molemmin puolin.
Silloin kun ollaan enemmän negatiivisella puolella, niin se tarkoittaa työn aikaa suhteen siteiden kiinnipitämisessä ja kun ollaan siellä positiivisemmalla puolella, niin silloin nautitaan niistä negatiivisella puolella tehtyjen työn tuloksista.
Pidemmässä liitossa on toisinaan pitkiäkin "työjaksoja" ja niiden aikana olisi hyvä huomata, että uskaltaa ottaa kumppaniin reilusti etäisyyttä, etsiä rauhassa itseään ja sen jälkeen, kun on itseään ja tulevaa elämäänsä löytänyt, lähtee lähentymään kumppania uudella tavalla. Eli itsensä etsiminen on itseensä tutustumista, sillä meistä jokainen muuttuu tavalla tai toisella vuosien vieriessä. Uuden minän on opeteltava näkemään myös itsensä erilaisena, kuin "silloin joskus".
Ehkäpä kaikkein latistavinta ja raskainta on kaikin keinoin pyrkiä pitämään itsensä siinä lestissä, jossa oli suhteen alussa. Sehän ei ole teoriassakaan mahdollista, niin miten sitten käytännössä.
Yksi kysymys kannattaa toisinaan esittää itselleen ja mumppanilleen:
"Mitä EN OLE valmis tekemään suhteemme eteen?"
Jos tuohon ei tule vastausta, niin tilannehan on aika loistava, eli kaikille yrityksille annetaan mahdollisuus, mikäli jompi kumpi tai molemmat luulevat sen auttavan parantamaan suhdetta.
Neuvoisin teitä yhdellä tavalla, jolla voisitte päästä alkuun asioissa. Ottakaa reilusti etäisyyttä toisiinne, pitäkää erikseen vaikka parin viikon loma jossakin, jossa saa olla aivan yksin ja tehdä mitä huvittaa(sovitte pelisäännöt etukäteen), sillä jos totesitte tuolla aiemmin esitettyyn kysymykseen, että olette valmiit tekemään kaikkenne, niin se vaatii enää, että siirrytään teoista käytäntöön ja TEHDÄÄN kaikki mahdollinen ja jopa mahdoton, jos sillä liitto eheytetään ja pelastetaan.
Tsemppiä ja uskoa tulevaan, sillä et ole todellakaan yksin, vaan lähes kaikki pitkässä suhteessa olevat käy läpi samanlaisia kriisejä, joka teillä nyt on.
Kiitos vastauksesta ja hyvistä neuvoista..Aikapula vaan haittaa tuota etäisyyden ottamista käytännössä, mutta tietynlaista etäisyyttä voi silti ottaa vaikka omien/lasten harrasteiden kautta.
Kysymys jonka esitit oli ajattelemisen arvoinen..totesin itsessäni kun sitä mietin jonkunlaista toivottomuuden tunnetta, paljon koittanut työstää tätä suhdetta ja työ ei jostain syystä ole tuottanut toivotulla tavalla tulosta, päinvastoin. Ehkä se on liian yrityksen ja analysoinnin tulosta ja pitäisi todella siirtyä enempi käytännön tekoihin. Miehet kai paremmin ymmärtävät tekoja kuin jaksavat kuunnella ja keskustella..?