Lahjathan ovat mukava tapa muistaa puolisoa kun on vaikka joku merkkipäivä, mutta...Itse olen pienipalkkainen ja ei ole varaa ostaa kalliita lahjoja, jotain pientä kuitenkin koitan hankkia miehelle ja laittaa vaikka ruokaa sekä huomioida muulla tavoin. Miehellä on ihan hyvät tulot ja usein hän ostaakin mielestäni liiankin kalliita lahjoja minulle. Olen tietysti mielissäni, mutta toisaalta tulee kiusaantunut olo kun en voi vastavuoroisesti lahjoa. Lisäksi meillä on ns. kuivia kausia sängyssä, olen jonkun verran masentunut kai kun ei petileikit huvita. Tulee mieleen syyllisyys kun en voi kiittää edes pedissä..en voi tai kykene siihen noin vain, kun halut ovat kadonneet. Mietin koittaako hän tavallaan "ostaa" minua suostuvaiseksi ja se ajatus vielä enemmän vie halujani..Olenko ihan outo kun mietin tämmöisiä?
Kalliit lahjat
ja vastalahja
3571
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Voi herrantuutelis... et miettis niin paljon.
Sulla on nyt menny itsetunto tuollaisia miettiessä...taisi teillä kotona olla raha ja rahalla saatavat asiat kovassa kurssissa???
Kaikki ihmiset eivät ajattele näin. Rahalla saa ja hevosella pääsee, mutta se siitä. Maallinen on maallista. Vaan jos on rahaa ostaa ja antaa omalla kullallee, miksi ei antaisi?
Onko miehesi kertaakaan ylenkatsonut lahjojasi? Tai vihjannut, että ostaa tavaraa siihen malliin, että pitäis seksin toimia...?
Ettet vaan omassa päässäsi kuvittele moisia.
Jos hänellä on isompi palkka, ostelkoon, kun kerran tykkää. Niitäkin miehiä on, joilla rahaa olisi mutta silti pihtaavat.
Sinun tehtäväsi on ottaa vastaan, nauttia ja rakastaa. Olethan sinä sen arvoinen!
Kiitos vastauksesta ja arvostan kyllä kun saan lahjoja. Sitä kai on niin tullut kyynisyyttä kuitenkin että aina miettii jotain hyvää tapahtuessa mikä onkaan taka-ajatus..Toi masis johtuu aika pitkälle työstäni ja vaikuttaa sitten vapaa-aikaankin. Itsetunto nollilla sillä olen työpaikkakiusaamisen uhri.