voisko joku neuvoo mitä mä teen. koko kesän on tehnyt mieli erota, en vaan tunne enään mitään naista kohtaan :(
tilanne on vaan aika paha...
tutustuttiin 19 vuotiaina ja nyt ollaan pian 8 vuotta seurusteltu, joten kaikki sukulaiset y.m ovat aika läheisiä. asutaan yhdessä mun talossa, mutta kaikki tavarat ollaan ostettu kimpassa.
noitten takia ei olis vaikea jättää, mut kun meillä on myös lapsi tulossa. en tiedä et pitäiskö olla iloinen vai surullinen, en missään tapaukses haluaisi että lapsi joutuis kärsimään erosta tai huonosta suhteesta :/
mut ei kumpikaan oo varmasti vältettävis :/
tilanne on vaan aika paha...
tutustuttiin 19 vuotiaina ja nyt ollaan pian 8 vuotta seurusteltu, joten kaikki sukulaiset y.m ovat aika läheisiä. asutaan yhdessä mun talossa, mutta kaikki tavarat ollaan ostettu kimpassa.
noitten takia ei olis vaikea jättää, mut kun meillä on myös lapsi tulossa. en tiedä et pitäiskö olla iloinen vai surullinen, en missään tapaukses haluaisi että lapsi joutuis kärsimään erosta tai huonosta suhteesta :/
mut ei kumpikaan oo varmasti vältettävis :/
Vastaukset 10
Vanhimmat
tilannetta, kuin laittaa lapsia maailmaan
Kanna vastuusi naisestasi ja lapsestasi. Luuseri!
Kuka on sanonut, että parisuhteen tulisi olla onnellinen?
Ajattelehan hieman omaa nokkaasi pidemmälle! Miksi olet saattanut lapsen alulle jos et tunne lapsen äitiä kohtaan mitään? Onko mielestäsi oikein erota juuri tässä vaiheessa kun lapsesi äiti tarvitsee eniten tukea ja on herkimmillään? Mitä eroilmoituksesi tulee vaikuttamaan lapsesi äitiin ja lapseesi? Olisiko sinun hyvä mennä tässä vaiheessa ammattiauttajalle selvittämään ajatuksiasi? Mieti oletko itsekäs - eikö sinulla ole vastuu myös toisista!
Olet kyllä todella itsekäs SIKA! Tosin siatkin hoitavat jälkeläisensä...
surkimus, joka etsii pelkkää ruusuillatanssimista, sitä tämä elämä ei todellakaan aina ole,hyi hitto mikä pukki!!
Ei taida olla kumpikaan vaihtoehto järkevä: erota tai kestää kuin mies. Ehdottaisin, että otat selvää siitä miten rakkaus (ja tunteet) muuttuvat parisuhteessa. Jollet kirjaa jaksa ostaa niin googleta! Hahmota oma tilanteesi 8 v yhdessäolon jälkeen ja lapsi tulossa -mitä ne vaikuttavat. Kun tiedät mitä ja miksi niin pystyt myös muuttamaan itseäsi -parin vaihtamisella kun asia ei parane. Tsemppiääää ja haleja (niinkuin täällä on tapana kirjoittaa.)
Hyvänen aika sentään! Miksi ihmeessä pitäisi jäädä väkisin näivettyneeseen suhteeseen, muka naisen ja lapsen parhaaksi??!! Kenen etu se sellainen oikein on? Ei kenenkään!! Itse ainakin haluaisin tietää jos mieheni ei enää minusta välittäisi ja mielummin eroaisin kuin pakottaisin hänet lapseen vedoten jatkamaan suhdetta! Lapsestaan voi kantaa vastuun, vaikkei eläisikään yhdessä lapsen äidin kanssa.
Mutta en silti suosittele eroa ensimmäisenä ratkaisuna kenellekkään. Ovatko tunteet oikeasti kuolleet, vai oletko vain jumiutunut tiettyyn tilanteeseen? Käynti perheneuvolassa tai terapeutilla voisi tuoda lisävaloa asiaan ja siellä voi käydä ihan yksinkin ajatuksiaan selvittelemässä. Suosittelen kuitenkin käyttämään kaikki keinot ennen eropäätöstä, mutta jos mikään ei todella auta, on ero parempi valinta kuin jatkaa suhdetta väkisin, teidän kaikkien kolmen kannalta!
Voi kun elämä olisikin noin yksinkertaista! Että kun on ihan lapsikin laitettu alulle, niin kärvistellään tässä sitten kuolemaan asti, niinkö. Entä jos se lapsikin on laitettu alulle yrityksenä alitajuisesti pelastaa liitto tai täyttää oma tyhjyyden tunne? Se, jos mikä on inhimillistä ja niin hirvittävän tavallista, sitä tuskin kukaan tekee pelkästä kiusanteon halusta. Se on tragedia, sitä ei voi kiistää, mutta kaikella on tarkoituksensa. Sen lapsen on tarkoitus syntyä jostain syystä tähän maailmaan ja näin myös teidän suhteellanne on ollut tarkoitus. Kuuntele sydämesi ääntä ja tee päätös sen mukaan. Voimia ja haleja.
t. saman kokenut
Jos teillä on lapsi tulossa kannattaisi vähän odotella ja katsoa miten homma alkaa luistaa. On aika tavallista, että miehelle iskee tympäännys kun lapsi ilmoittaa tulostaan. Onhan suhde voinut aiemminkin elää säästöliekillä, mutta lapsen tulo voi saada tuntemaan, että nyt ollaan ihan väärän ihmisen kanssa kimpassa. Lapsi tietää vastuuta ja sitoutumista ja kun takaraivoon alkaa iskeä tietoisuus, että tuon kanssa nyt sitten pitäisi loppuikä viettää, sitä alkaa tuntea lievää suurempaa vastenmielisyyttä.
Kokemuksesta kuitenkin kannatan sitä ajatusta, että aloittaisitte vanhemmuuden yhdessä, opettelisitte yhdessä lapsen isäksi ja äidiksi. Ei kannata lähteä äkkinäisiin ratkaisuihin tässä vaiheessa. Yksin jätetty odottavaäiti ei kovin useinkaan ole innokas ottamaan isäehdokasta lapsen synnyttyä tutustumaan lapseen ja myöhempi isäsuhteen luominen on paljon monimutkaisempaa. Tarjoa tukea kumppanille nyt kun sitä tarvitaan. yritä olla täysillä mukana ja vältä laimeaa osallistumista. Kun lapsi on syntynyt ja tilanne tasoittunut on aika arvioida suhde uudelleen. Jos silloin vielä siltä tuntuu voi eron ottaa puheeksi. KYllä sitä ennättää erota, mutta joskus on parempi katsoa kuin katua.
hei mulla on samanlainen tilannne päällä. Ollaan oltu yhessä kohta 9v.ja on lapsi mutta en jaksa enää olla yhdessä minä olen miettinyt ero jo 1 v verran kun minulla ei ole mitään tunteita miestäni kohtaan mutta en tiedä että johtuuko se sitten lapsesta että sitä eroa ei saa aikaiseksi vai onko se uskaltamisesta minun kaikki ystävät on sanoneet et miksi en eroa kun en halua olla yhdessä mutta en vain saa aikaiseksi en osaa tai yritin minä kerran sanoin suoraan että en jaksa enää tätä suhdetta mutta ei mies ottanut tosissaan ja itse asiassa se on lapselle hyvä asia että ennnemmin erotaan heti eikä pitkitetä koska sen kulma entistä hankalempaa päästää suhteesta eroon niin mulle on sanottu. itse stressaan joka päivä että koska pystyn sanomaan sen että se ymmärtää asian tosissaan. tarviin itsekkin apua näissä asioissa. T:sama koemus