Aavistin, ei vaan tiesin, jo viikkoja etukäteen että tulen kohtaamaan sielunkumppanini.
Näin kävikin. Mutta.. (tässä kohtaa mietityttää suuresti!) mikä lie tarkoitus sillä, että sielunkumppanini on paranoidi skitsofreenikko, jolla myös useita sivupersoonia!
Tunteeni heittelivät laidasta laitaan.. äärimmäistä rakastumista seurasi äärimmäinen epätoivo. Olin itsekin tulossa hulluksi!
Luovuuteni oli huipussaan. Ajattelin kirjoittaa kirjan "fetisismin ja älykkyyden sidoksista toisiinsa" ja seuraavaksi mietin aihetta "paranoidin skitsofrenian synty ja tuho..."
No, eipä siinä mitään. Tämän asian kanssa on elettävä ja sitä vielä pitkään mietittävä. Onneksi olen sopeutuvaa tyyppiä.. vaikkakin alku on minulle aina vaikeaa.
Viisaita kommentteja?
Sielunkumppanuudesta
Naiselta
28
3063
Vastaukset
- SimStim
me tavattu?
Mikä ylipäätään onkaan minkään tarkoitus. Onko elämän tarkoitus mennä samaa helppoa rataa eteenpäin, vai tuleeko siinä olla mutkikkaita ja mäkisiä kohtia?
Mitä jos se henkilö olisikin toisenlainen, tuntisitko sitä sielunkumppaniksesi? Mitä jos se ei olisikaan paranoidi skitsofreenikko?
Olishan se varmaan helpompaa, mut hei, ei elämästä ole tarkoituskaan päästä helpolla ;)- Naiselta
ei olla tavattu, ainakaan livessä (jos kuvasi on aito?).
No, en odotakaan elämän olevan helppoa, mutta voisi se edes hetkittäin olla helpompaa...!?
Ja sitten se, että kun kohtaa sielunkumppanin, niin hän torjuu sinut!!! Se tuntui vääryydeltä.. Epäili Minun vainoavan Häntä. Paradoksaalisuuden huippu! - SimStim
Naiselta kirjoitti:
ei olla tavattu, ainakaan livessä (jos kuvasi on aito?).
No, en odotakaan elämän olevan helppoa, mutta voisi se edes hetkittäin olla helpompaa...!?
Ja sitten se, että kun kohtaa sielunkumppanin, niin hän torjuu sinut!!! Se tuntui vääryydeltä.. Epäili Minun vainoavan Häntä. Paradoksaalisuuden huippu!tosiaan.
Pistää kuitenkin miettimään, jos sielunkumppani torjuu sinut noista syistä. Onko hän sittenkään se sielunkumppani? - Naiselta
SimStim kirjoitti:
tosiaan.
Pistää kuitenkin miettimään, jos sielunkumppani torjuu sinut noista syistä. Onko hän sittenkään se sielunkumppani?Voitko tarkentaa ajatuksiasi?
Olen varma sielunkumppanuudesta, siitä ei ole epäilystäkään. - SimStim
Naiselta kirjoitti:
Voitko tarkentaa ajatuksiasi?
Olen varma sielunkumppanuudesta, siitä ei ole epäilystäkään.>Epäili Minun vainoavan Häntä. Paradoksaalisuuden huippu!
Jos hän todella olisi sielunkumppanisi, epäilisikö hän sinun vainoavan häntä?
Sori jos viesti vähän sekava, tässä työn ohella vasemmalla kädellä kirjoiten :(
Kertoisitko mitä pidät sielunkumppanuutena? Itse olen ymmärtänyt asian siten, että ko. henkilö on samalla aaltopituudella ja muutenkin todella samanlainen.
Itse tutustuin tuossa jokin aika sitten ihmiseen jota voisin kutsua sielunkumppaniksia ja olemme hänen kanssaa samalla aaltopituudella, sekä muutoinkin todella samanlaisia.
Vaikka olin tuntenut tämän henkilön noin vuorokauden, pystyin luottamaan häneen 99% ja tuntui kun olisin tuntenut hänet aina.
Meistä sitten tulikin todella hyvät ystävät :) - Naiselta
SimStim kirjoitti:
>Epäili Minun vainoavan Häntä. Paradoksaalisuuden huippu!
Jos hän todella olisi sielunkumppanisi, epäilisikö hän sinun vainoavan häntä?
Sori jos viesti vähän sekava, tässä työn ohella vasemmalla kädellä kirjoiten :(
Kertoisitko mitä pidät sielunkumppanuutena? Itse olen ymmärtänyt asian siten, että ko. henkilö on samalla aaltopituudella ja muutenkin todella samanlainen.
Itse tutustuin tuossa jokin aika sitten ihmiseen jota voisin kutsua sielunkumppaniksia ja olemme hänen kanssaa samalla aaltopituudella, sekä muutoinkin todella samanlaisia.
Vaikka olin tuntenut tämän henkilön noin vuorokauden, pystyin luottamaan häneen 99% ja tuntui kun olisin tuntenut hänet aina.
Meistä sitten tulikin todella hyvät ystävät :)sielunkumppanuudella täysin samaa kuin sinä! Välitön luottamus ja usko toiseen.
Voi tietysti olla, että hiukan innostuin liikaa koko tilanteesta ja puhuin asioista, joita hän ei välttämättä olisi halunnut kuulla (=loukkasin häntä?). Lähdin siis liikkeelle kaveripohjalta, vaikka kysymys oli suuremmista tunteista. Eli omassakin käytöksessäni oli ristiriitaa... - SimStim
Naiselta kirjoitti:
sielunkumppanuudella täysin samaa kuin sinä! Välitön luottamus ja usko toiseen.
Voi tietysti olla, että hiukan innostuin liikaa koko tilanteesta ja puhuin asioista, joita hän ei välttämättä olisi halunnut kuulla (=loukkasin häntä?). Lähdin siis liikkeelle kaveripohjalta, vaikka kysymys oli suuremmista tunteista. Eli omassakin käytöksessäni oli ristiriitaa...Epäilemättä fiksuin asia miten edetä, on kärsivällisyys. Jos vahingossa loukkasit häntä, niin ota asia puheeksi. Sielunkumppani varmasti ymmärtää asian ja osaa sen antaa anteeksi, koska ymmärtää sinua.
Järkevintä siis edetä kärsivällisesti ja keskustellen asioista.
Eiköhän se noilla eväillä lähde suuntaan tahi toiseen :) - Naiselta
SimStim kirjoitti:
Epäilemättä fiksuin asia miten edetä, on kärsivällisyys. Jos vahingossa loukkasit häntä, niin ota asia puheeksi. Sielunkumppani varmasti ymmärtää asian ja osaa sen antaa anteeksi, koska ymmärtää sinua.
Järkevintä siis edetä kärsivällisesti ja keskustellen asioista.
Eiköhän se noilla eväillä lähde suuntaan tahi toiseen :)on tietenkin yksi tärkeimmistä asioista ihmisen opetella...
Pyysin häneltä anteeksi, mutta hän ei vastannut mitään. En voi siis tehdä mitään. - SimStim
Naiselta kirjoitti:
on tietenkin yksi tärkeimmistä asioista ihmisen opetella...
Pyysin häneltä anteeksi, mutta hän ei vastannut mitään. En voi siis tehdä mitään.Anteeksi pyytäminen on tietty olennainen asia. Mitäs jote tekisin sen luokse yllätys visiitin ja puhut asiat selviksi.
Kuten sanottu, sielunkumppani ymmärtää kyllä :) - Naiselta
SimStim kirjoitti:
Anteeksi pyytäminen on tietty olennainen asia. Mitäs jote tekisin sen luokse yllätys visiitin ja puhut asiat selviksi.
Kuten sanottu, sielunkumppani ymmärtää kyllä :)syistä, en todellakaan voi niin tehdä.
Ehkä ajan kanssa pyrin unohtamaan mitään edes tapahtuneen..
Tiedän, että hän ymmärtää. Mutta se ei välttämättä tule hänenkään puoleltaan johtamaan mihinkään konkreettisiin toimiin.
- santa claus
Skitsolla on aina "seuraa" :D
- Naiselta
en näe asiassa mitään hauskaa. Päinvastoin; tunnen tuskaa hänen puolestaan...
- Hmmmm
Luulin, että provoilet pahimman kautta. Oli tosin vaikea löytää provon pointtia, mutta sehän ei aina ole oleellista.
Miksi olet varma siitä, että hän on sielunkumppanisi? Miten voimakkaasti hänen sivupersoonansa ilmenevät? Haittaavatko ne paljon tavallista elämää?- Naiselta
on tunteesta. Kun sielunkumppanin kohtaa, sen myös tuntee niin voimakkaasti, että epäilyksille ei ole sijaa.
Toisaalta.. en ole psykiatri, joten varmuutta diagnoosista ei ole. Voi olla, että liioittelinkin sitä, kun sattumoisin omaan vilkkaan mielikuvituksen.. :)
vähemmään sinkkuelämää ja muita naisten sarjoja ja lue vähemmän harlekiineja ja cosmopolitaneja :-)
- Naiselta
oletin edes Sinun ymmärtävän... :(
Naiselta kirjoitti:
oletin edes Sinun ymmärtävän... :(
ai mun ymmärtävän jtn. sielunkumppani höpötyksiä,mettään meni et rysahti.Niin vai tarkotitkö sittenkin noita mental-healt ongelmia,usko tai älä mut mä käyn kyllä ihan joka pytyllä,ehkä pikkasen karstaa konessa mut joka tulppa antaa kipinää :-)
- Naiselta
yrmio kirjoitti:
ai mun ymmärtävän jtn. sielunkumppani höpötyksiä,mettään meni et rysahti.Niin vai tarkotitkö sittenkin noita mental-healt ongelmia,usko tai älä mut mä käyn kyllä ihan joka pytyllä,ehkä pikkasen karstaa konessa mut joka tulppa antaa kipinää :-)
vaan koska sinussa on naivistin ja surrealistin piirteitä.
- Kolli_Kellinen
Itse skitsojen kanssa paljon tekemisissä olleena voin sanoa sen verran, että heihin on helppo ihastua, ainakin silloin kun psykoosi ei ole päällänsä. Skitsofreenikon "sielu on avoimena", eli heidän psyykkiset puolustusmekanisminsa eivät toimi samalla tavoin kuin terveellä ihmisellä. Tämä avoimuus on helppo tulkita "sielunkumppanuudeksi", "synkkaamiseksi" jne, eikä sekään ole mitenkään harvinaista että skitsojen seurassa tapahtuu paranormaaleiksi tulkittavia ilmiöitä, kuten ajatusten siirtoa jne.
Haittapuoli skitsofreniassa onkin sitten se psykoosi, jolta eivät välty sairaan läheiset eivätkä tuntemattomammatkaan. Varsinkin paranoidi psykoosi on ikävä, sillä silloin skitso paitsi katkaisee välinsä ystäviinsä, myös syyttää heitä mitä käsittämättömimmistä jutuista.
PS: Olethan tutustunut Michel Foucaultiin? Tuli vain noista kirjallisista projekteistasi mieleeni...- Naiselta
en, mutta teenpä sen.
Tuoko selittää sen monia ihmetyttäneen seikan, että miksi normaali järkevä ihminen "rakastuu" johonkin raskaita rikoksia tehneeseen vankiin?
Kuinka psykiatrisen alan työntekijät voivat pysyä immuuneina heidän viehätysvoimalleen, osaatko sanoa? - Kolli_Kellinen
Naiselta kirjoitti:
en, mutta teenpä sen.
Tuoko selittää sen monia ihmetyttäneen seikan, että miksi normaali järkevä ihminen "rakastuu" johonkin raskaita rikoksia tehneeseen vankiin?
Kuinka psykiatrisen alan työntekijät voivat pysyä immuuneina heidän viehätysvoimalleen, osaatko sanoa?Skitsot ovat sairaalassa yleensä vain psykoosijaksojen aikana, joten henkilökunta näkee heidät huonoimmillaan. Sitäpaitsi psykiatrian henkilöstön koulutuksessa käsitellään paljon näitä ns. transferenssi-ilmiöitä, jolloin potilas tai terapeutti/hoitaja siirtää tunteitaan autettavaan tai avun tarjoajaan. Koulutuksesta ja ammattietiikasta huolimatta aina välillä käy silti niin, että romansseja syntyy.
Jokainen skitsofreenikon kanssa pitempään elänyt kuitenkin tietää, kuinka raskasta se voi olla. Vaikka skitsot voivat olla ihastuttavia, herkkiä ja avoimia ihmisiä, on silti elämä heidän kumppaninaan usein täyttä helvettiä. Lääkkeistä on tietysti apua pahimpiin sekoiluihin, mutta samalla ne myös tekevät skitsosta vähemmän herkän. Eli samalla kun ikävät oireet poistuvat, usein myös ne viehättävät persoonallisuuden puolet katoavat.
Vankeihin ihastumisessa taitaa kyse olla ihan erilaisesta ilmiöstä. Luulen, että rikollisiin ihastuvat naiset ihastuvat heidän fyysiseen voimaan, karskiuteen, aggressiivisuuteen ja vaarallisuuteen (olettaen ilmeisesti, että rikolliset olisivat kuitenkin naistaan kohtaan ritarillisia ja suojelevia). Skitsot ja vangit ovat usein kaksi ihan eri ääripäätä. Vangin arkkityyppi on "luolamies" ja skitson arkkityyppi on "runopoika". Rikollinen käyttäytyy uhkaavasti ja pelottelee muita, kun skitso taas pelkää kaikkia ja kaikkea. - Naiselta
Kolli_Kellinen kirjoitti:
Skitsot ovat sairaalassa yleensä vain psykoosijaksojen aikana, joten henkilökunta näkee heidät huonoimmillaan. Sitäpaitsi psykiatrian henkilöstön koulutuksessa käsitellään paljon näitä ns. transferenssi-ilmiöitä, jolloin potilas tai terapeutti/hoitaja siirtää tunteitaan autettavaan tai avun tarjoajaan. Koulutuksesta ja ammattietiikasta huolimatta aina välillä käy silti niin, että romansseja syntyy.
Jokainen skitsofreenikon kanssa pitempään elänyt kuitenkin tietää, kuinka raskasta se voi olla. Vaikka skitsot voivat olla ihastuttavia, herkkiä ja avoimia ihmisiä, on silti elämä heidän kumppaninaan usein täyttä helvettiä. Lääkkeistä on tietysti apua pahimpiin sekoiluihin, mutta samalla ne myös tekevät skitsosta vähemmän herkän. Eli samalla kun ikävät oireet poistuvat, usein myös ne viehättävät persoonallisuuden puolet katoavat.
Vankeihin ihastumisessa taitaa kyse olla ihan erilaisesta ilmiöstä. Luulen, että rikollisiin ihastuvat naiset ihastuvat heidän fyysiseen voimaan, karskiuteen, aggressiivisuuteen ja vaarallisuuteen (olettaen ilmeisesti, että rikolliset olisivat kuitenkin naistaan kohtaan ritarillisia ja suojelevia). Skitsot ja vangit ovat usein kaksi ihan eri ääripäätä. Vangin arkkityyppi on "luolamies" ja skitson arkkityyppi on "runopoika". Rikollinen käyttäytyy uhkaavasti ja pelottelee muita, kun skitso taas pelkää kaikkia ja kaikkea.tämä tanskalainen mieshenkilö, joka Suomessa tappoi kaksi poliisia? En yhdistäisi häneen sanaa karski, vaan käyttäytyminen taisi olla hyvinkin korrektia...!? Eikö hänkin saanut suomalaisnaisilta "ihailijapostia" jne.
Minkälainen luonne pitäisi olla psykiatrilla/hoitajalla, että pärjäisi työssään? Toisaalta herkkä, toisaalta kova?
Mitä tapahtuu, jos potilaan ja hoitajan välille syntyy romanssi - loppuuko työ? - Kolli_Kellinen
Naiselta kirjoitti:
tämä tanskalainen mieshenkilö, joka Suomessa tappoi kaksi poliisia? En yhdistäisi häneen sanaa karski, vaan käyttäytyminen taisi olla hyvinkin korrektia...!? Eikö hänkin saanut suomalaisnaisilta "ihailijapostia" jne.
Minkälainen luonne pitäisi olla psykiatrilla/hoitajalla, että pärjäisi työssään? Toisaalta herkkä, toisaalta kova?
Mitä tapahtuu, jos potilaan ja hoitajan välille syntyy romanssi - loppuuko työ?No, enpä sanoisi kahden poliisin tappamista korrektiksi käyttäytymiseksi... Tuskin Christensen olisi saanut kymmeniä rakkauskirjeitä, jos hän olisi ollut ihan tavallisen asiallinen mies. Taisi kuitenkin vaaran viehätys motivoida niitä naisia, jotka hänelle kirjoittivat. Tai mistähän se johtuu, että tällaiset normisällit kuin meikäläinen eivät välttämättä saa yhtään vastausta treffi-ilmoituksiinsa, kun murhamiehet saavat lähes poikkeuksetta kymmenittäin yhteydenottoja.
Hoitohenkilökunnalta vaaditaan oikeanlaista tunneälyä, eli kykyä käyttää työssä esiin nousevia tunteita hyödyksi ilman että hän kuitenkaan sekoittaa omaa tunne-elämäänsä ja kantaa murheita kotiinsa. Liika empaattisuus ja herkkyys ei ole hyvästä, vaan sopivan ammattimaisen etäinen asialinja toimii paremmin. Psykiatristen potilaiden kanssa työskenteleviltä vaaditaan aika tiukkaakin asennoitumista ja kykyä asettaa rajoja sekä potilaille että itselle.
Jos potilaan ja hoitajan välille kuitenkin syntyy romanssi, ei hoitaja saa potkuja (ellei kyse ole sitten ihan selkeästi hyväksikäytöstä), mutta hoitaja tai potilas siirretään toiselle osastolle. Vastaavasti psykoterapeutin pitäisi keskeyttää hoitosuhde, jos hänen ja asiakkaan välille alkaa kehkeytyä romanssi. - off-topic
Kolli_Kellinen kirjoitti:
No, enpä sanoisi kahden poliisin tappamista korrektiksi käyttäytymiseksi... Tuskin Christensen olisi saanut kymmeniä rakkauskirjeitä, jos hän olisi ollut ihan tavallisen asiallinen mies. Taisi kuitenkin vaaran viehätys motivoida niitä naisia, jotka hänelle kirjoittivat. Tai mistähän se johtuu, että tällaiset normisällit kuin meikäläinen eivät välttämättä saa yhtään vastausta treffi-ilmoituksiinsa, kun murhamiehet saavat lähes poikkeuksetta kymmenittäin yhteydenottoja.
Hoitohenkilökunnalta vaaditaan oikeanlaista tunneälyä, eli kykyä käyttää työssä esiin nousevia tunteita hyödyksi ilman että hän kuitenkaan sekoittaa omaa tunne-elämäänsä ja kantaa murheita kotiinsa. Liika empaattisuus ja herkkyys ei ole hyvästä, vaan sopivan ammattimaisen etäinen asialinja toimii paremmin. Psykiatristen potilaiden kanssa työskenteleviltä vaaditaan aika tiukkaakin asennoitumista ja kykyä asettaa rajoja sekä potilaille että itselle.
Jos potilaan ja hoitajan välille kuitenkin syntyy romanssi, ei hoitaja saa potkuja (ellei kyse ole sitten ihan selkeästi hyväksikäytöstä), mutta hoitaja tai potilas siirretään toiselle osastolle. Vastaavasti psykoterapeutin pitäisi keskeyttää hoitosuhde, jos hänen ja asiakkaan välille alkaa kehkeytyä romanssi."Tai mistähän se johtuu, että tällaiset normisällit kuin meikäläinen eivät välttämättä saa yhtään vastausta treffi-ilmoituksiinsa"
Kyllä saisit, kymmeniä, jos sulla vaan olisi sellainen! - Naiselta
Kolli_Kellinen kirjoitti:
No, enpä sanoisi kahden poliisin tappamista korrektiksi käyttäytymiseksi... Tuskin Christensen olisi saanut kymmeniä rakkauskirjeitä, jos hän olisi ollut ihan tavallisen asiallinen mies. Taisi kuitenkin vaaran viehätys motivoida niitä naisia, jotka hänelle kirjoittivat. Tai mistähän se johtuu, että tällaiset normisällit kuin meikäläinen eivät välttämättä saa yhtään vastausta treffi-ilmoituksiinsa, kun murhamiehet saavat lähes poikkeuksetta kymmenittäin yhteydenottoja.
Hoitohenkilökunnalta vaaditaan oikeanlaista tunneälyä, eli kykyä käyttää työssä esiin nousevia tunteita hyödyksi ilman että hän kuitenkaan sekoittaa omaa tunne-elämäänsä ja kantaa murheita kotiinsa. Liika empaattisuus ja herkkyys ei ole hyvästä, vaan sopivan ammattimaisen etäinen asialinja toimii paremmin. Psykiatristen potilaiden kanssa työskenteleviltä vaaditaan aika tiukkaakin asennoitumista ja kykyä asettaa rajoja sekä potilaille että itselle.
Jos potilaan ja hoitajan välille kuitenkin syntyy romanssi, ei hoitaja saa potkuja (ellei kyse ole sitten ihan selkeästi hyväksikäytöstä), mutta hoitaja tai potilas siirretään toiselle osastolle. Vastaavasti psykoterapeutin pitäisi keskeyttää hoitosuhde, jos hänen ja asiakkaan välille alkaa kehkeytyä romanssi.Niin, muistelen että hänen olisi MUUTOIN sanottu käyttäytyneen hyvin korrektisti - siis paitsi tuon surmatyön aikana. Siis, kun hänen liikkumistaan sitten jälkikäteen selviteltiin.
Ja muistelen lukeneeni, että hän olisi saattanut sitten raskaaksikin suomalaistytön!?
Vain nainen pystyy tuohon, vai tunteeko joku miehen, joka haluaa tietoisesti ryhtyä suhteeseen mieleltään vakavasti sairaan ihmisen kanssa?
Tiedoksi naisille, seuraava teksti sisältää "miehistä" huumoria a'la Richartti:
"Monipersoonainen skitso-tyttöystävä olisi olisi kyllä siitä hyvä, että ei tarvitsisi poistua kotoa käydäkseen vieraissa"- pimppa ois
kuitenkin aina sama..))))
pimppa ois kirjoitti:
kuitenkin aina sama..))))
Hetkinen, mitäs sitten jos se sivupersoona onkin alle 16-vuotias.....
Ketjusta on poistettu 14 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Alahan tulla paikkaamaan tekojas
Ja lopeta se piilossa oleminen. Olet vastuussa mun haavoista. Vien asian eteenpäin jos ei ala kuulumaan.314877- 343406
Onko kenellekään muulle käynyt niin
Että menetti tilaisuutensa? Kaivattu oli kuin tarjottimella, osoitti kiinnostusta vahvasti, silmät ja olemus täynnä rakk1833184- 112257
- 281837
- 121818
- 1611783
- 1031286
- 1371117
- 141089