Parisuhdettamme on alkanut raassaamaan minun haluttomuuteni. Kyse ei ole siitä, ettenkö haluaisi miestäni, vaan ylipäätänsä seksi ei enää kiinnosta niin kuin ennen. Minua tämä ei häiritse, keskityn mielelläni muihin harrastuksiini ja elämässäni on tässä elämän tilanteessa sisältöä muutenkin. En tunne tarvitsevani seksiä, jotta parisuhde pysyy yllä. Kiihkeä rakastelu silloin tällöin on paikallaan, jotta sitä voi sitten yhdessä muistella, mutta suhde elää suukoilla ja huomioimisella.
Miehen mielestä parisuhde ei ole kunnossa, jos seksiä on vain kerran viikossa. Kyse on kuulemma fyysisestä tarpeesta.
En halua kuitenkaan olla mikään tarpeen tyydyttäjä, onhan miehellä käsiä kaksin kappalein.
Joka viikko riidellään samasta asiasta.
Onko ketään, kenellä olisi vastaavaa ongelmaa? En usko että olen ainoa, mutta tältä palstalta en vaan löytänyt keskustelua tästä. Siis miehiä, jotka eivät saa tarpeeksi löytyy yllinkyllin, mutta naisia, jotka kärsivät miehen seksinnälästä ei ole juuri näkynyt.
Kertokaa, mikä auttaa! Eh tahdo menettää miestä, joka muuten on niin ihana. Lapsia meillä ei vielä ole, mutta en uskalla ajatellakaan millainen rumba sitten alkaa...
Miehen mielestä parisuhde ei ole kunnossa, jos seksiä on vain kerran viikossa. Kyse on kuulemma fyysisestä tarpeesta.
En halua kuitenkaan olla mikään tarpeen tyydyttäjä, onhan miehellä käsiä kaksin kappalein.
Joka viikko riidellään samasta asiasta.
Onko ketään, kenellä olisi vastaavaa ongelmaa? En usko että olen ainoa, mutta tältä palstalta en vaan löytänyt keskustelua tästä. Siis miehiä, jotka eivät saa tarpeeksi löytyy yllinkyllin, mutta naisia, jotka kärsivät miehen seksinnälästä ei ole juuri näkynyt.
Kertokaa, mikä auttaa! Eh tahdo menettää miestä, joka muuten on niin ihana. Lapsia meillä ei vielä ole, mutta en uskalla ajatellakaan millainen rumba sitten alkaa...
Vastaukset 15
Vanhimmat
Mun mielestä sun kannattaa päästää miehesi menemään ja etsiä itsellesi uusi haluton ukko,muuten suhteenne on aina törmäys kurssilla tai hyväksy miehellesi sitten syrjähypyt kun olet itse niin haluton,ei kai miehesi tarvitse kärsiä sinun vikasi takia,älä ole itsekäs.
kannattaa hoidattaa haluttomuutesi kuntoon, selvittää ensin sen syy. Siitä se lähtee:o)Ymmärrän miestässi, koska itsekin saan eräältä mieheltä pari kertaa viikossa seksiä ja siihen päälle hän hoitelee toista joten ymmärrän jo siksi että miehet haluavat enemmän(yleisesti ottaen) kuin kerran viikossa.
Kaikki eivät halua, tiedän sen myös mutta niiden miesten jotka vastaavasti haluavat harvemmin kuin omat naisensa, pitäisi myös ymmärtää se että toiset haluavat vain useammin. Samoin kun sinun pitäisi ajatella miestäsi ja joustaa edes vähän. Ainahan voit tyydyttää miehesi muillakin tavoin, jos ei yhdyntä aina olisikaan päällimmäisenä mielessä.
Raskausaikana monia naisia seksi ei kiinnosta senkään vertaa. Kun on kerran jo saanut, niin mitäs sitä enää. Synnytyksen jälkeen menee oma aikansa toipumiseen. Täysimetyksen, n 6kk (jos sellaista harrastaa eli lapsi syö vain rintaa) aikana seksi ei myöskään naista kiinnosta. Koska kroppa hoitelee yhtä lasta, toiselle ei ole tilaa. Ihan hormonaalista.
Ja entä kun lapsi kasvaa. Sattuu joku koliikkilapsi tai korvakierteessä oleva joka valvottaa kaiket yöt. Eipä siinä äipälle ekana tuu seksi mieleen. Kunhan saisi joskus nukkua.
Eli jos tuossa vaiheessa mies ruikuttaa seksistä, niin tuskimpa kestää lapsen saamista.
Oletko miettinyt mistä tuo "haluttomuutesi" johtuu? Syötkö e-pillereitä tai käytätkö emätinrengasta. Itselläni nuo molemmat saavat seksin maistumaan puulta.
Raskausajat ei vaikuttaneet haluihin mitenkään haluja laskevasti.Ekan synnytyksen jlk taisi mennä kuukauden verran, ei tainnut ihan sitäkään. Koko sen ajan kuitenkin tyydytettiin toisemme muilla tavoin, vaikkei varsinaista yhdyntää ollutkaan. Toisen synnytyksen jälkeen meni n. 1½ vko kun aloiteltiin hommat taas. Missään vaiheessa ei mennyt halut, kummaltakaan, ainoastaan tuo pidempi tauko ekan synnytyksen jälkeen tuli ihan uskalluksen puutteen vuoksi. Ei siksi etten olisi halunnut seksiä.
Ainoa mikä joskus aiheutti haluttomuutta vauva-aikana, tai "tyytymistä" pikaseksiin oli väsymys. Joskus sitä kyllä mielummin valitsi sen nukkumisen, ihan meistä kumpikin.
Toisilla halut pelaavat raskausaikanakin ihan normaalisti, paljon olen kyllä kuullut että mikään viisari ei värähdä.
Siitä pahimmastahan se on lähdettävä että seksiin saattaa tulla pidempiäkin katkoksia.
Lapsentekoa mietittäessä suhteen tulee kestää kaikki nämä sata muuta asiaa :)
olen 24v ja olemme seurustelleet mieheni kanssa kolme ja puoli vuotta. tilanne kuulostaa hyvin samanlaiselta kuin sielläkin. minä en tarvitse seksiä niin usein kuin mieheni. haluan, mutta en yhtä usein. ja jos suostun vain hänen mielikseen tulee minulle juuri vähän ikävä "tarpeentyydyttäjä- olo".
ja asiasta ollaan keskusteltu ja riidelty jo niin monta kertaa ettei enää edes viitsitä. ikävä juttu kyllä, koska aina ajoittain vaikuttaa meidän molempien onnellisuuteen ihan huomattavasti. ja koko tilanteesta on syntynyt jo vähän sellainen kierre.. sillä seksin vähentyminen vaikuttaa mieheni mielialaan ja hänestä tulee ärtyisämpi ja vähemmän huomioon ottava, mikä puolestaan vaikuttaa jälleen minun mielialaani ja haluihini jne..
olen miettiyt pääni puhki mikä lienee syy, mikä minkäkin seuraus,ja mistä tilannetta lähteä muuttamaan. mutta vaikeaa se on kun kaikki on niin kietoutunutta.
ja kyllä me tällä hetkellä ollaan jo vähän siinä tilanteessa että en tiedä enää mitä tehdä, sillä meidän kummankaan on vaikea tilannetta muuttaa. tätä siis, että asia on noussut ongelmaksi, on jatkunut jo ehkä vajaan vuoden. olemme kokeilleet jo sitä että harrastetaan seksiä vaikka minua ei niin kauheasti haluttaisi, mikä ei yllätys yllätys oikein toiminut. sekä sitä että mieheni yritti keskittyä suhteen muihin puoliin ja olla tekemättä seksin määrästä ongelmaa ,mikä ei myöskään oikein toiminut kun ei tuollaisia asioita kuitenkaan niin tietoisesti ja tahdolla päätetä.
rakastetaan toisiamme tosi paljon ja muuten meillä menee ihan hyvin, mutta tämä erilainen haluaminen todella laittaa suhteen lujille.
haluaisin myös todella tietää onko kukaan päässyt kyseisestä tilanteesta eteenpäin jotenkin muuten kuin oikeasti vaihtamalla paria tasapuolisemmin haluavampaan?
mutta ainakin tällä hetkellä tuntuisi että jo se, että asiasta voitaisiin olla riitelemättä ja jauhamatta vaikka pari kuukautta voisi helpottaa. ja toisaalta mietinnässä on myös syyt miksi seksin haluamiseni on vähentynyt, vai onko se ihan vaan sitä normaalia suhteen edetessä? ja voitaisiinko me tehdä sille asialle jotain? sekä tietenkin edelleen se että pystyisikö mieheni oppimaan olemaan onnellinen vaikka nykyisestä ei paljon muutosta tapahtuisikaan? ja myös, että olisko tän seksi -ongelman takana kuitenkin jotain muutakin, mikä sit tulee vaan tällaisena riitynä ilmi? jos noihin kysymyksiin löydettäis vastaua niin pitkällä oltais. että sellaista täällä.
vaikeita asioita.. eikä mitään kunnon vastauksia.
että eikö se parisuhde olekin varsin kokonaisvaltaisesti, EIKÄ SE OLE VÄÄRIN.
Mietippä itsekin, mitä tarpeitasi mies tyydyttää?
Mielestäni seksi kuuluu todella olennaisena osana parisuhteeseen. Se on osa sitä hellyyttä, läheisyyttä, rakkautta ja yhteenkuuluvuutta.
Aina ei tietenkään voi huvittaa niin paljon kuin kumppania, mutta meillä on yhteinen sopimus siitä että koskaan ei seksistä kieltäydytä. Kyllä siinä touhutessa piristyy ja alkaa homma enemmän kiinnostamaan.
Ja uskoisin että lähellä ja hyvänä pitoa kaipaat sinäkin. Kuinka voit odottaa saavasi sitä kumppaniltasi, jos et itse ole vasmis pitämään häntä hyvänä.
Olen onnellinen osaksi siksi, että voin tehdä kumppanini onnelliseksi.
Enpä sanoisi, että sinulla olisi ongelmana haluttomuus, jos seksiä on kerran viikossa (oletan siis, että se on sinulle sopiva määrä). Kerran viikossa on ihan normaali määrä. Mutta tietysti normaalikin määrä seksiä voi olla ongelma parisuhteessa, jos toinen haluaisi seksiä paljon usemmin. Ymmärrettävästi et halua olla "panopuu", johon miehesi voi tyhjentyä silloin, kun häntä haluttaa. Luulisi, ettei miehesikään haluaisi sellaista seksiä, johon sinä suostut vain tyydyttääksesi hänet.
Yrittäkää keskustella asiasta riitelemättä. Ehkäpä pystytte tekemään jonkinlaisen kompromissin.
Googleen vaan ja hakukenttään sana rakkaus. Eka hakutulos on tutkimusta rakkaudesta(ei pitkä eikä puiseva, mutta hyvää faktaa).
Siinä tulee hyvää settiä ja ehkä löydät itsellesi vastauksia..ehkä miehellesikin. Ehkä saatte molemmat haluamanne, kun luette sitä.
Mielestäni on ihana, jos molemmat haluaa toista...eli seksuaalinen halu toista kohtaan on kyllä niin jees, ettei ihan heti kannata päättää halailun ja suukottelun olevan se fyysisyyden osoittaminen ainakaan ainoastaan. Sitä tietty kovasti, mutta jos se halu heräisi useammin, niin olisi se varmaan ihan kiva?
Ainakin itse tykkään seksin haluamisesta. (kolmen lapsen äiti...yli 30v.)
Et toisaalta ymmärrän miestäsi..toisaalta sinua... Mut ihanaa, että miehesi haluaa sinua!!! Sekin on tosi onnellista...olisi ikävä elää ja tietää, ettei puoliso ole kiinnostunut kovinkaan paljon seksuaalisesti. Olet onnellisessa asemassa.
Mutta ei seksi ole ainut tärkeä asia, eikä ainakaan sen runsas toisto...laatu toki on...emotionaalisuus ym.
Mut käy siellä rakkaus sivulla!!
olen ollu 13 vee asti mieheni kanssa..nyt olen 13 vuotias.... eli kokemusta tosi elämästä on todella paljon. oma talo ,yritykset, naimisissa ja lapsi. olen henkiseltä iältä paljon vanhempi. no kuitenkin. n. 4 vuotta sitten menetin haluni totaalisesti. tyttömme syntyi noina aikoina, mutta se ei tunnu vaikuttavan tähän asiaan. jotenkin minulle seksi ei ole tärkeää, tosin meillä on jopa 3 kk välejä seksissä. ja silloinkin ku sitä harrastamme se tuntuu vieraalta ja tyhjältä ja turhalta... voin todella hyvin ilman seksiä. mieheni kyllä ymmärtää( mitä ihmettelen suuresti) mutta minua se vaivaa koska olen nuori nainen ja kuulema kaunis ym.. mutta minulla ei haluja aivan kuin jokin osa puuttuisi minusta. olenko epä normaali??miehessäni ei vikaa mutta annan välillä säälistä hänelle.
siis olen nyt 23 vuotias...
Vanha viesti, mutta haluan vastata.
Olen itse ollut parisuhteessa poikaystäväni kanssa kaksi vuotta. Alkuun olimme kiinni toisissamme kuin ötökät kärpäspaperissa, mutta noin vuoden ajan seksielämä on hiipunut... johtuen minusta. Joskus saattaa mennä lähemmäs kuukausikin ilman sänkytouhuja. Itselläni ei tee mieli, mutta hänen takiaan harrastan seksiä. Joskus se tuntuu ihan mukavaltakin, mutta monesti teen sen vain hänen vuokseen.
Minua ei vaan kiinnosta seksi.
En ajattele seksin harrastamista, harvoin "leikin itseksenikään". Itse olen näin jälkiviisaana huomannut saman asian tapahtuneen myös aiemmissa suhteissa. Nykyisen mieheni kanssa olemme asiasta monesti jutelleet ja luojan kiitos vielä ainakin hän ymmärtää minua. Rakastan miestäni kuitenkin suunnattomasti ja hän minua. Rakastan pieniä hellyydenosoituksia, mutta itse akti ei vaan kiinnosta.
Olemme noin kolmekymppisiä kumpikin. Lapsia ei ole joten raskautta tai lapsia on turha syyttää. Itseäni ei häiritse seksin puute, mutta huomaan stressaavani sitä kauanko mieheni asiaa vielä kestää. Vaikka toisaalta uskon, että tulemme pysymään yhdessä, pieni ajatus takaraivossa kuitenkin kuiskailee "hänen lähtevän toisen naisen matkaan".
Olen miettinyt omaavani aseksuaalisia piirteitä, mutta toisaalta olisiko kyse jostain muusta. Syön monenlaisia lääkkeitä fysiologisiin sairauksiin ja miettinyt niidenkin mahdollisuutta - erityisesti vaikutusta hormoneihin.
"Olen miettinyt omaavani aseksuaalisia piirteitä, mutta toisaalta olisiko kyse jostain muusta."
Todennäköisesti kyse on vain naisten sukupuolityypillisestä seksuaalisuudesta. Yksilöllinen vaihtelu on tietysti valtavaa, mutta yksi naisen arkkityyppi on sellainen, jossa halut kuuluvat ihastusvaiheeseen ja sitten väistyvät, kunnes ihastus (ehkä) iskee uuteen kohteeseen.
Tästä biologisesta ohjelmoinnista seuraa, että parisuhteet eivät yleensä voi olla ikuisesti onnellisia vaan joku väistämättä kärsii: mies, nainen, lapset. Luonnolle riittää, että jälkikasvua syntyy ja se jää henkiin.
Vähän samanlaista ongelmaa täällä. Ollaan oltu yhdessä melkein 1,5 vuotta. Kaikki on muuten tosi ihanasti, mutta seksihalut alkoivat itsellä hiipuu jo puolen vuoden kohdalla. Poikaystäväni on mielestäni todella seksikäs ja upea, enkä edes haaveile kestään muusta, mutta silti en halua. Tai no, seksiä on n.2 kertaa viikossa, mutta jotenkin olen menettänyt mielenkiintoni. Pääsen useimmiten mukaan touhuun, mutta vasta ihan lopussa. Tiedän että vika on minun korvien välisä jollakin tavalla, sillä hän on upea rakastaja ja valmis tekemään mitä vain pyydän sängyssä. Halua ei voi pakottaa, onneksi kuitenkin seksiä on ja se tuo kyllä sitä läheisyydentunnetta. Että ymmärrän kyllä tosi hyvin sun tilannetta.