ollaan oltu naimisissa 19v ,yhdessä 28v eli teinirakkaus.....ollu ylämäkee ja alamäkee,mutta pääasiassa ollut hyviä aikoja,ei tapella.Sellasta rauhallista ja turvallista perhe elämää.Mutta....vuosi sitten kesällä huomasin ett mun miehellä on jotain no,ilmeni ett *naisystävä* siis huom ihan vaan YSTÄVÄ.
no,hyväksyin sen.....mutta nyt keväällä mun mies muuttui,alko laihduttaa ynm.niitä muutoksia mitä tapahtuu kun rakastuu.....ja niinpä siinä kävi,se ystävyys oli muuttunut rakkudeksi.
Laitettiin eropaperit *miehen toivomuksesta* ei tapeltu ,suostuin kaikkeen kiltisti vaikka sydämeen sattu! kaikki tapahtu niin nopee......ja en tahtonut uskoa todeksi ,että mies lähtee ,meillä aina sujunut seksi ynm.asiat hyvin.no,sit HUPS....ennen juhannusta mies haluskin takas kotiin vaikka vanno ettei enää ole tunteita mua kohtaan eikä aio enää ikinä tulla taksin kotiin *oltiin puhelimessa juteltu* välillä iltasin....eikä sillonkaa tapeltu vaan mies oli vaan niin päättänyt.
No,nyt sitten asutaan yhdessä mutta,pelkään nyt koko aika ,että mut jätetään....jos ne palaakin takas yhteen tai jotain!
Mies sano ett rakastaa mua,hmmm.miksi en usko....mikä sai mielen muuttumaan kolmessa viikossa?
Uusi nainen oli sinkku,vaalee,kaunis......mä olen brunette enkä ole sinkku vaan äiti.
onko ketään jätetty ja sitten haluttu takas?
voiko toiseen enää luottaa?
Rakastan miestäni mutta.....ja annoin anteeksi mutta en voi ikinä unohtaa ,että petti minua!
asumusero viellä vireillä....toinen vaihe joulukuussa,mietinkö viellä vai?
sekava olo =o( sydämmessä!
-melkee exä-
no,hyväksyin sen.....mutta nyt keväällä mun mies muuttui,alko laihduttaa ynm.niitä muutoksia mitä tapahtuu kun rakastuu.....ja niinpä siinä kävi,se ystävyys oli muuttunut rakkudeksi.
Laitettiin eropaperit *miehen toivomuksesta* ei tapeltu ,suostuin kaikkeen kiltisti vaikka sydämeen sattu! kaikki tapahtu niin nopee......ja en tahtonut uskoa todeksi ,että mies lähtee ,meillä aina sujunut seksi ynm.asiat hyvin.no,sit HUPS....ennen juhannusta mies haluskin takas kotiin vaikka vanno ettei enää ole tunteita mua kohtaan eikä aio enää ikinä tulla taksin kotiin *oltiin puhelimessa juteltu* välillä iltasin....eikä sillonkaa tapeltu vaan mies oli vaan niin päättänyt.
No,nyt sitten asutaan yhdessä mutta,pelkään nyt koko aika ,että mut jätetään....jos ne palaakin takas yhteen tai jotain!
Mies sano ett rakastaa mua,hmmm.miksi en usko....mikä sai mielen muuttumaan kolmessa viikossa?
Uusi nainen oli sinkku,vaalee,kaunis......mä olen brunette enkä ole sinkku vaan äiti.
onko ketään jätetty ja sitten haluttu takas?
voiko toiseen enää luottaa?
Rakastan miestäni mutta.....ja annoin anteeksi mutta en voi ikinä unohtaa ,että petti minua!
asumusero viellä vireillä....toinen vaihe joulukuussa,mietinkö viellä vai?
sekava olo =o( sydämmessä!
-melkee exä-
Vastaukset 7
Vanhimmat
Rakkaus on siitä ihmeellinen asia että ei se niin vaan katoa. Teillä on takana pitkä suhde, ehkä mies ei ollut kokenut sitä yksin olemista, seikkailuja jotka pitäisi kokea ennen kuin sitoutuu... tai tuntui että on jäänyt jostain paitsi, että voisi olla jotain parempaakin. Sitten kun on erottu ja nähty maailmaa suhteen ulkopuolella niin sitä huomaa vasta kuinka hyvin asiat oli ja kuinka paljon sitä toista rakastaa. Itsellä tosiaan tilanne oli päinvastoin, en ollut ikinä ollut yksin, juossut suhteesta suhteeseen vaikkakin kaikki olivat pitkiä suhteita, ei siis mitään yhden illan suhteita. Sitten kun oltiin kolme vuotta oltu yhdessä ja piti alkaa perustaa perhettä ja niin pois päin niin alkoi ihan mahdottomasti ahdistaa. Oli saatava nähdä mitä on olla vapaa ja määrätä vain itse itsestään. Eroa kesti puoli vuotta ja tuona aikana vasta aloin todella arvostaa sitä kaikkea mikä oli aikaisemmin ollut itsestäänselvyys. Palattiin yhteen ja rakkaus on vain kasvanut ja voimistunut eron aikana, nyt kun kumpikin tiedämme että ei ole olemassa mitään parempaa. Ehkä juuri tästä on kysymys. Anna hänelle aikaa, jos todella rakastat häntä, niin näet onko hän tosissaan.
Toivon sinulle kaikkea hyvää ja toivottavasti saatte asianne selviksi :)
puhut asiaa....noin se varmasti meneekin.
Se on se *tasasen tylsä perhe elämä* tai moni
sanoo sitä *arki* meillä on kaksi ihanaa teini tyttöä.Sitä mä pelkäänkin ett.....mullekkin tulee se *kaipuu* koklaa muita.Oltii kakruja kun alettii seukkaa,sit muutettiin yhteen....ynm.
Kumpikaan ei ole ikinä seurustellut muiden kanssa.
Mä asuin yksin *sillon kun mies kävi intin*
Rakkaus ei lopu ikinä,kohde vaan vaihtuu *sanotaa*
kait se sitten vaan annettava vielä yrittää.....on nuita ihania yhteisiä vuosia ollut niin paljon! Kait sitä jokanen tekee virheitä jossain vaiheessa elämää!
Silti....se sattuu kun OMA partneri menee ja ihastuu toisee.Mietin koko aika,mitä teen väärin tai et mikä vika mussa on?
Mies ei sano,vaikka kysyn ett MIKSI?
Sanoo vaan ett,se oli paska ....ei sussa oo mitää vikana!
kiitos Tiiu....voimia sullekkin ja aurinkoista loppu kesää! *hali*
Meillä sama tilanne. Nyt ollaan oltu yhdessä 7 vuotta, 18 -vuotiaista asti. Kummankin 1. kunnollinen seurustelusuhde. Mies ilmoitti ihan yhtäkkiä haluavansa nyt elää sitä menetettyä sinkkunuoruutta. Kuukausi eron jälkeen mies otti uuden naisen ja nyt 3 kk eron jälkeen ovat muuttamassa lähekkäin (ei yhteen mutta naapureiksi). Olen ollut todella hajalla. Olen tehnyt miehelle moneen kertaan selväksi, että minä en halua rakkauttamme heittää kankkulan kaivoon näin helpolla. Ymmärrän kyllä menohalut. Mieskin on niin moneen kertaan sanonut rakastavansa minua, uuden naisen aikanakin.
Siksi haluan uskoa, että voisimme vielä palata yhteen, jos rakkautta molemmin puolin vielä kerta riittää. Mietiskelen vain, että miten vakavaksi miehen ja hänen uuden naisensa suhde voi mennä? Olen itsekin nyt tapaillut muita ihan silkasta huvista, kun olen ajatellut että en jäisi märehtimään exää. Uusien tuttavuuksien teko on ihan mukavaa, mutta kyllä tämä ex-mies silti pyörii mielessä ja hän on se ykkönen. Sille en mitään mahda.
olin ystäväni bileis,jokin aika sitten,tutustuin aivan ihanaan mieheen,halusi alkaa seurustella,sit me alettii,meil oli aivan ihanaa sen aikaa,mitä se kesti,rakastuin ensi silmäyksellä,se oli vientiä.sit yks pvä halus keskustella mun kans ja mentiin kahvi,me todellakin tykättiin mielettömästi toisistamme.kahvilla hän kertoi et hän ei olekaan valmis seurustelee,ihme ku e saanu paniikki kohtaust,menin aiva lukkoo,en tienny oiken mitä sanoa,nyt kuitenki ettii naista,kysyy jopa multa et etinkö naisen ja katselee muita ja ku näkee naisen,tuumaa mun vieres et mikä p..o,kyl siinä meikä ihmettelee,mikä mus o vikana,ikänä e o loukannu,mua o loukattu ja olen maas.en halua muuta itellenei,ystävä haluaa olla,mut ku kysyn miks ei mua huoli,ei puhu mitää,kysyn miks jätti,suutuu ,eikö tästä o puhuttu,no ei o,mä e ymmärrä.onko kokemuksia,apuva,mitä teen,sydän särkyny,vitun paha olla,hauskaa kyl yhes pidetää ja liikutaa samois porukois.
minulle kävi aivan samoin kun sinulle,mutta mieheni jätti minut noin vuosi sitten
No otitko takaisin?
ollaan naimisissa!
Meni toki yli vuosi asioita selvitettäessä eli puhuessa ,mutta se kannatti!
Nyt ihan eri olo ,jotenki vapautuneempi.....ja kun nuita vuosiakin jokertynyt niin kyllä sen asumuseron aikana tajusi ketä rakastaa ja miten ne vuodet kasvattaa yhteen!
Tosin......minäkin kävin koklaamassa sitä aidan ulkopuolista vihreetä nurtsiii......eli sain ja kokea sitä *muuta*
Rakkaus silti oli vahva ja yhdisti meidät takasin =o) voi sanoa ,että nyt me vasta rakastuttiin tulisesti....ei me sillon teininä osattu näin tulisesti rakastaa =o)
Ei kannata heti heittää pyyhettä kehiin!!
Iso kiitos kannustajille ja toivon kaikille muillekkin kaikkea hyvää!!