Tapasin aivan ihanan miehen, mutta näemme harvemmin. Ikävä on aivan kamala vaikka ei olla tunnettu kauaa. Miten voi toiseen ihmiseen näin helposti ja nopeasti jäädä koukkuun? Tekee pahaa ajatella että vielä menee aikaa ennenkuin jälleen näemme. eihän näin pitäny käydä, eihän kukaan voi rakastua näin lyhyessä ajassa... vai voiko? Miten kauan rakastumiseen menee? En ole koskaan uskonu rakkauteen ensisilmäyksellä...
kova ikävä
kultaa
82033
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
täällä kans todella iso ikävä..kerran tavattu kultsin kaa ja kirjoiteltu lähes päivittäin...mutta nyt on ikävä suunnaton..kaipuu on niin mieletön ja rastava tunne että ei tiedä jaksaako tätä..ja kun toisen osapuolen tunteita ei 100 varmasti tiedä....................................
Tutustuin yhteen poikaan muutamaviikko sitte netissä mut välimatka on 100 km. Itse olen 19 ja poika 22 vuotta. Kuinka kauan kannattaisi olla yhteydessä poikaan ennen kuin uskaltais:) tavata hänet?
Mutta kyllä nyt uskon ku mulle taisi käydä niin.
Tutustuin yhteen tosi mukavaan poikaan netissä vuosi sitten ja puolen vuoden päästä tavattiin, ollaan saman ikäisiä.
No siinähän kävi niin että minähän jo kerkesin ihastua siihen pari kuukautta ennen ku sitten nähtiin livenä.
En kyllä tiedä oliko siinä sitten minun osalta rakkautta ensisilmäyksellä, mutta huomasin yhdessä vaiheessa kun pyörittiin kaupungil et mulla oli pakko mielle kattoo sitä välil sillee salaa ettei se huomannu, sillä silmällä.
Mutta minusta tuntuu että siinä nyt oli rakkautta ensisilmäyksellä, enkä ollut ennen uskonut koko juttuun että voisi rakastua ensisilmäyksellä, mutta nyt uskon siihen :)
Mutta ehdottomasti mun ajatukset ei muuttunu sen tapaamisen aikana sitä poikaa kohtaan mihinkään, tosin mitä nyt kyllä enempi plussan puolelle :)
Ja meillä on jotain 130km välimatkaa, viimeksi nähty viime kuun alussa.
Muistan tässä yhden aamun kun heräsin ajoissa, menin kattoo telkkarii ja pistin musiikki tv:lle, kohta sieltä tuli fort minorin where'd you go, niin kyllä se kappalle sai ihan itkemään, kun toista niin kova ikävä ja kun vielä
niin uskomattoman ihana kundi!
Ja oon miettiny mitä tunsin aiempia ihastuksiani
kohtaan, ei niitten kohdalla ollut mitään tämmöisiä tuntemuksia mitä nyt tunnen tätä poikaa kohtaan, tämä on nyt jotain niin erilaista.
En ole varma olisiko se sitten niin, mutta minusta tuntuu että olen rakastunu siihen poikaan, voisinko nyt olla vain ihastunut, en usko että tämä on vain ihastumista, tässä on nyt jotain ihan muuta ilmassa. Mutta siis ollaan nähty jo kolmesti.
Ja sinä, tämän keskustelun aloittaja, vaikka oletkin varmaan paljonkin vanhempi, olenhan aika nuori, mutta luin jostain että ikävä vain virkistää suhdetta, olen samaa mieltä sen asian kanssa. Vaikka mitä nyt kyllä välillä käy mielessä onko sillä joku toinen :S
Mutta kumminki kirjottaa aina mulle ku mä laitan sille viestii, no eihän se kyllä mitään siitä asiasta todista oisiko sillä joku tai ei.
Mutta kumminkin tuntuu, että ei sillä ketään ole.
Tapaamme ehkä vasta seuraavalla lomalla, onneksi sentään koulu alkaa meillä kummallakin, siinä aika menee nopeasti ja kohta onkin jo se seuraava loma ja sen toisen näkee taas :)
Ja nuoresta iästäni huolimatta, minusta tuntuu että kyllä lyhyessä ajassakin voi rakastua, vaikka sitten ensisilmäyksellä :)
T. Tyttö89
mul on ihan sama juttu mut se on vaan tytön kaa...me ollaan oltu yhes nyt noin 7kk ja tavattu vaan kerran!!! mut seki kerta oli aivan ihana ja ollaan me jokapäivä yhteydes toisiimme mut silti sen yhen kerran jälkeen ku tavattiin ni mä yksinkertasesti rakastuin siihen tyttöön...olin sen yhen lauantain siellä ja hauskaa oli mut sit ku tuli kotiinlähdön aika ni se oli niin vaikeeta et aloin itkeen yksinään junassa ku lähdin takas kotiin ja olin masentunut vielä pari päivää sen jälkeen ku se oli niin kauheeta lähtee pois mulle tärkeimmän ihmisen luota!...ja nyt täs lähiaikoina ku ollaan taas juteltu ni se on kyl ollu jotenki enemmän poissa oleva ku ennen ja tuntuu et se ei enään jaksa tätä kaukosuhdetta...jos vaan viittitte ni antakaa ihmees jotain neuvoi mil saisin piristettyy sen???
Sama juttu täällä.. tapasin ihanan miehen jota ehdin nähdä muutaman kerran. Nyt hän on palannut kotiinsa ja etäisyyttä muutama sata kilometriä. Ollaan ihan "aikuisten iässä" eli ei mitään teinijuttua. Välimatka raastaa mutta toivon todella että ihastus kestää välimatkasta huolimatta. Itsekin ihastuin ensisilmäyksellä ja tuo ihastus vain syvenee.
Mä tapasin "mieheni" reilu vuosi sitten, ja rakastuin ensisilmäyksellä. Ainoo ongelma on välimatka joka reilu 600 km.
Toivon kyllä et tunteet säilyy samana kummankin puolelta eikä tämä iso välimatka saa meitä erotettua. Olen harkinnut todella muuttoa että saisin olla rakkaani kanssa, mä en kestä kovin kauaa jos nähään vaan pari-kolme kertaa vuodessa, vaikka yhteydessä ollaan päivittäin.
..on mieheni kanssa tuo 600km välimatkaa myös.. suhde on kestänyt yli vuoden. Vielä 4kk niin muutan hänen luokseen ja tämä jatkuva ikävä loppuu.
Mietin vaan kun edellinen sanoi, ettei kestä jos näkee miestään 2-3krt vuodessa. Kilometreistä huolimatta näemme 2krt/kk. Kaksi viikonloppua kuussa vietämme yhdessä ja aivan liian vähän sekin. Kalliiksi toki tulee kun matkat hoidetaan lentäen, mutta ikinä en heittäisi tätä rakkautta hukkaan välimatkan takia. Tsemppiä kaikille samassa tilanteessa oleville!
Oletko varma että rakastuit siihen mieheen? Ettei vain olisi käynyt niin että rakastuitkin rakastumisen tunteeseen?! Mietippä sitä.