Olen pettänyt miestäni ja tajusin että olen tehnyt suhteen kannalta kauhean teon.
Haluaisin tunnustaa miehelleni tämän ja tietää pystyykö hän antamaan anteeksi. Olen onnellinen jos pystyy, jos hän ei pysty, elän sen päätöksen kanssa.
Mutta ongelmana on se että tämä kenen kanssa petin seurustelee myös ja tunnemme hänet. Eihän minulla ole oikeutta tuhota myös häntä, jätän sen homman hänelle itselleen. Kysymys kuuluu mitä teen. Näin en voi todellakaan elää.
Haluaisin tunnustaa miehelleni tämän ja tietää pystyykö hän antamaan anteeksi. Olen onnellinen jos pystyy, jos hän ei pysty, elän sen päätöksen kanssa.
Mutta ongelmana on se että tämä kenen kanssa petin seurustelee myös ja tunnemme hänet. Eihän minulla ole oikeutta tuhota myös häntä, jätän sen homman hänelle itselleen. Kysymys kuuluu mitä teen. Näin en voi todellakaan elää.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Tunnustat ja sanot, ettei hänen tarvitse puuttua toisten parisuhteeseen. Itse en menisi muiden suhdetta rikkomaan, omassa olisi ihan tarpeeksi miettimistä.
Et kai sinäkään halua, että mielitiettysi tule rehentelemään, että viime yönä naiskenteli Vihantolan Liisaa. Et kai tykkää huonoa?
mutta MUISTA: MITÄ SILMÄ EI NÄE, EIKÄ KORVA KUULE, SITÄ EI SYDÄN ITKE. Minä monia kertoja petettynä en olisi halunnut ikinä kuulla mitään tunnustuksia. En ikinä anna anteeksi, enkä unohda!
Koska niin on järkevintä.
Jos jossain itseinhonpuuskassa tunnustatkin, niin et ainakaan kerro kenen kanssa.
Kun minä epäilin petosta, sitä ei tunnustettu. Jouduin tekemään likaisen työn. Sain selville pitkäaikaisen petksen. Palkaksi sain syyttelyä, en anteeksipyyntöä, en katumusta.
Vastasin että kai mulla on aviopuolisona edes oikeus tietää, missä määrin mua kusetetaan. 28 vuoden liiton jälkeen. Vai mitä ootte mieltä?