Olenpa joutunut varsin paradoksaaliseen tilanteeseen minä joka olen joskus ajanut ammatiksenikin: työn perässä pitää matkustaa päivittäin toistasataa kilometriä yhteen suuntaan, mutta kuitenkin juuri nuo työmatkat ovat päivän kohokohtia! Voi kerrankin ajaa kyllikseen ja tehdä sen vieläpä hyvällä syyllä.
En olisi aikoinaan osannut kuvitella että tulisin jonakin päivänä nauttimaan pitkästä työmatkasta, mutta niin ne vain ajat ja autot muuttuvat!
Nyt ajamisen riemu voittaa liikkumisen tuskan ja jokainen kilometri on nautintoa. Kun alan olla perillä, haluaisin vielä pitkittää nautiskelua ja niinpä ajelenkin usein viimeiset pari sataa metriä kävelyvauhtia.
Lopuksi sanon autolleni vielä "kiitos kyydistä".
Näinkin voi käydä kun on löytänyt oikein mieluisan auton ajettavakseen! Kannattaa tosiaan ajatella millä ajaa!
En olisi aikoinaan osannut kuvitella että tulisin jonakin päivänä nauttimaan pitkästä työmatkasta, mutta niin ne vain ajat ja autot muuttuvat!
Nyt ajamisen riemu voittaa liikkumisen tuskan ja jokainen kilometri on nautintoa. Kun alan olla perillä, haluaisin vielä pitkittää nautiskelua ja niinpä ajelenkin usein viimeiset pari sataa metriä kävelyvauhtia.
Lopuksi sanon autolleni vielä "kiitos kyydistä".
Näinkin voi käydä kun on löytänyt oikein mieluisan auton ajettavakseen! Kannattaa tosiaan ajatella millä ajaa!
Vastaukset 13
Vanhimmat
toi slogani on ainaki Volvoni...
eli onkos se tämä nautintosi?
Ei siinä mitään slougania ollut. Ihan tavallinen suomenkielinen tokaisu vain. Olenhan minä toki Volvollakin ajanut, ei sen puoleen. :-)
Tällä palstalla keskustelemme kai autoilusta ja autoista yleensä, niin ei liene perusteltua tässä yhteydessä kertoa enempää yksityiskohtia kuten automerkkiä.
Sen tietenkin voisi mainita, että ennen ajoin millä käskettiin (ja ne oli kyllä isoja ja raskaita autoja ne...).
Nyt saan onneksi itse valita.
Meitä rupes Saulin kans vaivaan...
Olenko oikeassa jos väitän että autosi on kooltaan melko pieni ja uudehko?
enkä kiellä.
mutta mitä sillä on väliä?
Meitä on näetsen niin moneksi: yhdelle kelpaa itse käärityt savukkeet, toinen polttaa vain valmiiksi laitettuja ja kolmas kelpuuttaa vain Dunhillit. Jollekin maistuu grillimakkara, toinen taas vaatii kabanosseja tai bratwursteja, yksi kittaa kotiviiniä ja lapinkultaa toiselle taas pitää olla laatuviiniä ja oikeaa olutta tai peräti siideriä tai shampanjaa. Joku jaksaa kuunnella päivästä toiseen jonkun tangokuninkaallisen tekoimeliä biisejä konekomppeineen ja typerän yksinkertaisine sanoituksineen ja katsella TV:stä kauniita-ja-rohkeita, joku toinen taas vaatii viihteeltäänkin laatua aivan toisin perustein.
Autojen kanssa on oikeastaan ihan sama juttu: on olemassa merkkejä jotka autojen maailmassa edustavat laimeaa ja mitäänsanomattoman tasapäistä standardia (olkoonkin se vaikka kuinka yleisesti hyväksytty) ja toiset taas erottautuvat joukosta edukseen jonkin tai joidenkin hienostuneiden ominaisuuksiensa ansiosta.
Minä en ole sitoutunut mihinkään merkkiin, vaan ajan sillä mikä tuntuu mukavimmalta ja nasevimmalta minun tarpeisiini sekä täyttää parhaiten ne vaatimukset, jotka juuri minä asetan omalle kulkuneuvolleni: olen juuri niitä ihmisiä, jotka vihaavat typerää keskinkertaisuutta enemmän kuin syntiä. Tästä syystä jo karsiutuu suuri joukko varsin suosittujakin automerkkejä pois niiden joukosta jotka minua kiinnostaisivat.
Olen kuitenkin valmis vaikka tällä viikolla vaihtamaan mallia tai merkkiä, jos se on tarkoituksen mukaista ja jos löytyy sellainen auto, joka eroaa edukseen enemmän kuin nykyiseni. On kuitenkin ollut mukava havaita, miten paljon maailmassa on autoja joilla minun ei tee mieleni ajaa, puhumattakaan että omistaa.
Siispä riittää tällä palstalla kun totean että olen erittäin tyytyväinen siihen autoon jolla nyt ajan.
Merkki on sivuseikka.
Totta.
Nyyh..nyyh..nyyhh,byyäääh... Miten koskettava tarina...nyyyyyh...äääääääää....
Hienoa, tuon positiivisen asenteen liikenteessä soisi yleistyvän.
Yleensähän pitkää työmatkaa ajavat poraavat korkeata polttoaineen hintaa ja iiro-tarramaksuja, moittivit verottajan hyväksymää kilometrivähennystä liian pieneksi, puhumattakaan turhista hidastelijoista, jotka aiheuttavat vaarallisia ohituksia ja lisäävät työmatkoihin kuluvaa aikaa vuositasolla useita minuutteja. Nuo hidastelijat ovat muuten niitä jotka ajavat nopeutta rajoitus 15 kmh. (tämä kaikki iltasanomien keskustelupalstalta löydettyä)
Mainiota, että olet löytänyt mieleisesi auton, niin minäkin olen.
Pistin juuri uuden auton tilaukseen, sellaisen mistä nuorena miehenä on tullut haaveiltua aikas pitkään. Työn puolesta en autoa tarvitse, enkä liiemmin vapaa-ajallakaan minkään tavaran rahtaamiseen. Asun Helsingissä, joten joukkoliikennevälineilläkin pääsisin mukavasti joka puolelle.
Mikäs sitten mättää?
Ei mikään, töihin kuljen julkisilla, mutta olen aina 18-vuotiaasta pitäen pitänyt vain autolla ajelusta ja sitä aion tehdä vastakin. Siis aivan pelkästään huviajelusta. Mahtuuhan sinne myöskin paljon myös paikasta toiseen hyötykulkemistakin, kun kerran auto alla on. Pointti on kuitenkin se, etten autoa niin välttämättä tarvitsisi, mutta kun se on vain niin mukava olemassa, siksi itsekin haluan sillä vain ajella.
Bensan hinnoista ym. kuluista olen huolehtinut jo jonkin aikaa henk.koht maksuohjelmalla, eli verotuksessa pystyn hieman tekemään säätöä prosenttini kanssa, joten käteen jää jonkun verran enemmän kuin pitäisi, sillä mielestäni saan mukavasti katettua turhan kovan bensan hinnan. Autoilu ja elämä siis maistuu.
Itse ajan päivittäin töihin 35 kilsaa, ja 35 kilsaa myös takas.
Lisäksi töissä ajan vielä päivän aikana 300-400 kilsaa.
Tosin tästä huvista saan noin 2 tonnia kahteen viikkon.
Jos taasen menisin polupyörällä parin kilsan päähän siivoomaan, saisin noin tonnin kahteen viikkoon.
Kumptaa teet mielummin, puleraat paskaisia vessoja oxennuksesta yms. tai ajat auto ;)
Laskekaapa mitä vauhtia autonne hinta (ilmeisesti uusi, kun on kiva ajaa) tippuu, kun ajatte 60 000 km vuodessa. Lisäksi huollot yms. kulut. Ja autohan vaihdetaan kerran vuodessa uuteen?
Kannattavampaa on siivota niitä lähellä olevia vessoja.
Lasketaas
Ite ajoin viime vuonna työmatka-ajoja ehkäpä noin 15000 kilsaa.
Vuodessa autoni arvo tippui noin 1500€ eli auto maksoi 6500€ nyt siitä saisi 1000€
Kilometreille hintaa tuli 3450€ sisältäen huollot yms
Eli yhteensä vuodessa meni vajaa 5 tonnia autoiluun työmatkojen osalta.
Ja jos en olisi ajanut omia ajoja lainkaan (jotka olisin ajanut siivoojanakin olelssa), toinen noi 15000 km, niin auton arvo olisi ehkä pudonnut vain topnnin.
Eli voidaan sanoa että vuoden työmatka-autoilu maksoi 4,5 tonnia.
Siivojana olisin saanu vuodessa 17000€ (siis siivoja saa noin 700€ kahteen viikkoon, tekemällä 7,5h (8 tunnin) työpäivää joku muistikatkos tuli äsken)
autokuljettajana taasen saan 48 tonnia vuoteen.
Eli työmatkkulujen jälkeen saan 43500€ vuoteen autonkuljettajana
Siivoojana saan työmatkakulujen jälkeen 17000€ vuoteen.
Tietenkin jos ostaa väräänlaisen auton, ja joutuu sen vaihtamaan uuteen vähän väliä, niin sillon kulut tietenkin nousee heti...