Joo että ajattelin nyt vaihteeksi ladata jotain positiivistakin ruudulle, kun useimmiten haukutaan vaan toisia.
Eli kymmenettä vuotta yhdessä; naimisissa, lapsia, vakkari työt ja oma koti. Seksi miehen kanssa erittäin mukavaa; koskaan en ajattelisi syrjähyppyä, koska ei fiiliksiä, että ruoho olisi vihreämpää aidan toisella puolella. Toki joskus tulee riitoja, silloin kyllä voi sanoa että helvetti on irti. Sikapaha fiilis yms mutta riidat pyritään sopimaan viim, nukkumaan mennessä (=> sovintoseksiä..) Koskaan ei mitään väkivaltaa tms.. Mies huomioi yleensä pitkin päivää; puristaa ohimennen pepusta tai sitten vaan aletaan pussailla intohimoisesti. (hmm..)
Ja olen positiivisella mielellä kade miehelleni, kun hän jaksaa harrastaa, joka taas minulla itselläni ei toimi, aina jää jumpat sun muut liikunnat kesken vaikka kuinka yritän pitää pintani. Kiihottavaa katsella miestä kun tulee lenkiltä hikisenä ja kiinteytyy kokoajan lisää.. En ole mikään täydellisyyden tavoittelija mutta tottakai minuunkin vetoaa paremmin kiinteä kuin plösö mieskroppa.. Itsekin kuitenkin pidän huolta ulkonäöstäni ; palvelualalla kun työskentelen ja muutenkin.
No; pointti tässä jutussa nyt oli se että toimivia suhteitakin löytyy vaikka yhteisiä vuosia takana olisi useampiakin. Kaikki osa-alueet toimii niinkun pitääkin.. Muiltakin kokemuksia ja ajatuksia.
Eli kymmenettä vuotta yhdessä; naimisissa, lapsia, vakkari työt ja oma koti. Seksi miehen kanssa erittäin mukavaa; koskaan en ajattelisi syrjähyppyä, koska ei fiiliksiä, että ruoho olisi vihreämpää aidan toisella puolella. Toki joskus tulee riitoja, silloin kyllä voi sanoa että helvetti on irti. Sikapaha fiilis yms mutta riidat pyritään sopimaan viim, nukkumaan mennessä (=> sovintoseksiä..) Koskaan ei mitään väkivaltaa tms.. Mies huomioi yleensä pitkin päivää; puristaa ohimennen pepusta tai sitten vaan aletaan pussailla intohimoisesti. (hmm..)
Ja olen positiivisella mielellä kade miehelleni, kun hän jaksaa harrastaa, joka taas minulla itselläni ei toimi, aina jää jumpat sun muut liikunnat kesken vaikka kuinka yritän pitää pintani. Kiihottavaa katsella miestä kun tulee lenkiltä hikisenä ja kiinteytyy kokoajan lisää.. En ole mikään täydellisyyden tavoittelija mutta tottakai minuunkin vetoaa paremmin kiinteä kuin plösö mieskroppa.. Itsekin kuitenkin pidän huolta ulkonäöstäni ; palvelualalla kun työskentelen ja muutenkin.
No; pointti tässä jutussa nyt oli se että toimivia suhteitakin löytyy vaikka yhteisiä vuosia takana olisi useampiakin. Kaikki osa-alueet toimii niinkun pitääkin.. Muiltakin kokemuksia ja ajatuksia.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Ei toimi tuo suhde OIKEASTI!
... blondirouva joka kikattaen kirjoitteli ;-).
Hienoa että menee niin hyvin teillä, ja taitaa vähän kateutta herättää joissakin kirjoituksesi. Itse koitan pitää arjen rattaat pyörimässä vaikka suhde ei nyt ihan niin kunnossa aina olisikaan. On työkiireitä ja stressiä, lapsien kanssa touhua jne. Tuntuu ettei jää aikaa suhteelle, eikä mieskään juuri muuta kuin elelee rinnallani. Ilman seksiä...ollaan kuin sisko ja sen veli. Mut ei kai seksi olekaan aina se suhteen kantava voima, on paljon muutakin, kuten yhteinen historia, lapset ja ystävyys. Eli alistun kohtalooni seksittömässä liitossa ja suuntaan energiani muuhun. Lähinnä olen ystävä ja äiti, en nainen, mutta sellaista elämä on, ainakin toisissa perheissä..
Onnea teille jatkoonkin : )
Kiitoksia vaan sinulle; ekat kateelliset tai jotain kerkesi jo heittää kommenttinsa ruudulle. =)Mutta niitä aina riittää ja sitä elämä on. Mutta onneksi omani on aito eikä mikään provo. Ihmisistähän se yleensä on kiinni miten sitä elämää eteenpäin vie. Mutta niinkuin kohdallasi, jos mies ei ole niin innokas myötäeläjä, niin ei sitä aina itsekään niin kauheasti jaksa panostaa. Ainahan sitä toivoo, että toinenkin haluaa suhteen eteen jotain. Itsellämmekin kausia toki, jolloin kumpikin väsähtäneempi, ei niin paljon jakseta hymyillä kaiken päivää toisillemme ja seksiäkin vain pari kertaa viikossa. Mutta kun arki ja elo muuten menee hyvin eteenpäin, niin ei niitä aikoja jakseta muistella. Eletään täysillä vaan ja nautitaan toisistamme, elämää ei ole tarkoitettu itkuntuherrusta varten.
Tsemppiä teidän arkeen ja muistakaa ne hyvät pienet hetket ja kannattaa aina välillä jotain pientä kivaa kehitellä toiselle. Ja jos toisella paha pv, niin paremmin auttaa se kun hymyilee ja päästää asiat toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos kuin että alkaisi itse irvistellä ja vittuilla. Näin mieskin rauhoittuu ja saa purettua mielensä.
Täällä toinen onnellinen. Yhdessä ollaan oltu yli 20v. Arki sujuu tasaisesti, välillä tietysti riidellään, mutta vain asioista eli kotitöistä yms. Kertaakaan en ole harkinnut avioeroa enkä vieraissa käyntiä. Seksi sujuu edelleen ja välillä on tosi villejä viikonloppuja lasten ollessa pois kuvioista... Molemmilla on omia harrastuksia ja ystäviä. Yhdessä lenkkeilemme ja käymme tanssimassa. Edelleenkin, kun olen mieheni kanssa liikenteessä, tunnen itseni paikan ihanimmaksi naiseksi (mieheni saa sen tunteen aikaiseksi) vaikka tasan tarkkaan tiedän etten ole mikään ruusu. Olen siis onnellinen. ps. Saamme myös käyttää toistemme kännyköitä ja avata postit...koska ei ole tarvetta salailuun.