Joku tuolla aikaisemmin jossakin keskusteluketjussa vihjaisi, että kakkoset ,jotka ovat siis tietoisesti ryhtyneet kakkosiksi, (tietävät siis miehen olevan varattu) olisivat jotenkin tunnevammaisia. Tarkoittaako se sitä, että he ovat ehkä joskus aikaisemmin kokeneet hylätyksi tulemista ja mahdollisesti petetyksi tulemista ja nyt sitten "laittavat pahan kiertoon"? Tai sitten hakevat lohdutusta ja edes hetken hellyyttä ilman suurempia tunnontuskia? Ehkä heillä on taustalla huono isäsuhde (vrt nuoret naiset vanhempien miesten kakkosina)?
Vai onko niin että kenestä tahansa naisesta voisi tulla kakkonen?
Vai onko niin että kenestä tahansa naisesta voisi tulla kakkonen?
Vastaukset 23
Vanhimmat
ilman ammattitaitoa
ihan täysillä on, ei minulla mitään ammattitutkintoa psykologiasta ole. Mutta eiköhän suurin osa meistä kirjoittajista ole näitä arjen psy...
Kunhan kysyin muiden mielipiteitä asiasta. Enkä itse edes antanut vielä mitään omaa mielipidettäni asiasta. Ehkä pitäisi niin tulisi selvennös siihenkin.
Jokaisella tuntemallani kakkosnaisella on takanaan jotakin joka on vienyt heiltä uskon Rakkauteen isolla R:llä. En tiedä sitten onko se ollut tietoinen vai tiedostamaton syy siihen että he kakkoseksi ryhtyvät. Vai onko syy lainkaan?! En pidä sitä minään tunnevammana, onnettomana sattumana vain. Ja voi hyvinkin olla niin, että kenestä tahansa naisesta voisi tulla kakkonen kunhan "olosuhteet olisivat otolliset"?
tahansa voi tulla kakkosnaista. On kuitenkin vielä olemassa naisia, jotka arvostavat elämää ja parisuhdetta.
Siitä en ole varma onko jokaisen kakkosen käytöksen taustalla tunnevamma. Saattaa kyllä olla totta että he ovat menettäneet uskonsa avioliittoon eivätkä ehkä "halua" sitä onnea kenellekkään. Ehkä eivät edes ajattele tekevänsä väärin, vaan kuvittelevat, että se on ihan luonnollista ("kaikkihan pettävät").
Ainakin heillä on erilainen moraalikäsitys kuin ykkösellä.
Pettäjällä sen sijaan voi hyvinkin suurella todennäköisyydellä olla tunnevamma, itsetuntoa pitää pönkittää toisen naisen sängyssä!
että naiset, jotka eivät kykene rakastamaan ajautuvat helposti kakkosiksi. Ilman tunnettakin voi panna.
seuraavastakin viestiketjusta että naiset voi panna ilman tunnetta eli ei ne kakkoset mitään rakkautta välttämättä hae, tai lohdutusta. Panoa vaan! Siksi varattu mies on sopiva kohde!!
Ainakin tuntemani kakkosnaiset ovat jotenkin tunne-elämältään häiriintyneitä ja nyt en puhu siis mieheni kakkosesta, jota en tunne.
Lapsuuden ystäväni on ollut kakkonen muutaman vuoden. Akateemisesti koulutettu ja kaunis. Hänen isänsä oli erittäin "omituinen" tyyppi. Tytär ei osaa käyttäytyä luontevasti/rennosti miesten kanssa. Hän haluaisi perheen ja on nyt ripustautunut naimisissa olevaan mieheen, joka ei takuulla jätä vaimoaan ja lapsiaan ja aloita perherumbaa alusta kenenkään kanssa.
Toinen tuntemani kakkonen haluaisi myös perheen, mutta on ollut esimerkiksi työpaikallani parin miehen kakkonen aika avoimesti. Pitää seksistä, haluaa "tasokkaan" miehen eli ei ketä tahansa. Tämän naisen isä jätti perheensä naisen ollessa ihan vauva, joten nainen on elänyt äitinsä ja mummunsa kanssa. Nyt ongelma on se, että miehet pitävät häntä h...ana ja nainen ei taas näe kakkosuudessaan mitään ongelmaa.
on usein isätön lapsuus,olen huomannut.
olla häiriintyneitä eli ovat ´sairaalloisen mustasukkasia ja vangitsevat miehen.
kun on esimerkiksi ollut huonossa parisuhteessa josta on eronnut. Olen ihastunut varattuun ja ollut hänen kanssaan suhteessa 1,5 vuotta. Erostani on 3 vuotta ja haluan välillä olla toisen ihmisen lähellä, mutta en uskalla ottaa sitä riskiä, että tulisi uusi huono parisuhde. Varattu mies on siinä mielessä turvallinen, ettei hän todennäköisesti olekaan tyrkyllä parisuhteeseen. Pitää lähellä, antaa hellyyttä, tietynlaista välittämistä välillämme on, maailman paras puhekumppani ja ihanaa seksiä, voisi sanoa että hän on paras ystäväni. Hetket jotka olemme yhdessä on hyviä ja toisen huomioon ottavia, eikä ole paineita siitä ankeasta arjesta. Huonoa isä suhdetta minulla ei ole ollut, mutta huono parisuhde on.
tunnevammasia!
Tämä mystinen Kakkonen..alkaa saada jo huvittavia piirteitä tämä ainainen pohdinta Kakkosista. On kuin puhuttais toisesta rodusta, lajista, vierasperäisestä suomeen rantautuneesta ihmiselle sukua olevasta oliosta..Tosiaan, voiko kenestä tahansa tulla Kakkonen? Tuskin sellaiseksi synnytään..eli voi. Elämä opettaa, siksi mielipiteet muuttuu ja asenteet horjuu..siihen ei aina tarvita huonoa isä-suhdetta, perheväkivaltaa, raiskauksia, köyhyyttä, orvoksi joutumista tai mitään muutakaan yhtä traagista. Kirkkainkin ykkönen voi joskus olla se himmeä kakkonen. Huumeidenkäyttäjistäkin monella on hyvä perhetausta eikä se estänyt heitä lähtemästä kaidalle tielle..joten turha hakea syitä traagisista menneisyyksistä, ylipäätänsä turhaa koittaa tehdä Kakkosista muuta kuin ovat: ihmisiä. Ja tuntemattomat ovat ihmisen tiet.
Kakkoseksi ryhtyminen on aikuisen ihmisen tietoinen valinta, joten on mielestäni kanssaihmisten aliarvioimista sanoa, että kenestä tahansa voi tulla kakkonen. Minä taas sanon, että niin läheisyyden ja miehen puutteessa en tule olemaan ikinä. Kakkosena oleminen ei yksinkertaisesti ole arvoistani elämää. En ajattele kenenkään tuntemattoman vaimoihmisen tunteita vaan ainoastaan itseäni ja omaa hyvinvointiani. Vaikka alkaisin kakkoseksi esimerkiksi seksin takia, pitkissä suhteissa jonkin asteiset tunteet tuppaavat tulemaan kuvioon ja itseäni en halua satuttaa. Koska en hyväksy kakkosuutta elämän mallina, en halua salassa elää mitään päivänvaloa kestämätöntä elämää. Vaikken kaikkia tekemisiäni kuulutakaan maailmalle, en haluaisi teini-ikäisten lapsiení kuulevan jonkun vieraan suusta äitinsä olevan varatun miehen salarakas.
Jos ei itse pysty johonkin (esimerkiksi pysymään irti varatuista), ei kannata puolustella omaa kyvyttömään vyöryttämällä syyllisyyttä kaikkiin muihinkin. Ihmiset pystyvät huomattavasti vaikeimpiinkin asioihin kuin elämään ilman miehen läheityyttä ja seksiä, jos vapaita miehiä ei ole lähietäisyydellä.
ja se olikin sinun mielipiteesi. Joiltain osin olen samaa mieltä, joiltain osin eri mieltä. Ihmiset ovat yksilöitä, joten jokainen pettäminenkin on oma tarinansa. Sanotaanko näin, että olen joutunut kohtaamaan elämän nurjan puolen pariin otteeseen niin julmalla tavalla, etten kertakaikkiaan osaa tuomita kuulematta ensin syytettyä.
Ne naiset, jotka määrätietoisesti vamppaavat perheellisen miehen ja systemaattisesti koittavat tuhota heidän perheensä, saavat minunkin puolestani painua sinne minne pippuri kasvaa. Tiedän myös, että kaikki kakkoset eivät kerro samaa tarinaa. Joka syytön on, heittäköön ensimmäisen kiven..on niin helppoa tuomita muita ja sitä kautta tuoda itseään esille, pönkittää omaa paremmuuttaan. Kannattaisi silti olla varuillaan sillä elämästä ei koskaan tiedä..kovaan ääneen julistetut ehdottomat periaatteet voivat äkkiä menettää merkityksensä tositilanteessa.
Tätä aihetta on kyllä pohdittu loputtomiin enkä oikeastaan jaksa toistaa enää itseäni. Kaikkien mielipiteet mahtuvat tänne varmasti. Pikkuhiljaa on tosin alkanut maku mennä näistä "keskusteluista" kun lopulta onkin kyse vain loan heitosta. Toisten kirjoittamaa ei haluta edes ymmärtää, jos edes lukea. Viljellään sen sijaan alentavia kommentteja muista kirjoittajista kirosanojen ryydittämänä..jotta ainut sanoma, millä on mitään merkitystä, tulisi varmasti kullekin osapuolelle perille. Alkaa olla takki melkoisen tyhjä.
Siispä jatketaan keskustelua seuraavassa paikassa.
Niin,tunnevamma taustalta löytyy,mutta se on kyllä mielestäni silloin pettävässä miehessä.Miksi kakkonen olisi tunnevammainen,jos hän rakastuu mieheeni,joka osaa olla hurmaava,huumorintajuinen ja erittäin vakuuttava.Vakuuttavia ovat silloin valheetkin.Jossain vaiheessa miehen puheet ja lupaukset alkavat rakoilla,joko kotona tai toisen naisen luona.Silloin itkee ne ihmiset,jotka ovat tällaisen miehen pauloihin langenneet,ei pettäjämies itse.
on valheita sekä vaimolle että kakkoselle, se on täys tosiasia. Kakkoselle valehtelee minkä kerkee, mutta ne pahimmat valheet tod.näk. tulee omalle puolisolle, kun joutuu menemisiään ym. selittelemään. Kiinni jäätyään sitten selittelee asiat iselleen parhain päin ja monesti jopa tekee itsestään sen "uhrin"... vaimon syy kun on ajanut siihen tilaan miehen että pettämään on pitänyt ruveta... kakkonen kiristäny/pakottanu sänkyyn... kellä siinä kiristys/pakottamis tilanteessa edes seisoo jos ei tosissaan halua?????
Ihmisyys on kimurantti paketti! Kaikki kokemamme muokkaa persoonaamme koko elämän - joillakin enemmän toisilla vähemmän.
Itse päädyin kakkoseksi puhtaasta kosketuksen nälästä. Tätä edelsi oman mieheni uskottomuus, jonka seurauksena hän jätti minut.
Olen uskoakseni päässyt yli petetyksi ja jätetyksi tulemisen tunteista, mutta sen arvottomuuden kanssa painin vieläkin. Erosta kohta kaksi vuotta, eikä hän ole sanonut minulle siitä mitään, anteeksipyytämisestä nyt puhumattakaan. Hänen suhteensa tuli ns. täysin puun takaa. Mutta niinhän ne aina.
Entinen "minä" ei olisi koskaan sekaantunut varattuun mieheen. Mutta kuinkas sitten kävikään. Tämä mies tuli eteeni kuin tilauksesta, juuri silloin kun olin eniten rikki. Minä tarvitsin aikuisen ihmisen lämpöä edes hetken. No, se ei sitten jäänyt siihen "hetkeen" vaan jatkuu edelleen.
Kyllä. Minusta tuntuu pahalta hänen vaimonsa puolesta, koska tiedän, miltä tuntuu pudota korkealta ja kovaa. Kysymys on kuitenkin heidän välisestä suhteestaan, josta me emme koskaan puhu. Suhteemme on pelkkää seksiä.
En pidä itseäni tunnevammaisena. Kylmänä ehkä. Tein pienen lähipiiri -tutkimuksen, ja eipä löytynyt yhtään satavarmaa pariskuntaa, joiden suhteessa ei olisi ollut joko puolin tai toisin, tai molemmin puolin jotain sutinaa. Sen ei kuitenkaan aina tarvitse merkitä eroa.
Me ollaan kuitenkin vaan ihmisiä. Itsekkäitä. Erehtyväisiä. Nälkäisiä. Ahneita petoja.
Pitäkää huolta itsestänne! Kukaan muu ei oikeasti nakkaa paskaakaan.
panna paha kiertoon, eikö tällä ole taipumusta palata takaisin kiertoon laittajan luo, tuli mieleeni juoni Paha maa-elokuvasta.
Jos joku nainen haluaa pitää hupia eli pelkkää seksisuhdetta yllä jonkun miehen kanssa, ei sillä tarvi olla väliä onko varattu vai ei. Eikä siihen mitään tunnevammaa tartte.. hohhoijaa.
välitä siitä onko vapaa vai varattu, niin silloin ei kyllä välitä tunteista yhtään. On aika tunteetonta vain huvin vuoksi harrastaa seksiä varatun kanssa, mielestäni. Tai toisaalta, onhan siinä tietenkin sitä himon tunnetta. Mutta silloin ei ajattele kuin omaa napaansa. Onko se sitten tunnevamma vai ei. No, ei kai sitten? Mutta normaalia se ei kuitenkaan ole. Sittenhän täällä kaikki vois paneskella kuin kanit ikään eikä sellaisesta inhimillisestä asiasta kuin parisuhteen kunnioittamisesta tarvitsisi välittää.
Siis kakkosena oon tunnevammainen, jäteastia, huono isäsuhde ollu ja varmaan äitisuhdekkii olematon ja horo, vosu, huora, pallintyhjennysastia, hyväksikäytetty, panopuu, moraaliton, yms itseasiassa taijan ollakkii....tulee ihan sellanen olo kun ois alasti heitetty väkijoukkoon ja vaatteet perässä....
Ja ilmeisesti kokemukseen pohjautuvalla viisaudella. Onneksi olkoon, olet oivaltanut asian ytimen!
...ja voin kääntää toisenkin poskeni...olen rikkonut perheen ja yleisen moraalin, siis minut voi kivittää ja polttaa....niin paljon pahaa olen saanut aikaiseksi....häpeän itseäni......tekojani...en ole minkään arvoinen.....
sille toiselle poskelle myös: LÄPS