Uus mies ja uudet kuviot. Yleensä se vieläpä menee niin, että pariskuntana liikuttaessa, hengaillaan lähes poikeuksetta miehen kaveriporukassa. Alussa sitä jännittää ihan hirveesti, koska naiset voivat olla piruja toisilleen eikä uusia tulokkaita aina oteta avosylin vastaan. Kokemusta on. Ja jos kemiat ei natsaa näiden tyttöystävien kanssa, voip tulla kinkkiset oltavat jatkossa..
Oonkin ollu huomaavinani, että miesten keskuudessa uudet tulokkaat otetaan ilman kummempia kummasteluja mukaan rinkiin ja pata sen kun paranee vaan. Mielenkiinnosta kertokaapa kokemuksia. Entä onko se vaan tyttöjen hommaa jännitellä uusia kuvioita? :)
Oonkin ollu huomaavinani, että miesten keskuudessa uudet tulokkaat otetaan ilman kummempia kummasteluja mukaan rinkiin ja pata sen kun paranee vaan. Mielenkiinnosta kertokaapa kokemuksia. Entä onko se vaan tyttöjen hommaa jännitellä uusia kuvioita? :)
Vastaukset 7
Vanhimmat
menee. Ekaks tutustutaan miehen kavereihin. Mulla ei ollut mitään vaikeuksia sopeutua uuteen porukkaan. En jännittänyt tippaakaan vaan olin vain oma hölmö itseni.:) Joittenkin miesten kiinnostus oli sitä luokkaa että ei ole monta kertaa kaikkia tavattu. Mies kertoili jälkeenpäin että kenen kans pitää olla varovainen ja kellä on panomiehen maine. Että silleen... Ei tainnut luottaa kavereihinsa sen enempää kuin minuunkaan. (Tai oliko niin että ei luottanut itseensä)
susi! Jostain kumman syystä olet uhka aina jollain tavalla toiselle naiselle. Enkä sano tätä itsekehuna, mutta kateuden aiheita riittää. Ulkonäkö, ammatillinen menestyminen, varakkuus, hyvä ulosanti (ei itsekeen mumiseva luuseri), itsevarmuus jne. Ja aina on joka porukassa mimmi jos toinenkin, jota tämä kombinanaatio ketuttaa ja rankasti. Melkoisena ihmisasiantuntijana haistan nämä sutturat jo kaukaa, mutta pakkohan jokaiselle se klassinen yksi mahdollisuus on annettava. Ja erehtynyt en ole monestikaan. Valitettavasti.
Jos saisin viettää esim. viikon miehenä, tekisin sen mielelläni. Miesten kanssa ystävystyminen on jotain äärettömän simppeliä verrattuna naisiin. Vaikkei tarkoitus olisikaan mitään syvääluotaavia suhteita luodakaan. Arvostan miehistä ajattelutapaa ylitse kaiken muun!!!
Onko siis todellakaan mikään ihme, että naiset eivät menesty liike-elämässä, politiikassa eikä juuri missään muussakaan sosiaalisia suhteita tukevassa verkostoitumisessa. Pelkkä ajatus kymmenen naisen yhteenlaittamisesta yhteiseen telttamajoitukseen intinomaisiin olosuhteisiin ;/
Voi sitä nalkutuksen ja kateuden määrää...
-alfanaaras
sitten. Omalta osaltasi lisäät tuollaisilla puheilla naisten välistä epäystävällisyyttä. Naisten pitäisi arvostaa enemmän toisiaan eikä olla niin pirun kateellisia.
Mistä tuo kateus sitten johtuu, sitä voidaan miettiä. Tulee lähinnä mieleen se, että kun naiset ovat ammoisista ajoista asti olleet alistettuja ja riippuvaisia miehistä, niin siitä on seurannut kova kilpailu naisten kesken, että ketkä vievät parhaimmat miehet. Nykyisin tilanne on jo hyvin erilainen, sillä nainen ei ole enää riippuvainen miehestä, mutta tietynlainen epätasa-arvo on vielä nähtävissä. Eikä hyviä miehiä edelleenkään ole ollenkaan liikaa vaan heitä ei riitä kaikille.
Miksi uskot, että kirjoittaja edes olisi nainen?
ja miksi?
vain sen, että miehistä riippumaton nainen on aika huvittava käsite. kun muutto, raksahomma..jne. sellainen homma joka vaatii fysiikkaa ja tekniikan sekoitusta, ni kyllähän on minni-hiiri merihädässä.
Sepäs on kiva. Ilman muuta sitä kannattaa miettiä tämmösiä asioita, nehän on ihan hirmu tärkeitä. Maailma on kumma, ajatella...