Olen tuntenut tämän naisen noin 13 vuotta. Kokeilimme seurustelua teineinä, mutta olimme liian nuoria mihinkääm vakavaan, vaikka olemme sen jälkeen aina toisistamme pitäneetkin ja joskus nähneetkin.
Olen nyt iältäni 30 ja hän muutaman vuoden nuorempi.
Hän on asunut toisella paikkakunnalla jo vuosia sekä elänyt avosuhtessa viimeiset neljä vuotta. Itselläni on monen vuoden tauko edellisestä vakavasta suhteesta. Olemme viimeisen puolen vuoden aikana tavanneet baareissa, jutelleet ja tanssineet sattumalta hänen täällä käydessään kavereidensa luona ja vähitellen ihastuneet toisiimme. puolitoista kuukautta sitten rakastuimme, hän on jo pitkään ollut tyytymätön avoliittonsa koska ei saanut tarpeeksi huomiota. Aloimme siis tapailla toisiamme koska tunteet alkoivat vahvistua, menimme ensimmäisen kerran myös sänkyyn ja hän jätti entisensä. Hän sanoi haluavansa minut ja aloittaa seurustelun, en ollut varma haluaisinko sitä koska kaikki oli tapahtunut niin nopeasti, viikon kuluttua päätin lähteä suhteeseen mukaan täysillä. Hän on myös jo pidemmän aikaa aikonut muuttaa takaisin tänne ja jatkaa opiskelujaan täällä, uskoisin että rakastuminen minuun myös vaikutti hänen päätöksiinsä. Olimme tiivisti yhdessä lähes päivittäin siis täällä jonne hän muuttaa, homma toimi loistavasti ja todella pidimme ja nautimme toisistamme, joskin itse olen ollut suhteessa varovaisempi ja hän aktiivisempi osapuoli. viimeisen viikon ajan olemme olleet vähemmän tekemisissä hänen viettäessä kesälomaansa ja ollessa paljon kavereidensa kanssa ja minun ollessa töissä koska lomani oli heinäkuussa. Kaksi päivää sitten puhuassamme hän ilmoitti yllättäen haluavansa jatkaa yksin, hän sanoi tunteidensa olevan sekaisin edellisestä suhteestaan. Hän sanoo kaikesta huolimatta yhä rakastavansa ja koko tämän ajan tiedän että hän myös rakasti aidosti, sanoi olevan kanssani onnellinen ja tuntevan olonsa turvalliseksi. En ymmärrä miksi hän jätti minut koska kaikki oli mielestäni hyvin ja suhde oli vasta alkanut, tulevaisuus näytti todella hyvältä.
Olen todella rikki revitty ja pettynyt häneen koska hän vannoi entisen jättäessään että hän haluaa minut eikä mitään muuta. Muuta syytä ei kertonut kuin että haluaa olla yksin, enkä muita syitä kysynytkään. Tiedän että hän ei palaa entisen luokse, koska muuttaa tänne. Mitä luulette, haluaako hän vielä jatkaa kanssani?
Itse en osaa ajatella selkeästi koska tuntuu että tässä ei ole mitään järkeä!
Olen nyt iältäni 30 ja hän muutaman vuoden nuorempi.
Hän on asunut toisella paikkakunnalla jo vuosia sekä elänyt avosuhtessa viimeiset neljä vuotta. Itselläni on monen vuoden tauko edellisestä vakavasta suhteesta. Olemme viimeisen puolen vuoden aikana tavanneet baareissa, jutelleet ja tanssineet sattumalta hänen täällä käydessään kavereidensa luona ja vähitellen ihastuneet toisiimme. puolitoista kuukautta sitten rakastuimme, hän on jo pitkään ollut tyytymätön avoliittonsa koska ei saanut tarpeeksi huomiota. Aloimme siis tapailla toisiamme koska tunteet alkoivat vahvistua, menimme ensimmäisen kerran myös sänkyyn ja hän jätti entisensä. Hän sanoi haluavansa minut ja aloittaa seurustelun, en ollut varma haluaisinko sitä koska kaikki oli tapahtunut niin nopeasti, viikon kuluttua päätin lähteä suhteeseen mukaan täysillä. Hän on myös jo pidemmän aikaa aikonut muuttaa takaisin tänne ja jatkaa opiskelujaan täällä, uskoisin että rakastuminen minuun myös vaikutti hänen päätöksiinsä. Olimme tiivisti yhdessä lähes päivittäin siis täällä jonne hän muuttaa, homma toimi loistavasti ja todella pidimme ja nautimme toisistamme, joskin itse olen ollut suhteessa varovaisempi ja hän aktiivisempi osapuoli. viimeisen viikon ajan olemme olleet vähemmän tekemisissä hänen viettäessä kesälomaansa ja ollessa paljon kavereidensa kanssa ja minun ollessa töissä koska lomani oli heinäkuussa. Kaksi päivää sitten puhuassamme hän ilmoitti yllättäen haluavansa jatkaa yksin, hän sanoi tunteidensa olevan sekaisin edellisestä suhteestaan. Hän sanoo kaikesta huolimatta yhä rakastavansa ja koko tämän ajan tiedän että hän myös rakasti aidosti, sanoi olevan kanssani onnellinen ja tuntevan olonsa turvalliseksi. En ymmärrä miksi hän jätti minut koska kaikki oli mielestäni hyvin ja suhde oli vasta alkanut, tulevaisuus näytti todella hyvältä.
Olen todella rikki revitty ja pettynyt häneen koska hän vannoi entisen jättäessään että hän haluaa minut eikä mitään muuta. Muuta syytä ei kertonut kuin että haluaa olla yksin, enkä muita syitä kysynytkään. Tiedän että hän ei palaa entisen luokse, koska muuttaa tänne. Mitä luulette, haluaako hän vielä jatkaa kanssani?
Itse en osaa ajatella selkeästi koska tuntuu että tässä ei ole mitään järkeä!
Vastaukset 4
Vanhimmat
puhdas sen takia, kun se muuttuu niin usein.
Pelkäämpä pahoin, että olit kynnysmatto mihin
nainen siivosi eronsa jäljet. Ehdotan, että
kaadat tynnyrillisen vettä rakkauden roihusi päälle.
Yrität unohtaa ja jatkat elämääsi yhtä katalan
naisen kokemusta rikkaampana. Ei se ole voinut
olla tosirakkautta.
järki ja tunteet eivät aina kulje käsi kädessä, vai kulkevatko koskaan. Aina ei pysty kokonaan ymmärtämään tunteita ja tapahtumia kahden ihmisen välillä.
Luulen että nainen saattaa haluta jatkossa jatkaa kanssasi ystävänä, ja vain ystävänä. Ei seurustelukumppanina/puolisonasi ikävä kyllä. Näin voin sanoa,sillä niin kävi kohdalleni.
Olin umpi rakastunut mieheen ja luulin hänen tuntevan samoin minua kohtaan, mutta...Eräänä iltana hän tuli käymään luonani ja kertoi että "välittää minusta hirveesti ystävänä ja haluaa jatkaa ystävänä, mutta ei vaan rakasta minua". Olin järkyttynyt, luokkaantunut ja pettynyt. Olimme tunteneet 4 vuotta. Koko sinä aikana tunteemme olivat kasvaneet ja lopulta rakastuin häneen. Olin häneen rakastuttuani eronnut entisestä poikaystävästäni.
Vaikeinta tässä jutussa oli se etten kyennyt jatkamaan ystävyyttämme enää, koska minuun sattui niin paljon syvälle sydämeen se ettei hän rakastanut minua samoin kuin minä häntä. Olin ehtinyt kuvittelemaan jo vaikka mitä ihanaa tulevaisuudellemme ja sitten äkkiä kaikki romahti. Menetin uskoni, toivoni ja rakkauteni.
Tunnen surua (2 vuotta tapahtuneesta) vieläkin sen vuoksi että jouduin luopumaan sielunkumppanistani ja luotettavasta rakkaasta ystävästä. Luulen etten tule koskaan unohtamaan häntä. Mieli tekisi ottaa yhteyttä, mutta hänellä on salainen puh. nro ,enkä halua entiseltä poikaystävältä pyytää hänen numeroaan. (entiseni ja sydämeni murskaajani tuntevat toisensa, pitävät yhteyttä nykyäänkin)
Kaiken jälkeen, elämä silti jatkuu. Kaikilla ei ole niin hyvä onni että he saavat viettää onnellisen loppu elämän "unelmiensa" puolison/sielunkumppaninsa kanssa. On osattava tyytyä vähempään ja olla onnellinen siitä mitä tällä hetkellä on (kainalossa). Minäkin sitä vielä opettelen.
että muutkin ovat joutuneet kokemaan samanlaista tuskaa. Minäkin olin varma aikanaan, kun erosimme, että meistä olisi tullut onnellisia jos olisimme saaneet tilaisuuden. Ja olen vieläkin, mutta elämän täytyi jatkua.
Eiköhän elämä olisi jatkunut ilman tollaista äkillistä dramatiikkaakin, kuulostaa hieman siltä ettette saaneet mahdollisuutta mennä suhteessanne loppuun asti ja se jäi puolitiehen rakkaudestanne huolimatta, yksityiskohdista ja olosuhteista enempää tietämättä nainen on ehkä vain vielä tunteistaan ja elämäntilanteen muutoksista niin sekaisin ja kokenut lyhyessä ajassa niin paljon kuten rakastunut sinuun ettei hän ole tasapainoinen ja sinut itsensä kanssa. Anna ajan kulua ja jätä hänelle mahdollisuus ottaa sinut takaisin kunhan hän saa päänsä kuntoon, on täysin mahdollista että päädytte vielä yhteen jos toisianne rakastatte, elä silti omaa elämääsi eläkä rakentele pilvilinnoja, anna hänelle aikaa.