Tapasin exäni kaksi vuotta sitten.. Kaikki meni niinkuin pitikin. Rakastuin hitaasti mutta varmasti korviani myöten.. en olisi voinut kuvitella elämääni ilman häntä. Ja samaa sanoi myös poikakaverini, ettei voisi ikänä kuvitella elämääni ilman mua. Suunniteltiin elämää tosi pitkälle, kihloihin piti mennä ja yhteinen asunto hankkia. Kaikki jostain syystä jäikin vain suunnitelmien tasolle, ja syy todellakaan ei ollut minussa. Aistin jo silloin, jollain tasolla, että oli joku mitä en tajunnu.. Mutta rakkauden sokaisemana sitä katsoo kaikkea liian läheltä, eikä tahdo uskoa mitään pahaa.
Aikaa kuitenki meni.. ja juuri kun kaikista suunnitelmista piti tehdä totta, poikakaverini sanoi että haluaa erota. Meillä ei kuulemma yhtäkkiä ollutkaan tulevaisuutta.
En olisi ikänä voinut kuvitella mitään tälläistä tulevan. Tuntui että maailma hajosi sillä hetkellä miljoonaan palaseen. En keksinyt mitään syytä miksi näin kävi..myöhemmin kuitenki sain kuulla yhteisiltä "tuttaviltamme" että todellisuudessa poikaystäväni mielestä meillä ei koskaan ole ollutkaan mitään. Ja yhteinen tulevaisuus ei ollut hänen mielessään ikänä ollutkaan. Kaiken kruunasi vielä tieto, että olinkin vain "korvike" hänen todelliselle rakkaudelleen, joka oli pari vuotta usassa vaihdossa. Heti kun hän palasi takaisin Suomeen, päättyi minun ja exäni suhde.. ja hän palasi tytön luo joka tuli takaisin jenkeistä.
Hieman petetty olohan siitä jäi, ja viimeinenki usko ihmisiin meni. Aikaa tästä on kulunut jo pitkään.. ja elämä ehkä vielä voittaa. Minä rakastin häntä ihan lopppuun saakka, ja rakastan ehkä vielä edelleenkin... Jännää tavallaan ikävöidä sellaista, mitä ei koskaan todellisuudessa ollutkaan. Toivon todella, että kukaan muu, ei koskaan joudu kokemaan samaa. Ihmisten tunteilla ei saisi leikkiä..
Aikaa kuitenki meni.. ja juuri kun kaikista suunnitelmista piti tehdä totta, poikakaverini sanoi että haluaa erota. Meillä ei kuulemma yhtäkkiä ollutkaan tulevaisuutta.
En olisi ikänä voinut kuvitella mitään tälläistä tulevan. Tuntui että maailma hajosi sillä hetkellä miljoonaan palaseen. En keksinyt mitään syytä miksi näin kävi..myöhemmin kuitenki sain kuulla yhteisiltä "tuttaviltamme" että todellisuudessa poikaystäväni mielestä meillä ei koskaan ole ollutkaan mitään. Ja yhteinen tulevaisuus ei ollut hänen mielessään ikänä ollutkaan. Kaiken kruunasi vielä tieto, että olinkin vain "korvike" hänen todelliselle rakkaudelleen, joka oli pari vuotta usassa vaihdossa. Heti kun hän palasi takaisin Suomeen, päättyi minun ja exäni suhde.. ja hän palasi tytön luo joka tuli takaisin jenkeistä.
Hieman petetty olohan siitä jäi, ja viimeinenki usko ihmisiin meni. Aikaa tästä on kulunut jo pitkään.. ja elämä ehkä vielä voittaa. Minä rakastin häntä ihan lopppuun saakka, ja rakastan ehkä vielä edelleenkin... Jännää tavallaan ikävöidä sellaista, mitä ei koskaan todellisuudessa ollutkaan. Toivon todella, että kukaan muu, ei koskaan joudu kokemaan samaa. Ihmisten tunteilla ei saisi leikkiä..
Vastaukset 5
Vanhimmat
"Viimeinenkin usko"... Mitä tuo tarkoittaa? Oletko sä sitten useastikin joutunut pettymään miehiin ja muihin ihmisiin?
No tätä ennen tullu vastaan vain pikku pettymyksiä ihmissuhde rintamalla.. mutta tämä veti kyllä pohjat kaikelta. Väärin ehkä sanoa "viimeinenkin usko".. voisin sanoa paremminkin että KAIKKI usko ja pitkäksi aikaa. Mutta omahan oli vikani, etten tajunnut mitään aikasemmin.. Rakkaus valitettavasti sokaisee silmät. Mun on ollut tätä ennenkin tosi vaikea luottaa ihmisiin, ja päästää ketään oikeasti "lähelle". Tämä kokemus ei ainakaan asiaa paranna.. Koitan pitää kuitenki pään pystyssä ja luottaa siihen, että maailmassa vielä on luottamuksen arvoisiakin ihmisiä.
Muista Lucia se, että elämässä tapahtuu asioita jotka ei ole meistä milläänlailla kiinni. Et olisi voinut tehdä tapahtuneelle asialle mitään, vaikka varmasti joka päivä niin toivotkin. Elämmme on kirjoitettu tuonne jonnekin, ja joku päivä kohtaamme onnemme suurempana kuin koskaan.
Koita jaksaa, minä teen samoin.
Kiitos kovasti. Koitan pitää pääni pystyssä.. Voimia sinullekin elämässä eteenpäin!
Sä olet vielä nuori ja ehdit nauttimaan elämästä vaikka kuinka paljon. Nykyajan suhteet nyt vaan on tällaisia ettei ne kestä mihinkään vanhuusikään asti useasti.