Moi.
Olen ihastunut erääseen naiseen. Hänkin on osoittanut varovaista kiinnostusta minuun (koen tämän kuitenkin vielä hyvin kaukaiseksi ihastukseksi). Olemme tavanneet pari kertaa ja uudestakin tapaamisesta on sovittu. Kumpikin tiedostaa, että toisesta ei tiedä vielä höykkäsen pölähtävää mutta kai sitä innostusta moiseen tutustumiseen on molemmilla. Suurin ongelmani on se, että olen äärettömän epävarma (toiv. se ei näy kauas=)
Epävarmuuteni johtuu epäonnistuneista suhteista, epäonnistuneista deiteistä ja siitä, että olen melkoisen tottunut yksineloon. Olen kyllä sosiaalinen ja seuraa on aina ollut, että tässä mielessä ei ole ongelmaa. En vaan haluaisi tehdä mitään VÄÄRIN, vaan että kaikki menisi niin, että tästä voisi tulla jotain. Näin toivoisin...
Kerran tämä nainen on antanut suukonkin (humalassa *heh*) mutta silti. Nainenkin on melkoisen ujo ja en tahtoisi tehdä mitään sellaisia lähestymisyrityksiä, jotka voisivat karkoittaa.
En osaa lukea riittävän hyvin naisia... En tiedä, koska olisi sopivaa pyytää kylään, tai koska voisi muiskauttaa suukon vaikka poskelle, tai ottaa kädestä kiinni tms. Tämä nainen on tehnyt näitä kaikkia minulle; kävelty käsikkäin, antanut kerran suukon, tahtoo tavata vielä parin kerran tapaamisenkin jälkeen.
Mutta aistin, että en olisi hänen mielestään silti se "oikea", vaan hän vaan katselee. Olenko turhaan epäluuloinen? Hän vastaa viestiini asialliseti jos tekstaan mutta ei itse laita koskaan viestialoitetta. Ujostelee muutenkin ja sekoilee sanoissa (hellyttävää...)
Olipa taas alustusta...huh. MUTTA miten minun tulisi edetä, toimia, sanoa, olla??? Tämä on minulle hyvin tärkeää...
Kiitos teille vastaajille.
Olen ihastunut erääseen naiseen. Hänkin on osoittanut varovaista kiinnostusta minuun (koen tämän kuitenkin vielä hyvin kaukaiseksi ihastukseksi). Olemme tavanneet pari kertaa ja uudestakin tapaamisesta on sovittu. Kumpikin tiedostaa, että toisesta ei tiedä vielä höykkäsen pölähtävää mutta kai sitä innostusta moiseen tutustumiseen on molemmilla. Suurin ongelmani on se, että olen äärettömän epävarma (toiv. se ei näy kauas=)
Epävarmuuteni johtuu epäonnistuneista suhteista, epäonnistuneista deiteistä ja siitä, että olen melkoisen tottunut yksineloon. Olen kyllä sosiaalinen ja seuraa on aina ollut, että tässä mielessä ei ole ongelmaa. En vaan haluaisi tehdä mitään VÄÄRIN, vaan että kaikki menisi niin, että tästä voisi tulla jotain. Näin toivoisin...
Kerran tämä nainen on antanut suukonkin (humalassa *heh*) mutta silti. Nainenkin on melkoisen ujo ja en tahtoisi tehdä mitään sellaisia lähestymisyrityksiä, jotka voisivat karkoittaa.
En osaa lukea riittävän hyvin naisia... En tiedä, koska olisi sopivaa pyytää kylään, tai koska voisi muiskauttaa suukon vaikka poskelle, tai ottaa kädestä kiinni tms. Tämä nainen on tehnyt näitä kaikkia minulle; kävelty käsikkäin, antanut kerran suukon, tahtoo tavata vielä parin kerran tapaamisenkin jälkeen.
Mutta aistin, että en olisi hänen mielestään silti se "oikea", vaan hän vaan katselee. Olenko turhaan epäluuloinen? Hän vastaa viestiini asialliseti jos tekstaan mutta ei itse laita koskaan viestialoitetta. Ujostelee muutenkin ja sekoilee sanoissa (hellyttävää...)
Olipa taas alustusta...huh. MUTTA miten minun tulisi edetä, toimia, sanoa, olla??? Tämä on minulle hyvin tärkeää...
Kiitos teille vastaajille.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Älä laita viestiäs jokaiselle palstalle.
Tollainen käyttäytyminen on aika yleistä. Nainen on siitä ihmeellinen pakkaus, että sille pitää selvästi sanoa, että on kiinnostunut. Siis jos olet kiinnotunut siitä, osoita se ja jos ei onnistu niin sitten ei, mutta ainakin olet yrittänyt. Jos et koskaan ehdota mitään, niin ainakin itte tulkitsen niin, että ollaan sitten vain kavereita, ei kukaan jaksa olla yksipuolisesti kiinnostunut kenestäkään, jos ei vastakaikua tule. Naisen tarvii tuntua ittensä halutuksi, eikä sellainen tunne tule, jos toinen käyttäytyy kun tyttökaveri.