Olen ensimmäistä kertaa suhteessa, n. 9kk takana ja välimatkaa tuhansia kilometrejä, eli hän on ulkomaalainen, minua hieman vanhempi ja kokeneempi, kaunis, seksikäs ja tulinen eteläeurooppalainen nainen.
Nyt olemme asuneet yhdessä n.2kk koska kuukauden päästä emme näe taas pitkään aikaan. Eli yhteenmuutto tämä ei vielä ole mutta väliaikaista asumista kyllä.
Ensimmäisinä kuukausina kaikki oli hyvin, mitä nyt kaukosuhde pelotti mutta siitä ollaan yli päästy aikoja sitten. Sänkyyn hypättiin aika äkkiä, mitä en itse olisi halunnut sillä olen aika konservatiivinen. Poikuus meni koska ensimmäisen epävarman sählätyn yömme jälkeen halusin näyttää olevani sittenkin petimateriaalia.
Tuota ennen en edes ollut uskaltanut ajatella seksiä hänen kanssaan, koska pidin sitä epäsovinnaisena ajatella hänestä niin pian.
Hassua kyllä, opin nopeasti haluamaan sitä.
Mutta nyt asioissa on ollut nopea vaihdos.
Hänellä on ollut 2 vuoden parisuhde takana. Harrastivat seksiä kuulema vähemmän kuin mitä me olemme jo nyt ensimmäisten kuukausien aikana.
Nyt on alkanut mietityttää tuo. Pelottaa että ehkä olemme liian erilaisia halujemme suhteen : Nyt taas uudelleen suomessa käyntini jälkeen nähdessämme olemme olleet sängyssä 2 kertaa ( muutamat yhteisrunkut suihkussa) koko 2 kuukauden aikana.
Itse tahtoisin sitä niin paljon enemmän ja tästä puhuessamme hän väitti että saattaisin olla sairas - Seksiaddikti, ja että siihen olisi olemassa jokin hoito.
Se sattui todella paljon. Tunnen itseni hirviöksi. Hän ei ymmärrä kuinka voin haluta seksiä niin paljon (pari kertaa viikossa). Ja seksin jälkeen kaikki onkin hyvin, olen paljon onnellisempi hänen kanssaan. Mikä toisaalta tuntuu kamalalta. Olenko hänen kanssaan vain koska odotan seksiä? Minun on vaikea iloita hänen seurastaan jos mielessä pyörii vain lihan ilot hänen kanssaan enkä pysty keskittymään edes keskusteluihimme.
Romantiikka on todella nyt jo liukenemassa, se vähäinenkin intohimo maistuu pian puulta. En haluaisi elää jo kuin keski-iän parisuhteessa, tämä on minulle ensimmäinen suhde ja luulin että nuoruuden huuma kestäisi pidempään kuin alun muutamat kuukaudet.
Olen miettinyt, että jospa lopettaisimme seksin kokonaan ja yrittäisimme alusta. Ehkä hän sitten puhkeaisi kukkaansa uudelleen... tai jotain. Minullekin olisi helpompaa tietää että on turha odottaa mitään iltaisin vaikka hän koskettaakin minua. Ehkä sitten keskittyisin häneen enemmän naisena, enkä objektina.
Mitä neuvoksi? Tiedän, että olen vielä urpo näiden asioiden kanssa mutta jos tämä on yleinenkin ongelma niin mikä neuvoksi? Luin aikaisempaa viestiketjua, jossa e-pillerit todettiin naisen haluttomuuden syyksi - voisinko ehdottaa kokeilua?
Mikä on normaali seksin määrä parisuhteessa, odotanko aivan liikoja? Jos hän on tällainen koko loppuelämänsä, en tiedä pystynkö muuttumaan katkeroitumatta.
Nyt olemme asuneet yhdessä n.2kk koska kuukauden päästä emme näe taas pitkään aikaan. Eli yhteenmuutto tämä ei vielä ole mutta väliaikaista asumista kyllä.
Ensimmäisinä kuukausina kaikki oli hyvin, mitä nyt kaukosuhde pelotti mutta siitä ollaan yli päästy aikoja sitten. Sänkyyn hypättiin aika äkkiä, mitä en itse olisi halunnut sillä olen aika konservatiivinen. Poikuus meni koska ensimmäisen epävarman sählätyn yömme jälkeen halusin näyttää olevani sittenkin petimateriaalia.
Tuota ennen en edes ollut uskaltanut ajatella seksiä hänen kanssaan, koska pidin sitä epäsovinnaisena ajatella hänestä niin pian.
Hassua kyllä, opin nopeasti haluamaan sitä.
Mutta nyt asioissa on ollut nopea vaihdos.
Hänellä on ollut 2 vuoden parisuhde takana. Harrastivat seksiä kuulema vähemmän kuin mitä me olemme jo nyt ensimmäisten kuukausien aikana.
Nyt on alkanut mietityttää tuo. Pelottaa että ehkä olemme liian erilaisia halujemme suhteen : Nyt taas uudelleen suomessa käyntini jälkeen nähdessämme olemme olleet sängyssä 2 kertaa ( muutamat yhteisrunkut suihkussa) koko 2 kuukauden aikana.
Itse tahtoisin sitä niin paljon enemmän ja tästä puhuessamme hän väitti että saattaisin olla sairas - Seksiaddikti, ja että siihen olisi olemassa jokin hoito.
Se sattui todella paljon. Tunnen itseni hirviöksi. Hän ei ymmärrä kuinka voin haluta seksiä niin paljon (pari kertaa viikossa). Ja seksin jälkeen kaikki onkin hyvin, olen paljon onnellisempi hänen kanssaan. Mikä toisaalta tuntuu kamalalta. Olenko hänen kanssaan vain koska odotan seksiä? Minun on vaikea iloita hänen seurastaan jos mielessä pyörii vain lihan ilot hänen kanssaan enkä pysty keskittymään edes keskusteluihimme.
Romantiikka on todella nyt jo liukenemassa, se vähäinenkin intohimo maistuu pian puulta. En haluaisi elää jo kuin keski-iän parisuhteessa, tämä on minulle ensimmäinen suhde ja luulin että nuoruuden huuma kestäisi pidempään kuin alun muutamat kuukaudet.
Olen miettinyt, että jospa lopettaisimme seksin kokonaan ja yrittäisimme alusta. Ehkä hän sitten puhkeaisi kukkaansa uudelleen... tai jotain. Minullekin olisi helpompaa tietää että on turha odottaa mitään iltaisin vaikka hän koskettaakin minua. Ehkä sitten keskittyisin häneen enemmän naisena, enkä objektina.
Mitä neuvoksi? Tiedän, että olen vielä urpo näiden asioiden kanssa mutta jos tämä on yleinenkin ongelma niin mikä neuvoksi? Luin aikaisempaa viestiketjua, jossa e-pillerit todettiin naisen haluttomuuden syyksi - voisinko ehdottaa kokeilua?
Mikä on normaali seksin määrä parisuhteessa, odotanko aivan liikoja? Jos hän on tällainen koko loppuelämänsä, en tiedä pystynkö muuttumaan katkeroitumatta.
Vastaukset 16
Vanhimmat
haluja on yhtäpaljon kuin on ihmisiäkin, itse olen sinua pari vuotta vanhempi ja voisin olla vaikka kahdesti päivässä tai vaikka kerran ja toisen kerran mieheltä suihin.. en pidä itseäni mitenkään epänormaalina, vaan se on vain osa minua. JA kuten arvata saattaa, olen suhteessa jossa mies haluaa noin kerran viikossa jos sitäkään.
enkä enää jaksa asiasta hänen kanssaan keskustella, olemme kun olemme, ihan sama.
toivon silti salaa itselleni jotain parempaa tulevaisuudessa. tuskin silti onnistuu, sillä vastakohdat löytävät toisensa näköjään tässäkin asiassa. hemmetti.
tsemppiä sulle ja teille! vonkaaminen ja suuttuminen ei muuten sitten auta asiaa yhtään.
seksi pysyy parempana niin kauan kun siitä ei ala puhumaan ja jaarittelemaan ja syyllistämään.
Sattui tuo. Kai se on niin että seksistä ei tiedä miten se lopulta menee ennen kuin on ollut yhdessä kauemman aikaa.
Itse vihaan kaikkea Sinkkuelämää-löydä-se-oikea -paskaa ja niinkin vähäinen asia kuin seksi ei saisi olla suhteen esteenä. Mutta tuntuu että kaikki asiat kaatuvat tämän vuoksi. En uskalla tehdä listaa suhteemme hyvistä asioista sen jäädessä pieneksi. Taidan sittenkin olla paljon pintapuolisempi ja hormonieni perässä juokseva mitä olen alunperin luullut. Voi olla, että naiset joista olen kiinnostunut älykkyytensä vuoksi ovat taas alapäästä rikki - ja toisinpäin.
Mutta miksi sen pitää aina olla niin että se puoli kärsii joka saa vähemmän.
Tiedän, että monet asiat voi olla korjattavissa - ehkä näissä asioissa toisen osapuolen himot saisi herätettyä jollain taikajuomalla.
Vittuun koko seksi. leikkaan pian kaluni irti.
naisesi saa tyydytyksen? Sen perusteella mitä ystäväpiirissäni on asioista puhuttu, yleisin syy halujen loppumiseen on se, että mies ei osaa tyydyttää naista eikä kestä myöskään minkäänlaista neuvomista (tai nainen ei kehtaa neuvoa).
voipi olla. Sitä olen myös miettinyt. Mutta sehän riippuu harjoituksesta, olen todella huono esim. kestävyydessä pitkän tauon jälkeen ja näen kuinka pettynyt hän on kun laukean liian aikaisin. Mutta tyydyttäisin niin mielelläni hänet suullani tai muin tavoin tai mitä tahansa mutta sitä hän ei kykene vastaanottamaan. Tiedän että naiset ovat varovaisia vartaloistaan mutta tuntuu että seksistä on turha edes yrittää puhua, saatika kysyä neuvoja. Tottakai minä olen tässä vielä kokematon ja tarvitsisin apua häneltä.
Mitenkä sitten koetaan jos mies ei tee aloitetta? Olenko liian herrasmies jos odotan hänen aina tekevän ensimmäisen liikkeen?
Tuntuu vain, että jos nostaisin kissan pöydälle ja puhuisimme seksistä, hän vain kuittaisi sen huumorilla tai katsoisi kuin vierasta sikaa.
Älä pelkää olevasi taidoton rakastaja. Kaikki lisääntymiskykyiset osaavat rakastella. Sitä ei tarvitse harjoitella Porno on se jota harjoitellaan, mutta se on eri juttu.
Kysymys on lähinnä itsevarmuudesta, kyvystä olla oikeasti oma itsensä ja läsnä tilanteessa. Se ei ole helppoa jos pelkää tulla torjutuksi. Luota siis itseesi.
Vaikuttaa siltä että ongelma ei ole itse aktissa vaan esileikissä. Nainen haluaa tulla valloitetuksi. Ja niin muuten mieskin. Kumpi teistä hurmasi toisen ekalla näkemällä? Jos nainen hurmasi sinut, nyt on sinun vuorosi, tai hän menettää mielenkiintonsa. Tämä valloittaminen ei sitten lopu koskaan...edes 10 vuoden avioliiton jälkeen! Joka kerta kun sinun tekee mielesi seksiä sinun on "pokattava" naisesi yhä uudelleen. Seksihalut sammuu ensimetreillä jos mies antaa ymmärtää että hänen tekee mieli seksiä ja koska nainen on hänen vakituinen kumppani hänen kuuluu sitä tarjota. Itsestäänselvyys tappaa mielenkiinnon.
Rankkaa mutta totta.
ne jotka eivät onnistu (tai tajua) valloittamaan omaa siippaansa, pettävät, hakevat seksiä muualta ikään kuin osaoittaakseen että kyllä mä vielä olen terässä.
Se on mielestäni kiristämistä - jos et sä suosiolla anna, niin saan mä sitä muualtakin-ajatus.
Tämä valloittaminen vaatii että heittää ylpeytensä nurkkaan ja pistää kaiken peliin. Anna hänen ymmärtää että haluat häntä ihan mielettömästi, äläkä pelkää torjuntaa. Rohkeus puree yleensä!
Ole oman elämäsi Don Juan!
Miksi nainen on sitä mieltä että yksi kerta riittää? Jos tulee liian nopeasti sitten naidaan uudestaan.
Tuntuu siltä että teillä on ongelmia monilla tasoilla. Ja niistä ei kyllä selviä muuten kuin ensin tutkimalla ja sitten hutkimalla, eli ensin keskustellen ja sitten kokeillen.
Tulee tunne että naisesi ei usko että voisit kehittyä rakastajana mikä on täyttä roskaa, ei kukaan ole seppä syntyessään. Harjoitus tekee mestarin.
Kerroitko hänelle että olet neitsyt? Jos unohdit kertoa niin hän saattaa luulla että olet vain surkea rakastaja. Ehkä hänen edellisensäkin olivat ja hän ei tiedä mitä kaikkea itseään ja partneriaan kehittämällä voi saavuttaa.
Totta varmasti tuo puoli. Tai ainakin noin sen menee elokuvissa.
mutta minusta vain ei ole sitten millään pelaamaan pelejä. Siis sellaisia joita ei tahtoisi pelata. En halua näytellä jotain muuta mitä olen, en muissakaan suhteen saroissa - en tahdo tehdä häntä mustasukkaiseksi tai kiukutella jotta saisin huomiota. Tahdon keskustella ja jakaa koko sieluni hänen kanssaan. Hän ehkä tosiaan tahtoisi pelata enemmän.
kai.
Suhteen alussa sanoin, että ennen kuin hyppäämme seksiin tahtoisin keskustella siitä. "Mitä puhumista siinä on?" oli hänen vastauksensa.
Esileikistä sen verran, että varamsti siinä olisi hiottavaa. Mutta silloin harvoin kun hän haluaa seksiä, hän sen ottaa. Mutta jos minä simppelisti tulen hänen luokseen suudellen kaulaansa ja hyväillen, hän kestää sitä ehkä noin minuutin ja sitten kysyy "Mitä sinä teet?". Tai muuten vain hylkää minut.
Ongelma on siinä että hän on erittäin kärsimätön ja vielä ujo. Hyväillessämme peiton alla hän ottaa kaluni kyllä nopeasti käteensä ja ohjaa sen sisälleen. Pitkiä esileikkejä ei ole ollut. Voi olla myös että hän jännittää koska kostumisen kanssa on ongelmia.
Hän ei osaa olla vieläkään rento kanssani.
Ja uskon että jos yrittäisin vaikka tulisinkin torjutuksi, loukkaisin häntä todella. Hän ei taida olla sellainen tyttö.
Hän kyllä tietää että haluan häntä mielettömästi.
Mutta ongelma on siinä että itsekin tiedän tahtovani vain hänen ruumistaan. Seksi ei ole koskaan sellaista herkkää, hellää ja rakastavaa.
Hänestä "laatu korvaaa määrän" mutta laatu menee kokoajan alemmas sillä ehkä hän odottaa joka kerta parempaa. Eikä se voi kehittyä ellemme nosta tätä asiaa pöydälle. Tai sitten ala leikkimään leikkejä. Mutta pienet ehdottelutkin ja pikkutuhmat lauseet tuntuvat nykyään olevan vain hänelle kauhistuksia.. Alussa hän piti niistä.
Keskustelut vain viiltävät lisää.
Tuntuu pahalta herätä sekaviin uniin ejakuloidessani lakanoille - unessani jonkun oudon, vieraan naishahmon sisälle. Ja herätä siihen yöllä. Hänen vieressään.
Pelata ei pidäkään, se paskiasten touhua. Pitää osata olla oma itsensä, ja se onkin se vaikein peli.
Mutta vaikttaisi siltä että hän on huomannut että haluat vain hänen ruumistaan, ja siksi hän ei seksiä oikein haluaisi. Ja mitä enemmän annat hänen ymmärtää että kyseessä on vain fyysinen halu, sitä vahvemmin hän menee kuoreensa ja yrittää vain tyydyttää sinua ei itseään,hän pelkää menettävänsä sinut. Ja omanarvon tuntonsa. Hän on kärsimätön ja ujo koska haluaisi koko homman äkkiä ohi. Eikä hän uskalla nauttia itse. Naiset ovat vähän kummallisia joskus, he luulevat että heidän (ainoa) tehtävänsä on tyydyttää miestä.
Hän on ujo ja arka, siksi ettei koe olevansa arvokas minään muuna kuin fyysisenä pakettina. Hän ajattelee ettei hän tunteitaan ja ajatuksiaan arvosteta kuitenkaan.
Yritä rohkaista häntä nauttimaan myös itsestään, mikäli välität hänestä oikeasti.
saatat olla hyvinkin oikeassa.
Kun saisi jonkun kirjasen mukaan kun aloittaa seurustelun. Sitä on todella vaikea ymmärtää naista kun lähin sellainen henkilö on oma sisko.
Mutta voisiko olla että hyvä romantiikka on polttoainetta sujuvalle suhteelle. Jossa jokainen katse on tarkoituksenomainen ja viehkeä.
Joku syy siihen täytyy olla, koska joku omasta puolestani tökkii. Mietin, että miksi istuminen puiston penkillä ei ole enää mitä se oli (ehkä) ennen. Onko se rakkautta, että sydän pakahtuu toisen lähellä? Eikö oman kullan pelkkä läheisyys pitäisi olla tarpeeksi? Miksi en voi kokea sitä enää hänen kanssaan? Miksi en ole onnellinen? Voiko olla etten ole rakastunut häneen enää ja yritän fyysisyydellä saada edes jonkinlaista muka-rakkautta kasattua?
Olisin niin mielelläni antamassa hänelle tyydytystä. Tahtoisin, että hän nauttisi.
Olen tullut siihen tulokseen, että pyydän häneltä, että lopettaisimme seksin kokonaan suhteesta. Ikään kuin emme sitä olisi lainkaan aloittaneet.
Ehkä sitten voisin löytää hänet uudelleen. Ja sitten kun tunnemme toisemme paljon syvemmin, ajan mittaan hän voisi olla itsensä ja minun kanssani varmempi. Sattuu elää tällaisessa kidutuksessa.
Olette tainneet edetä suhteessanne huuma-jakson ohi...
Intohimo ei saa kuolla. Mutta! Intohimo ei, kuten yleisesti luullaan, kohdistu vain petihommiin. Intohimolla tarkoitetaan sitä intensiteettiä jolla ihminen elää. Eli siis harrastaa, suhtautuu kanssaihmisiinsä jne.
Jos parisuhteessa osapuolilla on samanlaatuinen intohimo elämän suhteen, kaikki on pelastettavissa.
Harrastusten ei välttämättä tarvitse olla samoja...nainen voi vaikka olla intohimoinen sienestäjä ja mies intohimoinen crossiprätkilijä.
Nyt vain pitäisi löytää yksi yhteinen juttu, johon kummatkin suhtautuvat samalla intesiteetillä. Jos löytäsitte yhteisen harrastuksen johon kumpikin suhtautuu samanlaisella intohimolla, niin veikkaan että tämä intohimo sitten siirtyy myös sänkypuolelle.
No, en ole mikään guru, parisuhde on aikamoinen extreme-laji ja vaatii jatkuvaa treeniä.
Muista että parisuhteessa kummallakin pitää olla myös oma elämä, pariuhde ei ole elämän koko sisältö.
Ensimmäinen suhde on aina ensimmäinen. Se on vähän niin kuin "harjoittelua/opettelua". Ensimmäisen seurustelukumppanin kanssa koetaan aivan uudenlaisia asioita kuten esim. seksi.
Kaukosuhteet ovat mielestäni aina vähän hankalia, pitkien välimatkojen suhteen. Mutta on toki parisuhteita jotka ovat kestäneet ja johtaneet jopa avioliittoon.
Ensimmäisen poikaystäväni kanssa (3 ja puoli vuotta yhdessä) harrastimme seksiä pari kertaa viikossa, jopa silloinkin kun asuimme yhdessä. Molemmat saimme tyydytystä ja se riitti.
Nykyinen mieheni (kihlattu) osoitti etten ole "niin kiltti tyttö" kuin olin luullut. Olen yllättänyt hänet ja itseni tekemällä asioita joita en aiemmin ole uskaltanut tehdä tai edes ehdottaa. Ennen hänen tapaamistaan en ollut edes tiennyt että nainen voi saada useita orgasmeja, jopa kymmeniä, yhteen putkeen saman session aikana!
Olemme aikas aktiivisia seksin suhteen. Saattaa olla viikkoja jolloin harrastamme seksiä joka päivä tai pari kertaa päivässä 2-3 kertaa viikossa. "Normaali määrä" on luultavasti 2-3 kertaa viikossa, mutta riippuu kyllä henkilöistä ja heidän omasta aktiivisuudestaan.
Suhteen kannalta seksi ei ole kaikkein tärkein asia, mutta sen toimimattomuus kyllä harmittaa. On normaalia että miehet haluavat seksiä enemmän kuin naiset, kun taas naiset kaipaavat suhteessa enemmän romantiikkaa ja läheisyyttä kuin miehet.
En nyt sanoisi että olet mikään addikti. Olet nuori viriili mies ja ekaa kertaa tutustunut aiheeseen seksi käytännössä. Kun nyt tiedät millaista se on, on luonnollista että haluat sitä lisää ja ajattelet sitä. Seksin lopettaminen kokonaan tietäisi sinulle vaikeuksia, syystä että olet mies.
Toivottavasti saatte asiat vielä luistamaan!
luistamaan..
Kiitos vastauksesta. Hienoa kuulla että teillä tuolla saralla on kaikki kohdallaan. z
Ja ainakin sen puolesta mitä itse olen muita pariskuntia kuunnellut, tuntuu pahalta että hän sanoo minua sairaaksi koska tahtoisin sitä useammin.
Häntä ihmetyttää miksi minä olen niin paljon onnellisempi hänen kanssaan seksin jälkeen. Mutta ehkä se on niin että seksin jälkeen olen oma itseni mutta sen puute saa minut masennukseen.
Tiedän että hänen mittariansa pitäisi kunnioittaa mutta tuntuu pahalta itsellekin että kalullaan tässä kokoajan ajattelee.
Oi kuinka haluaisin palata siihen aikaan jolloin mitään petipuuhia ei ollut ja nautin niin paljon vain kävelyistä ja keskusteluista. Nyt tuntuu että olen jonkun pahan vanki. Ehkä tosiaan on niin että olen niin paska näissä touhuissa ettei häntä kiinnosta. Mistään orgasmeista ei ole tietokaan hänen puolellaan (ties koskaan saanutkaan) ja hän on aivan liian tiukka ja yhdyntä sattuu myös häntä monissa asennoissa.
Kiitos kuitenkin.
Kuuleppa, vika ei suinkaan ole sinussa. Kun kerrot naisesi käytöksestä seksiin suhteen niin voin vakuuttaa sinulle että vika on hänessä. Hän ei ole hyväksynyt omaa vartaloaan, ei koe itseään kauniina, haluttavana jne. Ja tämä johtaa siihen että hän ei osaa nauttia seksistä eikä pysty rentoutumaan ja antautumaan estoitta rakastelulle.
Puhun kokemuksesta. Niin kauan kuin näin on, naisesi ei saa orgasmia, yhdyntä satuttaa häntä ja hän inhoaa toimitusta.
Toistan, vika ei ole sinun, vaan naisesi on päästävä sinuiksi oman vartalonsa ja itsensä hyväksymisen ja sitä kautta seksuaalisuuden löytämisen suhteen. Hänellä on estoja jotka ovat syntyneet ennen teidän suhdettanne.
Anna hänen tuntea olevansa ihana haluttava nainen, pyydä häntä myös tekemään hyvää sinulle. Kuitenkaan et pysty vaikuttamaan siihen koska naisesi vapautuu estoistaan vaan kaikki lähtee hänestä itsestään.
Kyllä seksistä pitää myös puhua, ei homma muuten toimi.
Missään tapauksessa et ole mikään nymfomaani, vaan täysin normaali mies.
Minusta se on hyvin luonnollista, että ihminen on onnellinen seksin jälkeen. Se että ihminen haluaa harrastella seksiä on normaali ilmiö. Seksin tarpeen määrä vaihtelee ihmisestä toiseen, eikä ole olemassa yhtä oikeaa aktiivisuutta. Parisuhteessa on varmaan hankala tilanne, jos halut eivät kohtaa. Jollakin tavalla tällainen tilanne tulee saada hoidettua tai sitten on varmaan parempi erota.
Kuulostaa varsin järkevältä.
Mutta todella outoa on että alussa hän oli todella halukas. Ensimmäisen kuukauden.
Tämä alkaa olla aika raskas asia minulle.
Tahtoisin yrittää tuoda hänestä sen piilevän seksuaalisuuden esiin mutta on niiiin vaikea yrittää kun melkein tietää että ei hänestä siihen ole.
Mietin kokoajan enemmän onko tässä kyse jostain muusta kuin seksistä. Entä jos petiasiat muuttuisi - enkä vieläkään olisi onnellinen. Olen asettanut itseni vankilaan. Ajattelen jo muutaman sekunnin silloin tällöin uutta suhdetta, ja kuinka hyvä se olisi.
Sitä alkaa kerätä itselleen syitä olla hänelle vihainen - kuten että tulin viimeksi hänen sisällensä yli puoli vuotta sitten. Missä ei ole edes mitään järkeä. Ihminen on katala elukka.
Ei mene asiat kuin elokuvissa. Taitaa tämäkin suhde karahtaa siihen että emme saa suitamme auki.
Epänormaalilta kuulostaa jos näette muutenkin harvoin ja silloinkin nainen ei haluaisi seksiä.
Muutenkin hänen pitäisi koskea sinuun myös eikä vain toisinpäin. On omituista käytöstä jos ei rakastelun yhteydessä koske sinuun ja yritä tuottaa sinulle ansaitsemaasi mielihyvää.
Suosittelen uutta parisuhdetta jonkun muun kanssa jota voisit tavata normaalisti useammin ja ketä antaisi sinulle myös vastavuoroisesti paljon. Seksi kuuluu suhteeseen ja on hyvin tärkeää.
Normaali seksin määrä vaihtelee kaiketi ihmisillä hyvin paljon. Itse olen nainen ja haluaisin kyllä joka päivä. Vain kerran viikossa onnistuu nykyisen parisuhteeni kanssa koska molemmilla on lapset (yksinhuoltajia) ja se on aivan liian vähän.
Et siis todellakaan ole mielestäni epänormaali.