Siitä on kohta vuosi aikaa, kun lähdin ovet paukkuen työpaikaltani, mutta ahdistus sydänalassa pahenee vain koko ajan ja pakkoajatukset täyttävät koko pään.
Äsken tein taas "pari voileipää" ahdistukseeni ja huuhtelin ne maidon kanssa alas. Nyt pitäisi vielä yrittää nukkua. Taitaa olla taas unilääkkeen paikka. Kun herään aamuyöstä, on Mrs. Kiusaajattareni taas ensimmäisenä mielessäni. Liikunta ei auta yhtään pakkoajatuksiini, olen sitäkin koittanut.
Äsken tein taas "pari voileipää" ahdistukseeni ja huuhtelin ne maidon kanssa alas. Nyt pitäisi vielä yrittää nukkua. Taitaa olla taas unilääkkeen paikka. Kun herään aamuyöstä, on Mrs. Kiusaajattareni taas ensimmäisenä mielessäni. Liikunta ei auta yhtään pakkoajatuksiini, olen sitäkin koittanut.
Vastaukset 7
Vanhimmat
et selvittänyt asiaa kenenkään kanssa? Kait sulla joku olis ollut kenen kanssa puhua???
Olis meinaan aika jo alkaa purkaa sitä tuskaa mikä sinun sisällä on.en oikein ymmärtänyt että otitko lopputilin vai kuinka?
Kerro lisää ,ehkä me täällä voimme auttaa sua ainakin siinä mitä tehdä tästä eteenpäin.
Jos olet lukenut näitä ketjuja niin hyvin tiedät ettet ole yksin =)
itsellä oli tuota vaihetta runsaat kaksi vuotta, vieläkin itkettää ja pankoin kun tulee kyse entisestä työpaikastani. Pystyn jo puhumaan asiasta ulkopuolisten kanssa mutta kun pitäisi hoitaa kiusaamisasiaa niin en pysty puhumaan ettenkö itke, siksi asiani on vieläkin käsittelemättä loppuun asti. Olisikin tärkeää että liitto tai työsuojelupuoli hoitaisi asiaa, mutta pahinta on että jätetään yksin asian kanssa jota ei ole kykenevä yksin hoitamaan niin paljon pahaamieltä ja tunnetta asia herättää.
JOspa saiskin jostakin apua niin moni sairasloma jäisi pitämättä ja ennenaikaiselle eläkkeelle ei tarvitsisi siirtyä mutta valitettavasti tahot joiden pitäisi auttaa työterveyttä myöden ummistaa silmänsä asialle.
Voimia Sinulle ja kaikille muillekin, aika parantaa tai ainakin lieventää haavat, ainakin toivon niin... arpia aina jää mutta uskon että paha saa aina palkkansa
Aika ei paranna haavoja, koska kiusaajani olivat narsisteja. Heillä ei ole kykyä, eikä tunteita pyytää anteeksi.He eivät omasta mielestään ole tehneet mitään väärää.
Mutta lopputili se odottaa heitäkin kunhan tieto menee ylemmille portaille. Se on varma. Laki kieltää henkisen väkivallan ja sen tekijöille tulee lopputili. Muut vaihtoehdot ovat varsin vähissä.
narsismista tuli mielee, sehän on sairaus. Itse olen joutunut kerran narsismin uhriksi ja kun aloin tutkia narsismia niin olokin helpottui itselläni paljon, vaikka kärsin siitä henkilöstä vuosia. annoin hänelle anteeksi sen mitä hän oli mulle tehnyt ,koska ymmärsin hänen ongelmansa ja hyvin tiesin ettei hän koskaan tule antamaan tekojaansa anteeksi jolloin tajusin myös sen että kulutan vain omaa elämääni murehtimalla.Olin kumminkin niin vahva että pystyin jatkamaa elämääni vaikka alussa oli tosi vaikeeta.Onhan se tosi että ihmisellä pitää olla joku jolle puhua ja vielä sellainen ihminen joka todellakin kuuntelee.Ikävä kyllä niitä on harvassa tänäpäivänä. Tsemppiä sulle ja jaksamista =)
Sinä pidät kiusaamiskokemustasi sairautesi indikaationa, vaikka sairauden indikaatiot tulevat kiusaamisesta seuraavista oireista. Jos ajattelisit asiaa itsesi kannalta, huomaisit että kiusaaminen on jo ohi, eikä sinulla ole enää oireita aiheuttavaa ympäristöä. Nyt sinä olet jumissa siinä, että miten sinun pitäisi käyttäytyä kiusatuksi tulemisesi takia.
Eikö sanota, että kriiseissä n. vuoden jälkeen tulee kaikista pahin vaihe, että tosiaan putoaa pohjalle. Mutta kertomani "voileipäkeskiyön" jälkeen mieleni on taas piristynyt. Minulla on ollut ihania ihmisiä, jotka ovat jaksaneet kuunnella minua, mutta unettomat yöt yksinäisyydessä ovat joskus pahimmat. Silloin vihaan, vihaan...
Kypsänä ihmisenä tiedän, että lopullinen tunteeni tulee olemaan säälintunne vihaamaani ihmistä kohtaan. Sen jälkeen voin antaa anteeksi toivottavasti. Kaikki tunteiden skaalat on vain jaksettava käydä läpi.
"Kaikki tunteiden skaalat on vain jaksettava käydä läpi" on rationalisaatio, järkeistäminen. Sanomasi perusteella tärkeintä sinulle on kuitenkin se, että osaat jättää kiusaamisesta aiheutuneet tunteesi taakse. Tämä tarkoittaa uusien, parempien tunteiden kokemista. Järjen käytöstäsi voisi olla hyötyä lähinnä vain siinä, että näet kiusaamisen loppuneen. Sinun ei kannata käyttää sitä siihen, että päättelet tunteidesi seuraavan kiusaamiskokemuksestasi. Tämä oli oikea päätelmä silloin kun sinua kiusattiin, mutta nykyään taidat selittää sillä huonoja tunteitasi, jotka eivät seuraa kiusaamisesta. Järkesi käyttö saattaa vaihdella tunteidesi ymmärtämisen ja pahan olosi perustelemisen välillä. Se on kehäpäätelmä: Paha olosi johtuu kiusaamisesta - sinulle tulee kiusaamisesta paha olo - kiusaaminen on pahan olosi syy. Pohdi tällaista kaavaa: Paha olosi johtuu kiusaamisesta - kiusaaminen on onneksi ohi - sinulla on hyvä olo, koska kiusaaminen ei jatku.