Olen aupairina saksassa perheessä jossa on kaksi lasta. Lapset ovat täysin lellittyjä. Tulen kuitenkin heidän kanssaan jotenkuten toimeen. Vanhemmat ovat ajoittain mukavia, mutta välillä nipottavat niin pienistä asioista jotka saavat minut kiehumaan. esim. onko paidan kaulus rytyssä. olen saanut tarpeekseni tästä ja haluaisin lähteä takaisin suomeen. Minulla on jo itselläni ammatti ennestään ja koen, että minun on turhaa olla aupairina tässä perheessä koska siivoaminen on tärkeämpää kuin lasten kanssa oleminen. Olen tehnyt suullisen sopimuksen perheen kanssa, että olisin vuoden, mutta haluan lähteä niin pian kuin voin. Voisiko joku ystävällinen ihminen auttaa minua ongelmassani. Voinko pokkana vain valehdella, että minulla on tiedossa hyvä työ suomessa?
antakaa mielipiteitä. Kiitos.
antakaa mielipiteitä. Kiitos.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Mulla oli vähän sama juttu. Valehtelin perheelle ilmekään värähtämttä että kouluun pitää mennä Suomessa. En tiiä uskoivatko mutta ihan sama mulle, pääsin pois sieltä :D Saattaahan se olla tyhmää ja lapsellista, mutta näin mä ainakin tein enkä oo kertaakaan lähtöä saati valehtelua katunut :)
Niin multa meni vähän ohi että miksei tuota voi sanoa suoraan? Varsinkin jos sopimus on suullinen niin eipä siinä perheenkään auta paljon irtisanomisajoista natista.
Hankalaahan se on, ymmärrän, mutta jos perhe on noin ikävä niin eikö se olis heillekin lopulta parempi saada vähän palautetta toimistaan.
keskustella perheen kanssa tuntemuksistasi? Että työ ei ollutkaan sitä mitä odotit, jos he havahtuisivat sitten.. Oletko kauan ollut siellä? Jos se on vain sitä, että alku aina hankalaa jne. Ehkä alkaisit viihtymään siellä, jos et heti antaisi periksi. Saattaa myöhemmin nimittäin kaduttaa. Voisithan kokeilla myös perheen vaihtamista.
Suullinen sopimus on lain mukaan yhtä pätevä kuin kirjallinenkin, sen todistaminen vain on vähän hankalaa. Jos haluat todella lähteä poisa niin kerro suoraan miksi ja lupaa olla edes sen aikaa, että uusi au pairi löytyy. En tiedä kuinka suuri tarve heillä on au pairille, mutta ettet jättäisi heitä aivan pulaan.. Ei ole mukava jättää taakseen riitaa ja sotkuja.
Tsemppiä sulle, toivottavasti kaikki selviää!
Unohdin mainita, että perheen vanhemmat ovat suomalaisia.
Ja pointti on tietty sellainenkin että oliko ne paidankaulukset rypyssä? Siis tarkoitan onko perheellä ollut aihettakin noihin kommentteihinsa... odotukset kun voi olla erilaiset eri kulttuureissa, eri perheissä jne... Meinaan vaan että jos he maksavat sinulle siitä että saavat paitansa rypyttöminä niin eikös se sitten ole homman henki että ne rypyttömiksi silitetään!!?
En halua vähätellä tai mitään, mutta olethan varmasti käynyt nämä ajatukset läpi? Silti lähde ihmeessä perheestä jos homma ei toimi ja olosi jatkuvasti kurja, ei au pairin työn tarvitse mitään jatkuvaa rääkkiä olla.
Onko kyseessä enemmän koti-ikävä ja haluat ehdottomasti Suoraan Suomeen? Vai etsisitkö uuden perheen Saksasta? Ei kaikki ole nipottajia:).
että missä päin Saksaa olet töissä..? Kuulostaa meinaan ihan samanlaiselta perheeltä missä mä olin muutama vuosi sitten Saksassa..Ei kai paikka vaan satu olemaan Düsseldorfin lähellä sijaitseva Ratingen??
Olin itsekin kamalassa perheessä italiassa ja olen kuullut monilta muiltakin aupaireilta samannkaltaisia juttuja.. Kannattaa aina ajatella omaa parasta, eihän sillä ole kuitenkaan sulle mitään väliä millaista pajunköyttä perheelle syötät, kun tuskin tulet heitä koskaan enää näkemään. Jos sanot meneväsi kouluun tai töihin tai että on vaan koti-ikävä, perhe saattaa pyytää jäämään vielä kuukaudeksi, että ehtivät löytää uuden tytön ja ovat sulle vielä inhottavampia sen kuukauden ajan kun tietävät että lähdet muutenkin pois. Sehän ei ole sinun ongelma, että löytävätkö vai eivät joten suosittelen että sanot äitin olevan tosi kipeä. Oma on elämäsi joten perheellä ei voi olla mitään sanomista siihen. Turhaan kiusaat itteäs siellä, lentolippua tilaamaan vaan ja tsemppiä:)
oon ollu perheessä vasta viikon, mutta mikään ei luista. Perhe kai ok, minusta vain ei ole tähän. Sanoin sen eilen perheen äidille ja alkoi minua syytellä, että jos hän ei löydä uutta au pairia, hän joutuu lopettaa työt. Se siis olis niinku minun syy.
En ihan loppuun asti aatellu tätä tänne tuloa. Mulla on kahen kk:n irtisanomisaika, joten toivottavasti perhe löytää au pairin, mieluiten tietty jo aiemmin. Minä haluan vain pois täältä. Koti-ikävääkin tää tietysti on, mutta mulla ei ole yhtään motivaatiota eikä halua olla täällä.
Missä päin miina olet au pairina?
Yhden viikon jälkeen ei kannata antaa periksi. Sinnittele nyt ihmeessä ainakin kuukausi! Noita alkuvaikeuksia on kaikilla. Näytä vähän sitä sisua;), kyllä sinusta siihen on. Et muuten olisi uskaltanut edes lähteä:).
lapsellista kyllä, mutta olen päätökseni tehny. Ei tästä tule mitään. Koko ajan aivan helvetin paska olo ja se heijastuu kaikkiin. Parempi mulle ja niille, että lähden.
sinä olet?
"oon ollu perheessä vasta viikon, mutta mikään ei luista. Perhe kai ok, minusta vain ei ole tähän. Sanoin sen eilen perheen äidille ja alkoi minua syytellä, että jos hän ei löydä uutta au pairia, hän joutuu lopettaa työt. Se siis olis niinku minun syy."
-> jos kaikki on kerran ok perhettä myöten, niin eikö se silloin oo sun syy nimenomaan???? Parempi pysytellä koto-Suomessa jos ei edes viikkoa pysty poissa olemaan. Just tällasia Suomi/koti-ikävä-surkuttelijoita. Tää tosin veti jo pohjat: 1 viikko. Haaaaa!
"En ihan loppuun asti aatellu tätä tänne tuloa. Mulla on kahen kk:n irtisanomisaika, joten toivottavasti perhe löytää au pairin, mieluiten tietty jo aiemmin. Minä haluan vain pois täältä. Koti-ikävääkin tää tietysti on, mutta mulla ei ole yhtään motivaatiota eikä halua olla täällä."
-> Jälleen: parempi pysyä kotona. Koti turvallisin paikka sulle. Maailma ei ole sua varten.
t.maailmanmatkaaja
Müncheniä. N. 70 km. Itse?
Tietenkin voit lähteä. Et ole mikään vanki. Onhan se ilkeää perheelle, mutta minusta sinun onnellisuus on se pääasia.
On melkoisia vellipöksyjä täällä:
"Onhan se ilkeää perheelle, mutta minusta sinun onnellisuus on se pääasia"
Kannattaisko nyt vähän mennä itseensä?