voi paska

Tuota.. minustakin omalle kullalle tulisi esitellä omat kaverinsa, olivat ne kumpaa sukupuolta tahansa. Johtuen jo siitäkin että jotta voisi tuntea toisen ja pysyä hänen elämässään "kärryillä" pitäisi myös tietää että missä seurassa toinen liikkuu.

Tietysti tästä voi olla montaa eri mieltä. Itse asuisin jo 2 vuoden seurustelun jälkeen yhdessäkin ja muutenkin olen sitä mieltä että seurustelu on kumppanuutta ja kumppani on ihan eri tason ystävä kuin muut ystävät/kaverit. Eli käsitykseni yhdessäolosta on ehkä kiinteämpää kuin joillakin muilla jotkut saattavat nähdä kerran viikossa, etäsuhteessa harvemminkin.

Mutta nämä pelisäännöt, olivat ne mitä tahansa, olisi hyvä sopia yhdessä. Ja niissä pitäisi päästä sellaiseen yhteisymmärrykseen että molemmat ovat niihin tyytyväisiä. Muuten toisen menot alkavat äkkiä aiheuttaa mustasukkaisuutta jne.

Tältä pohjalta analysoituna vaikuttaa ensinnäkin ettette ole joko päässeet yksimielisyyteen parisuhteenne säännöistä tai ette ole niitä määritelleetkään. Ja toisekseen myös siltä että miehesi haluaisi enemmän vapautta kuin sinä. Tai sitten hän ei ole sisäistänyt ettei samaan aikaan voi olla iloinen sinkkuvesseli ja luotettava poikaystävä. Yleensä se ei vaan ole mahdollista. Parisuhteessa pitää ottaa se toinenkin huomioon. Aina ja kaikessa. Olen huomannut että miehillä juuri tämä asia on se joka aiheuttaa jonkinasteista sitoutumiskammoa. Joillakin pahempaa, joillakin ei ollenkaan.

Koita vaikka saada hänen kanssaan joskus kun olette vähemmän kiihtyneessä mielentilassa aikaan keskustelu jossa sovitte että mikä parisuhteessanne on sallittua ja mikä ei. Siinä keskustelussa kannattaa sitten antaa ihan konkreettisia esimerkkejä mitä se tarkoittaa SINUN puoleltasi. Eli jos saa tavata vastakkaista sukupuolta ilman esittelyjä niin myös SINÄ saat tavata vieraita miehiä ilman että hänellä tarvii olla niistä mtn tietoa. Yleensä tämä seikka auttaa miestä hahmottamaan että miltä se tuntuu toisesta osapuolesta.