Minä luulen, että laihduttajien yleinen ongelma on itse dieetit, pää menee aina ihan sekaisin kun kuulee uudesta dieetistä, ensin sen väitetyistä hyödyistä ja sitten sen haittavaikutuksista, jopa hengenvaarallisuudesta. Miksi siis noudattaa minkäänlaista dieettiä, vähentää vain ruoan määrää reilusti ja laskee kokonaiskalorit. Ei siinä sen kummempia kikkoja tarvita. Dieetit kun aina loppuu ja sitten palataan normaaliin ruokavalioon, joka aina tuo kilot takaisin.
Parhaisiin tuloksiin itse pääsen, kun asetan vain kalorirajat: Aamupala 200kcal, kaksi välipalaa á100kcal, Ruoka 300kcal, välipala taas 100 kcal ja iltapala 200 kcal, yhteensä siis 1000kcal, ja siihen päälle kahvit, maidot ym. Tuossa on vielä joustovaraa parille vähäkaloriselle välipalalle tai hedelmille. Kilot lähtee ja pysyy hoikkana.. Tästä kun ottaa elämäntavan, ei tarvii kiloja miettiä
Parhaisiin tuloksiin itse pääsen, kun asetan vain kalorirajat: Aamupala 200kcal, kaksi välipalaa á100kcal, Ruoka 300kcal, välipala taas 100 kcal ja iltapala 200 kcal, yhteensä siis 1000kcal, ja siihen päälle kahvit, maidot ym. Tuossa on vielä joustovaraa parille vähäkaloriselle välipalalle tai hedelmille. Kilot lähtee ja pysyy hoikkana.. Tästä kun ottaa elämäntavan, ei tarvii kiloja miettiä
Vastaukset 13
Vanhimmat
Sinun dieetti on oikein rakennettu. Täysin sama kuin painonvartijoiden pistedieetti.
tuhat kcal?
eikös toi oo aika vähän? Ellet oo joku 38kg tyttö?
Aika hurjalta dieetiltä minustakin aluksi näytti, mutta onhan siinä sentään se parin välipalan lisä. Taitaa siis olla aika normaalinoloinen laihduttajan dieetti. Tiukka dieetti kuitenkin. Ei esityksestä kuitenkaan laatu selviä, mutta hyvillä valinnoilla toimii. Siis hyvä dieetti varauksin!!
Dieetti on synonyymi ruokavaliolle.
1000 kcal on aivan liian jopa laihduttajalle, ellet ole aivan poikkeuksellisen pienikokoinen.
Ensinnäkin laihduttajan ruokavalion pitäisi sisältää kuitenkin kohtuullisesti energiaa. Jos ihminen on liian pienellä kaloreilla pitkään, se ei ole terveellistä.
Toiseksi on huolehdittava, että ravinnossa on riittävästi proteiineja, rasvaa ja hivenaineita.
Nyt jos alunperin ruokavalio on ollut huonossa balanssissa, niin kaikkien ravintoaineiden vähentäminen johtaa tiettyjen välttämättömien ruoan ainesosien puutteeseen.
Tämän vuoksi laihduttajan on kiinnitettävä huomiota ravinnon laatuun, ja jopa siihen, että hän syö riittävän usein, koska syödesään vähän veren sokeri voi vaihdella päivän mittaan, tai proteiinien saanti viivästyä.
On tärkeää lisätä liikuntaa. Se vähentää ruokavaliolle asetettavia vaatimuksia parantyaa aineenvaihdunta ja auttaa lihas- ja luumassan ylläpitoa.
Syön aina kun olen nälkäinen, mutta vain juuri sen verran että tulen kylläiseksi, enempi on mielestäni turhaa. Syön usein, 6 ja joskus 7 kertaa päivässä pieniä annoksia. Verensokeri pysyy tasaisena siis aamusta iltaan. Ruokani ovat täyttäviä, kaurapuuro ja tonnikala kuuluvat päivittäiseen ruokavalioon, toisesta saan hiilareita, toisesta proteiinia. Syön myös nahatonta, maustamatonta (ei missään nimessä marinoitua ->piilorasvapommi) kanaa ja kalkkunaa sekä kalaa. Rasvan määrää kontrolloin, piilorasvoja vältän viimeiseen asti ja leivän päälle pistän margariinia, jolla täytän päivittäisen rasvatarpeen. Tosin nyt on käytössä vähärasvainen sulatejuusto. Leipänä on ruisleipä, vaaleaa leipää en syö.
Periaatteena on, että energiasta n. 50% tulee hiilareista, 20% proteiinista, 30% rasvasta. Rasvan määrä ei aina täyty, yleensä se on n. 20%, ja hiilareita ja protskuja saattaa tulla enemmän. Tässä apuna on mainio ravintosisältölaskuohjelma tietokoneellani.
Olen kyllä kooltani pieni, 160, mutta normaalipainoinen, reilu 50 kiloa vielä, tavoite siihen ihan 50 alapuolelle. Sekin on vielä normaalipainoni rajojen sisäpuolella, joskin aivan alarajoilla. Olen energinen ja voin erittäin hyvin, olen harvoin väsynyt ja harrastan kevyttä liikuntaa muutaman kerran viikossa ja rankempaa pari kertaa viikossa, jonka jälkeen juon hieman palautusjuomaa täyttämään energiavarastoja.
En siis usko että minun täytyisi syödä yhtään enempää. Monet menee vikaan juuri siinä, että ajattelevat syödä "hyvin ja terveellisesti" ja ruokamäärä silloin vain kasvaa, vaikka rasvamäärä ehkä tippuukin. Helposti ajatellaan, että ei terveellinen ruoka lihota ja otetaan sitä kevyttä ruokaa sitten vähän enempi ja hyvällä omalla tunnolla santsataan pari kertaa ja loppujen lopuksi kalorimäärät pysyvätkin lähes samoina. Terveellinen ja kevyt ruoka lihottaa aivan varmasti, jos sitä syö liikaa. Hyvin yleinen ilmiö tämä on ainakin minun lähipiirissäni, luulen että jokainen tietää mitä tarkoitan. Ruoan keveys ei ole siis tekosyy syödä enemmän, vaikka monia dieettejä hehkutetaankin lausahduksilla "kuinka syöt enemmän ja laihdut". Aivan järjetöntä minusta. Kun syö vähän, vatsalaukku pienenee ja tulee kylläiseksi helpommin. Nälkä myös yllättää nopeammin, mutta taas pikku välipalalla tulee kylläinen olo. Olen kuullut jopa väitteen, että aina kun syöt itsesi ns. ähkyyn, vatsalaukku venyy 20%, ja seuraavalla syömiskerralla siis joudut syömään taas hieman enemmän saavuttaaksesi kylläisyyden tunteen. Ja näin siis tapahtuu, jos syö sitä kevyttä ruokaa isomman annoksen, koska "se on kevyttä eikä lihota ja sitä saa syödä".
Huh, tästä nyt tulee jonkin asteen romaani, mutta sen vielä sanon, että ruoalla ei myöskään ikinä pitäisi palkita itseään, pahin kaikista on "olen nyt syönyt pitkään terveellisesti, nyt saan herkutella". Kaikki "olen ansainnut tämän" -tyyppiset herkuttelut pitäisi unohtaa ja herkutella (mutta tietenkin kohtuudella edelleen) vain poikkeustapauksissa ja -tilanteissa, esim. juhlilla, ravintolaillallisilla (olettaen ettet syö ravintolassa joka viikko). Itseasiassa kaikkien tunteiden liittäminen ruokaan täytyisi unohtaa ja rakentaa siihen neutraali suhde "tarvitsen ruokaa koska haluan pysyä hengissä", ja unohtaa tunnepitoinen rakkaussuhde hyvään ruokaan. Onnistumisista on parempi palkita itsensä vaikka uudella paidalla, kengillä, kirjalla tai millä tahansa muulla kun ruoalla tai millään suuhun pistettävällä. Nuo pikkuiset ruokapalkinnot kun meinaavat lähteä aina käsistä ja niitä sallii koko ajan vain enemmän. Ja kun ruokaa pitää palkitsijana tai lohduttajana, syöminen tuo kauheasti mielihyvää, ja silloin ei ole mitään toivoa pysyä kaidalla tiellä ruoan suhteen. Täytyisi siis pyrkiä siihen, ettei ruoka tuo mitään muuta kuin kylläisyyden tunteen.
Kas noin, siinä muutama näkökulmani..
siis tuo edellinen viesti oli viestiketjun alottajalta, unohdin mainita :D
En itseasiassa välitä oikein muusta kuin, että kaloreita tulee sellaiset 1000 (tai alle) täyteen (olen alle 160cm), eli aamupalalla 200 kcal, ruoka-aikana 300kcal jne. Tällä metodilla ainakin laihtuu, saa syödä mitä haluaa, joskin kohtuudella.
Itse syön päivittäin 1700-1900 kaloria ja laihdun silti noin 1/2 kiloa viikossa. Siis lähinnä liikunnan avulla. Olen normaalipainon ylärajalla.
Miten hemmetissä voitte syödä vain 1000 kaloria?! En oo varmaan eläessäni syöny päivän aikana niin pientä ruokamäärää.
Ja siksi oletkin siellä normaalipainon ylärajalla.
laihtunut tähän pisteeseen (normaalipainon yläraja) painoindeksistä 30, ja paino on edelleen menossa alaspäin.
Olen ihan samaa mieltä ja sun "dieettisi" on ihan ok paitsi, että ihmiset on yksilöitä ja päivän ruokailu pitää rakentaa painon ja kulutuksen perusteella. Weight Wisellä on siitä hyvä systeemi, ettei tarvitse laskeskella mitään pointseja. Paljon helpompaa ja selkeämpää.
eipä tästä mainostamisesta sen enempää.