Mitä jos

jää odottamaan että toisen mieli muuttuu eron jälkeen, että joskus vielä palataan yhteen. Jos itsellä kuitenkin on vahva tunne siitä yhteenpaluusta niin että uskaltaa luottaa siihen että vaikka kuukausien tai vuosienkin päästä olisi uusi yhteinen alku. Onko se vain oman elämän tuhlaamista vai voisiko sen tulevan ajan käyttää itsensä kehittämiseen ja parantamiseen, sen sijaan että surisi sydänsuruja. Valmistuisi siihen tulevaan yhdessäoloon, joka joskus voisi olla edessä? Miltä se odottamaan jääminen mahtaa tuntua siitä eron toisesta osapuolesta? Oletetaan, ettei toinen ole sanonut yhteenpaluun tulevaisuudessa olevan mahdoton ajatus.
2593
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 2

Vanhimmat

olen itse kaksi kertaa jäänyt toivossa elämään useiksi kuukausiksi, ja odottamaan toisen palaavan luokseni takaisin. Kuinkas sitten kävikään...

Järki oli kertonut heti että tulen jäämään sinkuksi, mutta en halunnut kuunnella järjen ääntä kun sydän kertoi muuta. Totuus oli molemmilla kerroilla todella murskaavaa kuulla/saada tietää "päin näköä". Miehet ketä rakastin, torjuivat molemmat minut ja samalla katkaisin lopullisesti molempien kanssa yhteyden pidon. (seurustelin kummankin kanssa perä jälkeen)

Kuitenkin vastausta odotellessa, surin ja elin elämääni eteenpäin kaikesta huolimatta. Kun sitten sain vastaukset, olo helpottui mutta masennus iski.

Toipumiseen meni aikaa. En ihan kokonaan ole vieläkään toipunut kaikesta, mutta oma uusi mies on ihanasti tukenani. Hän on auttanut minua toipumaan ja rakastumaan uudelleen!

Neuvoisin sinua joka tapauksessa jatkamaan elämääsi, tapaamaan uusia ihmisiä ja nauttivan elämästäsi sinkkuna. Sinua saattaa olla jossain "se oikea" odottamassa. Älä menetä toivoasi!

Äänestä

Odottaminen on turhaa. Minäkin odottelin ja kun seuraavan kerran tapasin hänet, oli hänellä jo uusi. Jos rakastaa tarpeeksi, ei toista halua loukata ja on myös ehdottoman varma hänen tunteistaan ilman mitään epäilystä. siitä tuntee sen oikean!!!!!!!!!!!!!!!

Äänestä

Kommentoi aloitusta


yksinkertaisesti kirjoitti:

jää odottamaan että toisen mieli muuttuu eron jälkeen, että joskus vielä palataan yhteen. Jos itsellä kuitenkin on vahva tunne siitä yhteenpaluusta niin että uskaltaa luottaa siihen että vaikka kuukausien tai vuosienkin päästä olisi uusi yhteinen alku. Onko se vain oman elämän tuhlaamista vai voisiko sen tulevan ajan käyttää itsensä kehittämiseen ja parantamiseen, sen sijaan että surisi sydänsuruja. Valmistuisi siihen tulevaan yhdessäoloon, joka joskus voisi olla edessä? Miltä se odottamaan jääminen mahtaa tuntua siitä eron toisesta osapuolesta? Oletetaan, ettei toinen ole sanonut yhteenpaluun tulevaisuudessa olevan mahdoton ajatus.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu