tämä ei ole mikään vuodatus, vaan kysynpähän vain apua muilta, jos vaikka sellaista sattuisi saamaan.
homma menee näin:
- avioero 1,5 v. sitten. Sopuero.
- 3 lasta (kaikki alaikäisiä) jäi minun kanssa asumaan 'vanhaan' asuntoon
- ex maksanut elarit kerralla
- yht. huoltajuus sopim. laadittu ja allekirjoitettu lakimiehen avustuksella
- joka 2. vkoloppu lapset exän luona, muutoin kotonaan.
- exä muistanut lapsia rahallisesti, ei kuitenkaan enempää kuin 20-40 euroa/kk kokonaisuudessaan
ja kaikki sujunut hyvin tähän asti, kunnes...
- Exän avopuolison tekemä, yhteen lapseeni kohdistuva lievä pahoinpit. exän luona (tapaus: kuristaminen. Odottaa viranom. päätöstä)
- kaikkien lasten välit täyd. poikki exään hänen välinpitämättömän käytöksen vuoksi.
- exä haukkuu lapsia huonosta käytöksestä, ja ajattelee vain uutta avopuolisoaan.
- exä ja hänen avopuolisonsa eivät ole suostuneet sos.viranomaisten tapaamiseen, vielä. (viite: alaik. pahoinpit.)
Suurin huolenaihe lasteni puolesta nyt on, että tekemäni rikosilmoituksen jälkeen, exä syyttää minua kaikesta tapahtuneesta ja yrittää kostaa minulle kaikella tavalla, käyttämällä lapsia koston välineenä. Eli kostaminen on tapahtunut mm. perumalla kaikki heille jo lupaamansa hankinnat, jättämällä lapset oman onnensa nojaa pariksi päiväksi lähtien avopuolisonsa kanssa matkalle, muuttamalla yksipuolisesti tapaamisia, ajamalla lapset pois asunnostaan takaisin luokseni, vaikka hänen vuoronsa olla lasten kanssa, jne.
Exä ei suostu ymmärtämään asiaa, että lapset tässä hänen toimistaan kärsii, en minä.
Noihin hankintoihin liittyen vielä yx kysymys: Yhteishuoltajuus sopimuksessa sanotaan seuraavaa: "Molempien vanhempien tulee osallistua lapsille tehtäviin suurempiin hankintoihin yhtä suurella osuudella. Tällaisia hankintoja on MUUN MUASSA ajokortti".
Mitä tämä nyt sitten loppujen lopuksi tarkoittaa? Kuuluuko esim mopon hankinta (1500,-) tämän klausuulin piiriin? Entäs auto? Entäs sitten osallistuminen lukioikäisen lapsen kustannuksiin (kaikki kust. n. 1400,-/vuosi sis. bussimatkat)?
Ajattelin tässä vain sitä mahdollisuutta, että jos ja kun asiat menevät näin hankalaksi, niin onko tuolla em. määrittelyllä merkitystä. Pakko kait se on jo harkita itsekin jotain ikäviä toimenpiteitä asioiden saattamiseksi päätökseen.
Vielä tämä ei ole ajankohtaista, sillä toivon, että asiat kääntyvät parempaan päin. Näin ainakin toivon lasteni puolesta. Onneksi heillä on ainakin 1 henkilö, joka rakastaa heitä ja oikea koti, jossa lapsen ei tarvitse pelätä eikä murehtia, vaan olla vain lapsi.
homma menee näin:
- avioero 1,5 v. sitten. Sopuero.
- 3 lasta (kaikki alaikäisiä) jäi minun kanssa asumaan 'vanhaan' asuntoon
- ex maksanut elarit kerralla
- yht. huoltajuus sopim. laadittu ja allekirjoitettu lakimiehen avustuksella
- joka 2. vkoloppu lapset exän luona, muutoin kotonaan.
- exä muistanut lapsia rahallisesti, ei kuitenkaan enempää kuin 20-40 euroa/kk kokonaisuudessaan
ja kaikki sujunut hyvin tähän asti, kunnes...
- Exän avopuolison tekemä, yhteen lapseeni kohdistuva lievä pahoinpit. exän luona (tapaus: kuristaminen. Odottaa viranom. päätöstä)
- kaikkien lasten välit täyd. poikki exään hänen välinpitämättömän käytöksen vuoksi.
- exä haukkuu lapsia huonosta käytöksestä, ja ajattelee vain uutta avopuolisoaan.
- exä ja hänen avopuolisonsa eivät ole suostuneet sos.viranomaisten tapaamiseen, vielä. (viite: alaik. pahoinpit.)
Suurin huolenaihe lasteni puolesta nyt on, että tekemäni rikosilmoituksen jälkeen, exä syyttää minua kaikesta tapahtuneesta ja yrittää kostaa minulle kaikella tavalla, käyttämällä lapsia koston välineenä. Eli kostaminen on tapahtunut mm. perumalla kaikki heille jo lupaamansa hankinnat, jättämällä lapset oman onnensa nojaa pariksi päiväksi lähtien avopuolisonsa kanssa matkalle, muuttamalla yksipuolisesti tapaamisia, ajamalla lapset pois asunnostaan takaisin luokseni, vaikka hänen vuoronsa olla lasten kanssa, jne.
Exä ei suostu ymmärtämään asiaa, että lapset tässä hänen toimistaan kärsii, en minä.
Noihin hankintoihin liittyen vielä yx kysymys: Yhteishuoltajuus sopimuksessa sanotaan seuraavaa: "Molempien vanhempien tulee osallistua lapsille tehtäviin suurempiin hankintoihin yhtä suurella osuudella. Tällaisia hankintoja on MUUN MUASSA ajokortti".
Mitä tämä nyt sitten loppujen lopuksi tarkoittaa? Kuuluuko esim mopon hankinta (1500,-) tämän klausuulin piiriin? Entäs auto? Entäs sitten osallistuminen lukioikäisen lapsen kustannuksiin (kaikki kust. n. 1400,-/vuosi sis. bussimatkat)?
Ajattelin tässä vain sitä mahdollisuutta, että jos ja kun asiat menevät näin hankalaksi, niin onko tuolla em. määrittelyllä merkitystä. Pakko kait se on jo harkita itsekin jotain ikäviä toimenpiteitä asioiden saattamiseksi päätökseen.
Vielä tämä ei ole ajankohtaista, sillä toivon, että asiat kääntyvät parempaan päin. Näin ainakin toivon lasteni puolesta. Onneksi heillä on ainakin 1 henkilö, joka rakastaa heitä ja oikea koti, jossa lapsen ei tarvitse pelätä eikä murehtia, vaan olla vain lapsi.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Ihminen tulee toimeen ilman ajokorttia, mopoja ja autoja.
Toivottavasti saatte asianne kuntoon.
Parempi olisi selvittää asiat ilman oikeudenkäyntiö...
meni hyvin, siihen asti, kun tuli kuvioihin kolmas osapuoli,on se kumma, kun heti pitää miesten ja tietysti monesti naistenkin hakea sitä uutta kuvioihin, eikö voisi keskittyä enemmän niihin lapsiin, sinun tapauksessasi en antaisi nyt periksi tässä törkeässä ex-miehen naisystävän käytöksessä lastanne kohtaan, ehdottomasti ei hänellä ole mitään oikeutta puuttua lastenne kasvatukseen saati käydä käsiksi,toivottavasti jaksat taistella..älä missään nimessä anna lapsiasi isälleen, jos siellä on se nainen.voimia sinulle!
Älä koita kostaa exälle sitä, että hän on löytänyt uuden. Peilin eteen kannatta aina toisinaan mennä.
Ajokortista olette sopineet kirjallisesti, joten se on voimassa oleva sopimus. Mopot, autot asunnot lentokoneet, ulkommanmatkat yms. eivät ole sopimuksessa erikseen mainittu, joten et voi velvoittaa häntä osallistumaan niihin........
Mielestäsi on siis kostamista, jos on huolissaan siitä, että ex:än luona lasta on pahoinpidelty kuristamalla? Ihme tyyppi!
missään muodossa ja kenekään kohdalta lastenkaan pahoinpitelyä. Hoida se asia poliisin kanssa, jos olet varma, ettet tee aiheetonta ilmiantoa.
Muilta osin kirjoituksesi viittaa selkeästi siihen, että nyt kun exällä on kumppani, se on katkeroittanut sinut.
Ja ala elämään omaa elämää.
jos tarkemmin luet, niin ap:lla ollut asiat "hyvin", kunnes ex-ukon kaveri rupeaa hakkaamaan lapsia. Onko tämä mielestäsi oikein??? Eli jos ex:n kaveri rupeaa pahoinpitelemään lapsiasi ja sinä haet apua täältä, niin OLET KATKERA - HALOO!!!!
Oletko itse vähä-älyinen? Eiköhän tuosta tekstistä käy ilmi että asiat hoidettu muutenkin kuin tänne kirjoittamalla. Onko se niin v-tun vaikeaa antaa myötätuntoa? Sitähän varten tämä palsta? Miksi edes vaivaudut tänne kirjoittamaan?
Tälle nimimerkillä "katkeruus" , joka käskee olemaan katkera ja elämään omaa elämää, vaikka ex-ukon akka pahoinpitelee ap:n lapsia?
ehkä et tajunnut, niin se viesti oli merkille "katkera" kirjoitettu, koska ap ei ole tehnyt mitään pahaa, vaan tämä, joka antaa ymmärtää, että pitää hyväksyä lasten pahoinpitely nurisematta ja elämään eteenpäin mitään tekemättä
on esimerkillisesti toiminut alussta asti, paremmin kuin miehet yleensä, ja sitten hän muka yhtäkkiä uuden naisen tullessa taloon alkaa häijyksi ja ajattelemattomaksi lapsia kohtaan, ei kuulossta uskottavalta...
mutta kun kaikki on vaan näin.
Ja mikä tekee tapauksen erikoiseksi on se, että tässä poismuuttajana on ollut lasten äiti. Lapset siis asuvat minun eli isän luona.
Mistään kostosta ei todellakaan ole kysymys, vaan lasten hyvinvoinnista.
... kommentoineiden mielipide uudelleen, kun paljastuukin, että olet mies. Kaikki tänne kirjoitaneet ovat olettaneet sinun olevan lasten äiti. Siitä johtuvat nämä 'tyypilliset' kannanotot tyyliin 'olet vain katkera akka' jne. Mitäköhän on tapana sanoa miehelle vastaavassa tilantessa?
No, minä en ainakaan sano mitään muuta kuin että toivottavsti asiat selviävät. Avioero on aina monimutkainen tilanne, kun on lapsia.
Mielestäni mopo ei kuuluu sellaisiin välttämättömyyksiin, joihin tämän exäsi tulisi automaattisesti osallistua. Jos yhteisellä päätöksellä päätätte mopon ostaa, niin hyvä niin, mutta jos hän ei halua mopoa lapselle hankkia, niin mielestäni hänen ei tarvitse siitä maksaakkaan.
Eikö suurin tarve ole tässä tilanteessa turvata lasten elämä? Jos ex:n luona tapahtuu pahoinpitelyä, ei lasten ja ex:n tapaaminen siellä liene hyväksi lapsille, kuten ei tilanteessa, jossa ex jostain syystä ajaa lapset pois. Välimatkaa ja lasten tapaamiset sos.viranomaisten läsnäollessa turvaavat fyysisen puolen. Ajattele mitä lapset kokevat, jos joutuvat haluttoman vanhemman luokse? Voisiko antaa muutaman vuoden vieriä, suojata lapset kertomalla poissaolevasta vanhemmasta niitä hyviä puolia, mitä on ollut ja etsimällä mahdollisia hyviä selityksiä tilanteelle kuitenkaan valehtelematta? Sinä et voi sille mitään enempää kuin tekemäsi ilmoitukset, itsen ex käyttäytyy, korkeintaan voit pahentaa tilannetta entisestään 'menemällä leikkiin' mukaan. keskitä voimavarasi siihen, mitä on hyvin; olet saanut elarit, ero on sujunut siististi ja ennen kaikkea, lapset ovat luonasi!!
Kustannusten jakaminen on herkästi pahaa verta aiheuttava asia. Vaikka sopimuksessa lukee, että "Molempien vanhempien tulee osallistua lapsille tehtäviin suurempiin hankintoihin yhtä suurella osuudella. Tällaisia hankintoja on MUUN MUASSA ajokortti", se ei tarkoita sitä, että kaikkea on hankittava. Hankinnat on vain sovitettava käytettävissä oleviin varoihin ja taas oltava iloinen siitä, mitä voi saada keskittymättä miettimään sitä, mitä ei voi saavuttaa. Elämä kun ei ole tasapuolista eikä sellaiseksi koskaan voi tulla, valitettavasti.
Jos ei ole puheyhteyttä entiseen kumppaniin ja asioita ei saada selvitettyä kahden kesken.. niin käännyppä oikeusautoimiston puoleen, sieltä saat apua ja he hoitavat mustaa valkoisella toiselle osapuolelle. tsemppiä!!