Moikka kaikille,
Olen seurannut tätä suomi24 palstaa mielenkiinnolla-hih- jo pidemmän aikaa, ja miettinyt miksi ihmeessä tälläistä palstaa ylläpidetään, kun täällä kirjoitellaan aika paljon asian vierestä, eli ei niinkään moku-suhteista vaan moku-suhteita vastaan :-) Ja kirjoittajat ovat mitä todennäköisemmin suomalaisia miehiä.
Mutta asiaan, olen 26 vuotias * mulatti * nainen. Isäni on intialainen ja äitini suomalainen. Olen asunnut kymmenen ensimmäistä elinvuottani jenkeissä. Suomeen muutimme 16 vuotta sitten, koska vanhempani erosivat ja äitini halusi palata omaan kotimaahansa *ymmärrettävää*
Sopeutumis ongelmia siihen aikaan aika varmasti oli, koska Suomi oli todella takapajuinen verrattuna jenkkeihin. Luokallani olin ainoa *värillinen* mutta onneksi olen aina sopeutunut kaikkeen uuteen ja sopeuduin Suomeenkin ja suomalaisuuteen. Mutta suomalaisille oli huomattavasti vaikeampaa sopeutua värillisen lapseen ja hänen yh-äitiinsä.
Mutta, äidiltäni ei ole koskaan puttunut miesystäviä, sen takia, että tytär on mulatti :-)
Hän on jopa avioitunut Suomessa uudelleen ja suomalaisen miehen kanssa ja hankkineet jopa perheenlisäystä, ja koskaan se asia, että isäni on intialainen ei ole ollut ongelma. Ehkä miehen ego ei niin pienestä ole romahtanut. Minut on kuitenkin aina äitini ja isäni elättäneet, vaikka isäpuolikin on ollut kaikessa mukana.
Ja minäkään en ole koskaan potenut yksinäisyyttä täällä Suomessa-heh- Eli poikaystävä kanditaatteja on riittänyt sieltä 18v lähtien, murrosiässä pojat hieman aristelivat, kun olen eri näköinen, mutta nyt aikuisena-seuraa pukkaa vaikkei aina haluisikaan- Eli kyllä suomalasille miehellekin kelpaa tälläinen mulatti nainen käsipuoleen. Olen kylläkin seurustellut vakavasti jo 3 vuotta ja kuinka ollakaan, suomalaisen yksinhuoltaja miehen kanssa :-) Ihan Suomi-Suomi liitosta ovat lapsukaiset.
Minulla on myös hyvät välit isääni eli hänen luonaan jenkeissä käyn muutaman kerran vuodessa. Hän on myös avioitunut uudestaan, mutta tällä kertaa jenkin kanssa :-)
Tällä stoorillani halusin kertoa, että eivät asiat ole niin yksiselkoisia kuin täällä nämä tietyt miehet kirjoittelevat. Kaikille löytyy ottajansa, vaikka olisikin se mulattilapsi kainalossa. Onneksi kaikki ihmiset eivät ole teidän kaltaisianne, muuten minunkin elämäni olisi voinnut olla epätoivoista.
t.Basmati-rice
Olen seurannut tätä suomi24 palstaa mielenkiinnolla-hih- jo pidemmän aikaa, ja miettinyt miksi ihmeessä tälläistä palstaa ylläpidetään, kun täällä kirjoitellaan aika paljon asian vierestä, eli ei niinkään moku-suhteista vaan moku-suhteita vastaan :-) Ja kirjoittajat ovat mitä todennäköisemmin suomalaisia miehiä.
Mutta asiaan, olen 26 vuotias * mulatti * nainen. Isäni on intialainen ja äitini suomalainen. Olen asunnut kymmenen ensimmäistä elinvuottani jenkeissä. Suomeen muutimme 16 vuotta sitten, koska vanhempani erosivat ja äitini halusi palata omaan kotimaahansa *ymmärrettävää*
Sopeutumis ongelmia siihen aikaan aika varmasti oli, koska Suomi oli todella takapajuinen verrattuna jenkkeihin. Luokallani olin ainoa *värillinen* mutta onneksi olen aina sopeutunut kaikkeen uuteen ja sopeuduin Suomeenkin ja suomalaisuuteen. Mutta suomalaisille oli huomattavasti vaikeampaa sopeutua värillisen lapseen ja hänen yh-äitiinsä.
Mutta, äidiltäni ei ole koskaan puttunut miesystäviä, sen takia, että tytär on mulatti :-)
Hän on jopa avioitunut Suomessa uudelleen ja suomalaisen miehen kanssa ja hankkineet jopa perheenlisäystä, ja koskaan se asia, että isäni on intialainen ei ole ollut ongelma. Ehkä miehen ego ei niin pienestä ole romahtanut. Minut on kuitenkin aina äitini ja isäni elättäneet, vaikka isäpuolikin on ollut kaikessa mukana.
Ja minäkään en ole koskaan potenut yksinäisyyttä täällä Suomessa-heh- Eli poikaystävä kanditaatteja on riittänyt sieltä 18v lähtien, murrosiässä pojat hieman aristelivat, kun olen eri näköinen, mutta nyt aikuisena-seuraa pukkaa vaikkei aina haluisikaan- Eli kyllä suomalasille miehellekin kelpaa tälläinen mulatti nainen käsipuoleen. Olen kylläkin seurustellut vakavasti jo 3 vuotta ja kuinka ollakaan, suomalaisen yksinhuoltaja miehen kanssa :-) Ihan Suomi-Suomi liitosta ovat lapsukaiset.
Minulla on myös hyvät välit isääni eli hänen luonaan jenkeissä käyn muutaman kerran vuodessa. Hän on myös avioitunut uudestaan, mutta tällä kertaa jenkin kanssa :-)
Tällä stoorillani halusin kertoa, että eivät asiat ole niin yksiselkoisia kuin täällä nämä tietyt miehet kirjoittelevat. Kaikille löytyy ottajansa, vaikka olisikin se mulattilapsi kainalossa. Onneksi kaikki ihmiset eivät ole teidän kaltaisianne, muuten minunkin elämäni olisi voinnut olla epätoivoista.
t.Basmati-rice
Vastaukset 12
Vanhimmat
Ehkäpä intialainen on helpompi hyväksyä kuin arabi tai afrikkalainen.
noin on. Saamme päivittäin lukea lehdistä tiettyihin maahanmuuttajaryhmiin kuuluvista raiskaajista ja väkivaltaisista häiriköistä. Intialaisista harvoin kirjoitetaan pahaa.
Se, että jatkuvasti somali tai muu muslimi raiskaa tai pahoinpitelee, ei voi olla vaikuttamatta kansalaisten mielipiteisiin!
Et kertonut isäsi ihonväriä. Intialaisilla ihonväri vaihtelee vaaleasta lähes mustaan.
>poikaystävä kanditaatteja on riittänyt sieltä 18v lähtien.
En yhtään ihmettele, koska olet varmaankin hyvin eksoottisen kaunis.
Mulatti asiaan lisäisin sen, että monet intialaiset ovat jo valmiiksi mulatteja eli europpalaisten ja aasialaisten (esim. kiinalaisten) jälkeläisiä.
http://images.google.fi/images?q=miss india&sa=N&tab=wi
Kirjoitustaitosi perusteella lopetit koulusikin silloin 16 vuotta sitten?
"äidiltäni ei ole koskaan puttunut miesystäviä"
Kyllähän nainen aina seuraa saa, vaikka sillä olisi 5 mulattia huollettavana. Kysymys onkin siitä, millaista seuraa.
löytyy noita pilkunviilaajia!
Katsoit sitten aiheelliseksi kyseenalaistaa ap:n
äidin seuran. Olet todellinen luuseri.
intialaiset eivät ole negridejä, joten sinä et voi olla mulatti. Intialaiset naiset ovat kyllä hyvinkin kauniita, joten en yhtään ihmettele, että vientiä riittää.
Olipas kiva lukea viestisi! Suomessa on viela melko harvinaista aikuisten mulattien tapaaminen, joten olet ollut raivaajan asemassa! Eika varmasti ole ollut helppo taival. Nykyaan siella on nakynyt jo enemman mulattilapsia mutta jo isoksi kasvaneet ovat harvemmasta. Mukava, etta sinunkaltaisiasikin loytyy talta palstalta :) Toivottavasti voit jakaa omiakin kokemuksiasi kunnollisiin keskusteluihin. Sain Suomesta tanne Afrikkaan postia, Cosmo-lehdessa oli Bangladeshista (?) adoptiodun 28-vuotiaan juttu. Hanella on varmaan ollut ainakin hiukan samanlaisia kokemuksia vaikka lahtokohdat ovatkin erit.
Kylla Suomestakin loytyy ihania miehia niinkuin sanoit, talle palstalle vaan on valitettavasti eksynyt aiheen vieresta puhuvia muutama kappale...
Miten, oletko kokenut kulttuurieroja omassa suhtessasi? Olet varmasti kylla niin suomettunut, etta ei ehka kulttuurierot enaa nay tai tunnu vai oletko? Minkalaisista jutuista teidan suhteessanne tulee hmmm keskustelua?
"aiheen vieresta puhuvia muutama kappale..."
On tosiaan ikävä, että joku mainitsee sen mokusuhteen ikävämmänkin puolen.
Jos niista "moku-suhteen ikavimmista puolista"? ei haluta talla keskustella, niin sitten ei! Miksi niita taytyy ulkopuolisten vakisinkin tunkea jokaiseen keskusteluun mukaan?
Ja ulkopuolisilla tarkoitan sellaisia ihmisia, jotka eivat ela eivatka ole koskaan elaneetkaan minkaanlaisessa suhteessa toisesta kulttuurista tulevaan ihmiseen.
'Jos niista "moku-suhteen ikavimmista puolista"? ei haluta talla keskustella, niin sitten ei!'
Haluaahan täällä monikin. Jopa osa teistä naisista.
jos joku tallaisen keskustelun aloittaa, niin OK. Mutta jos halutaan keskustella jostain ihan muusta, niin aina siihen ilmaantuu linkki naihin "ikavampiin asioihin". Se ei ole mielestani asiallista.
Se, että fyysinen isäsi on intialainen, ei ole välttämättä oleellista asiassa, vaan mistä olet muuttanut. Ehkä suomalainen "punaniska" ajattelee, ettei sieltä suunnalta tuleva, eikä isäsi kerta muuttanut mukana, ole ns. yhteiskunnan etuisuuksien potenttiaalinen hamuaja.
MItä "väristäsi" sekä "luokittelustasi" olet kirjoittanut, hieman hakotelillä olet; Todellinen mulatti, on jotain muuta, mitä kirjoitit, samoin heissäkin "väriskaala" on mittava.
Mitä sitten kirjoitit sopeutumisestä yhteiskuntaan, kaikkihan lähtee aivan omasta toiminnasta, vrt. somalien viimeaikaiset "tempaukset". Jos todella haluaa sisäistyä johonkin, sitä syö vaikka "hevosen paskaa" karrikoiden sanottuna.
Se, että tälläkin palstalla kärkevästi kirjoitetaan, saa vastauksen lukemalla lehtiä, toki ne tekevät sensaatiota levikkiään nostaakseen, mutta karumman ja oikeamman "syyn" saa lukemalla tilastoja, jotka eivät tosiaan mairittele tiettyjä maahanmuuttajia. Mutta niistäkin "pitää osata" lukea totuus; todellinen määrä vai suhteutettu määrä, tehtyjä rikoksia/ ao. kansanosa, joista kukin vetää omat johtopäätöksensä.