Olen miettinyt avioeroa jo pitkään. Olemme mieheni kanssa olleet yhdessä 5 vuotta, 2,5 vuotta naimisissa. Lapsettomuutta. Molemmat muuttuneet paljon. Mieheni ei enää puhu asioista, ovatpa ne kuinka tärkeitä tahansa. Aina vastaus on en tiedä tai ei mitään väliä. Hän on myös pari kertaa töninyt minua ja kerran lyönyt hauikseen. Ei kuulemma muista tapahtumista mitään. Olen aina kertonut mielipiteeni kun sitä kysytään, inhoan jos toinen ei vastaa kunnolla tai ei lainkaan. Miten voimme selvittää välimme jos häntä ei mikään kiinnosta ? Tuntuu kuin hänellä ei olisi lainkaan mielipiteitä mistään. Kun puhuin hänelle tunteistani ja kysyin mitä hän haluaa, vastaus oli että ero ei ainakaan käy eikä asioiden tarvitse muuttua. Sanoin että asioiden tulee muuttua enkä voi jatkaa näin. Ei vastausta. Vaikka rakastan häntä paljon, mietin olisiko minun parempi olla nyt yksin. Mietin myös tulenko pärjäämään yksin vaikka perheeni minua tukeekin. Siskoni tietää kaikesta ja hän pyysi minua ajattelemaan itseäni ja lähtemään suhteesta joka aiheuttaa minulle pahaa oloa. Miten on, onko ero oikea ratkaisu ?
oikea ratkaisu?
pumpulissa elävä
71258
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
sisko (kyttääjä) naisella paha olo....Mikään ei kelpaa, kaikki kyseenalaistetaan...analysoidaan siskon kanssa. Lähde jo vetää, et se MIES saa rauhan!
Mietit, pärjäätkö yksin. Kyllä varmasti pärjäät, jos vain haluat pärjätä. Tulet huomaamaan - ja jopa yllättymään - kuinka itsenäinen loppujen lopuksi olet. Kaikki ihmiset ovat paljon itsenäisempiä kuin tietävätkään. Yleensä jokin radikaali, pakottava elämänmuutos tuo tämän esille.
En osaa sanoa, tuleeko sinun erota. Olette varmaan tilanteessa, jossa jopa ulkopuolinen apu olisi tarpeen, jos ette kerran kykene keskusteluun. Olen ollut itse samantapaisessa tilanteessa. Mies ei ollut kiinnostunut yhteisestä tulevaisuudestamme, muttei halunut erotakaan. Minä lähdin siitä suhteesta. Se oli minulle oikea ratkaisu.
Vastaan näin miehen ominaisuudessa. Meillä oli samanlainen tilanne. Minua ei todellakaan kiinnostanut enää moneen vuoteen, mutta jotenkin vain jatkoin tyhjää liittoa. Vaimo sitten sai tarpeekseen ja otti eron. Kiitos hänelle siitä. Kaikki on nyt paremmin ja lapsillakin on yhden huonon kodin sijasta kaksi parempaa.
Sinua siis ei kiinnostanut moneen vuoteen?
Jos olisit ollut mies, olisit ottanut eron itse jo ajat sitten.
Itse elelen juuri samanlaisessa tilanteessa: miestä ei selvästikään kiinnosta pätkääkään, ei vain saa sanottua mitään eikä ota eroakaan.
Mutta, minäpä odotan niin kauan, että ukko tekee jotain.
Raukkismiehet vain odottelevat, että vaimo tekisi ratkaisun, pääsevät sitten mollimaan, että itsepähän eroa halusit. Raukkamaista!
Ottakaa itse eronne, jos sitä haluatte!
"Mutta, minäpä odotan niin kauan, että ukko tekee jotain."
Eikö tuo ole juuri sitä raukkamaisuutta, joita vastustat? Etkö itse uskalla tehdä päätöstä?
Älä hae eroa! Yrittäkää kuitenkin keskustella, puhu sinä jos miehesi ei pysty puhumaan.Menkää vaikka terapiaan. Yhdessä tai erikseen. Ehkä miehelläsi on niin syviä ongelmia itsensä kanssa, ettei hän pysty niitä ilman apua selvittämään. Ei ole olemassakaan sellaista parisuhdetta, jossa ei välillä olisi paha olla.
Hei kuules pumpulissa elävä.
Älä jää katsomaan kuinka sinut imetään kuiviin huonossa suhteessa. Jos ei miehesi ole valmis puhumaan tai pohtimaan asioita jotka ovat sinulle TÄRKEITÄ, niin pyörit omine ajatuksinesi yksinäisyydessä, ahdinkosi kasvaa ja lopulta olet niin puhki ettet kestä enempää.
Neuvoni sinulle, on etsiä ihminen (tai jopa nauttia yksinelosta) joka ymmärtää myös sinun asioidesi tärkeyden ja osaa joskus jopa avata suunsakin. Ja jos miehesi ei halua puhua tai erokaan ei ole vaihtoehto niin kysy siltä, että mitähän helvettiä se sitten mahtaa tahtoa?!
Hyvässä suhteessa ei tarvitse yksin pohtia elämää tärkeämpiä kysymyksiä. Onnea matkaan.