Olen vm -79. Nuoruudessani ei puhuttukaan rapista.
Se tuli joskus... (hohhoijaa) en jaksa muistaa, noo, kun olin yläasteella, oli ilmiönä jonkin asteen hopparisuus... eli 94-96. Hiphopista se rap siis on lähtenyt.
Ja muutenkaan, en voi ymmärtää miksi suomen nuoret fanittaisivat amerikan afrotaustaisia ghettonuoria... Me emme ole tummaihoisia You man- tyyppejä joilla kasvaa muutama kilo rastaista käkkärätukkaa päästä, emmekä asu Manhattanin West sidellä tai Brooklynissä.
Ja mitä siellä on? Slummeja, rottia, täitä, torakoita, kärpäsiä, tauteja ja rappiota ynnä rikollisuutta. Tuotako ihannoida? Yök.
Me nyt satuimme olemaan fennomaanista rotua, jolla on oma alakulttuurinsa. Kas kun Pohjanmaan puukkojunkkarit tms eivät ole kehittäneet omaa musiikkityyliään nuorisomakuun, tai stadin häijyt katujätkät 70-luvulta. No punk on jotain sinnepäin mutta... Ja rappiomusiikki, kuten nyt vaikka Tuomari Nurmiolla... Mutta ei sekään ole nuorekasta.
Mutta en tajua, miksi pitää ihannoida vierasta rotua ja genreä, miksi ei voida kehittää omaa katu-uskottavaa genreä. Sti, siinä siitä.
Itse en ole fani millekään suunnalle, kuuntelen 60-70 luvun rockia, vaihtelevaa metallia ja klassista... RAP ei vain soinnu mun korvilleni.
Saahan sitä muut kuunnella jos huvittaa.
Mutta miksi ihannoida vierasta, tehkää omaa!
Se tuli joskus... (hohhoijaa) en jaksa muistaa, noo, kun olin yläasteella, oli ilmiönä jonkin asteen hopparisuus... eli 94-96. Hiphopista se rap siis on lähtenyt.
Ja muutenkaan, en voi ymmärtää miksi suomen nuoret fanittaisivat amerikan afrotaustaisia ghettonuoria... Me emme ole tummaihoisia You man- tyyppejä joilla kasvaa muutama kilo rastaista käkkärätukkaa päästä, emmekä asu Manhattanin West sidellä tai Brooklynissä.
Ja mitä siellä on? Slummeja, rottia, täitä, torakoita, kärpäsiä, tauteja ja rappiota ynnä rikollisuutta. Tuotako ihannoida? Yök.
Me nyt satuimme olemaan fennomaanista rotua, jolla on oma alakulttuurinsa. Kas kun Pohjanmaan puukkojunkkarit tms eivät ole kehittäneet omaa musiikkityyliään nuorisomakuun, tai stadin häijyt katujätkät 70-luvulta. No punk on jotain sinnepäin mutta... Ja rappiomusiikki, kuten nyt vaikka Tuomari Nurmiolla... Mutta ei sekään ole nuorekasta.
Mutta en tajua, miksi pitää ihannoida vierasta rotua ja genreä, miksi ei voida kehittää omaa katu-uskottavaa genreä. Sti, siinä siitä.
Itse en ole fani millekään suunnalle, kuuntelen 60-70 luvun rockia, vaihtelevaa metallia ja klassista... RAP ei vain soinnu mun korvilleni.
Saahan sitä muut kuunnella jos huvittaa.
Mutta miksi ihannoida vierasta, tehkää omaa!
Vastaukset 3
Vanhimmat
Kyllä tässä jotain asiaa on, mutta mielipiteesi selvästi perustuu näihin royalfamilyihn jne...
Esim Redraman ja Asan uudet levyt edustavat sitä suuntausta joka kehittää suomen rapkulttuuria "suomalaisempaan" suuntaan, ei ns klubitaustoja tms.. En jaksa pahemmin selittää, mutta usko pois, ei kaikki samanlaista ole.
En ole itsekkään tajunnut, miksi jengi kuuntelee ja ihannoi sellaisia artisteja jotka joskus avoimemmin ja useinmiten hieman vaivihkaa morkkaa valkoisia. Voihan toki olla niin, että kuuntelijat ovat hieman liian nuoria ja sinisilmäisiä tajutakseen.
Oletko koskaan kuunnellut rap-biisejä tarkemmin? Suurin osa rap-biiseistä kertoo tarinaa tästä ghetto kulttuurista, mikä yhdysvalloissa vallitsee ja ei sitä ihannoida sen takia että haluttaisiin olla rikollisia jne.. vaan siksi että saisimme tietää millaista elämä siellä on ja että ymmärtäisimme tätä elämää mitä he elävät. Tuskinpa niistä gheton asukeista kovin moni huvikseen varastelee. He elävät sellaista elämää mikä heille on annettu hyvin harvalle heistä edes annetaan mahdollisuus selviytyä normaaliin elämään ghetosta.