Hei!
Olen eron partaalla ja haluaisin jättää mieheni hänen uskottomuuden takia. Ongelmani on se, että olen vasta valmistunut ja huonotuloinen, joten kaikki vuosi sitten kämppään hankitut tavarat ovat melkein hänen. Elän nyttenkin kädestä suuhun, vaikka maksankin vuokrasta vähemmän miehen kanssa (300e).
Mitä ihmettä teen? Muutto ois eessä ja minulla ei ole mitään, ei ees takuu vuokriin rahaa ja lainaan en saa(minulla on monta opintolainaa). Sossukaan ei anna mitään tukea, koska olen heidän mielestään hyvätuloinen. Kavereilla ei ole rahaa lainata ja vanhempanikin elävät henk.kohtasessa velkahelvetissä. Miten ootte päässeet omillenne?
Olen eron partaalla ja haluaisin jättää mieheni hänen uskottomuuden takia. Ongelmani on se, että olen vasta valmistunut ja huonotuloinen, joten kaikki vuosi sitten kämppään hankitut tavarat ovat melkein hänen. Elän nyttenkin kädestä suuhun, vaikka maksankin vuokrasta vähemmän miehen kanssa (300e).
Mitä ihmettä teen? Muutto ois eessä ja minulla ei ole mitään, ei ees takuu vuokriin rahaa ja lainaan en saa(minulla on monta opintolainaa). Sossukaan ei anna mitään tukea, koska olen heidän mielestään hyvätuloinen. Kavereilla ei ole rahaa lainata ja vanhempanikin elävät henk.kohtasessa velkahelvetissä. Miten ootte päässeet omillenne?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Osta osamaksulla tarvittavat huonekalut ja vehkeet. Niin ja tietenkin katsastat kierrätyskeskusten ja kirppareiden valikoimat. Tingit kaikesta muusta, nimittäin köyhän sinkun elämäntavat ei voi olla samat kuin parisuhteessa elävän. Siis puhelinlasku kuriin, baarit voit unohtaa jne...
..aikaa menee ennen kuin saa jonkinlaisen tasapainon talouteen.. mulla oli vähän sama juttu, tosin huonekalut olimme ostaneet puokkiin. Mies maksoi mulle huonekaluista ja silti tuntui siltä että jäin "miinukselle", jouduinhan ostaan kaikki itselleni uudelleen ja jälkeenpäin on huomannut kuinka paljon kaikkea muuta siä entisessä asunnossa oli mitä silloin ei muistanut(jätin siis melkein kaiken sinne, astioita myöten)paitsi vaatteet tms! Ajan kanssa sain säästettyä rahaa ja ostettua yhden huonekalun kerrallaan...ilman sohvaa elin puoli vuotta!Katsoin telkkaa lattialla..heh..eipä kehdannut ketään kylään pyytää;o) Elin puurolla yleensä viimeisen viikon ennen kuin palkka tuli jne...kyllä sitä aina jotenkin pärjää, vaikkei sitä uskoiskaan! Takuuvuokran uuteen kämppään tosin lainasin isältä, eli sen puolesta mulla ei ollut huolia ja senkin sain sitten osissa maksettua hänelle takaisin.
Shoppailu sai tosiaan unohtua ja ulkona syömiset yms. Se oli todella vaikeeta aikaa kaikinpuolin,etenkin henkisesti kun oli stressi sekä erosta että rahamenoista. Tsemppiä sulle! Voithan tietty kysyä exältäsi lainaisko rahat takuuvuokraan??
tuskin niin ahtaalla on kukaan ollut kuin minä avoeroni jälkeen.
Avokki päätti että minä saan lähteä,piti vuokra asunnon kaikkine kalusteineen ja antoi 5000euron laskun kiitokseksi menneistä vuosista,olin kuulema lainaillut häneltä..
Totuus oli kumminkin että maksoimme kaiken puoliksi,ja huonekaluista ym.tavarasta jäi osamaksut harteilleni.
Olin pieni tuloisessa ammatissa kun ei tullut aikoinaan opiskeltua kunnon ammattia.
Tuli seinä vastaan.
Mutta päätin selvitä,ekaks soittelin kaikki mahdolliset lainavaihtoehdot läpi joihin ei tarvittu takausta..huonolta näytti,ei oikein tahdottu myöntää mistään kun oli tuota entistäkin velkaa joka puolelle..
Mutta sinnikkäästi käytin kaiken tarmoni ja löysin kun löysinkin vihdoin pari tahoa josta sain kallista lainaa.
opettelin elämään päivän kerrallaan,maksoin jopa yhdellä lainalla avokille rahansa,ja toisella sain maksettua yksiöni takuu vuokrat.
Olin saanut jalan oven väliin elämästäni.
Seuraavaksi tiesin että konkurssi tulee kuukauden sisällä jos en keksi mitään uutta.
Ja keksinhän minä,otin ilta työtä siivousalalta niin paljon kuin kerkesin.
Painoin vuoden koko ajan duunia,muuta ei elämässäni ollutkaan.
Mutta selvisin jaloilleni,ihmettelen edelleen kuinka jaksoin.
Mutta kyllä sitä uskomattoman paljon jaksaa kun on pakko.
Miten hemmetissä se pystyi lyömään sulle 5000e laskun. Onko se joku lakimies? Mä tunkisin tommoset suoraan roskiin.
uskomatonta miten sitä elää kahdestaan niin eritavalla, rahaa tuntuu riittävän ja voi tehdä mitä vaan...
tässä sulle elävä esimerkki miten ei kannata tehdä..
mulla tuli ero 2,5 vuotta sitten.. sain myynti voittoa asunnosta vaivaiset 2000€.. joista tietty maksoin veron, kun en ollut omistanut asuntoa 2 vuotta vielä(yhdessä siis)... vanhasta autosta sain 2000€..
otin törkeesti lainaa pankista.. tuhlasin kaiken!
elin vuoden rikkaana rellestäen ja nyt on maksun aika.
tosin muuttaessani vuokralle maksoin 3kk:n takuuvuokran, ostin huonekaluja ja pesukoneen jne.. tällästä mitä normisti tarvii.
elin reilun vuoden samalla elintasolla, kuin aikaisemmin ja ehkä paremmallakin.. mutta kaikki oli lainarahaa.
tietysti kävin samalla työssä mistä tuli tuloja.
no kävi niin että en pystynyt maksamaan laskujani, koska jatkoin biletysputkea ja tuhlailevaa elämääni... en tajua miksi(?!!)... lopulta multa meni 2 vuodeksi luottotiedot..ja vielä olisi vuosi jäljellä tuota... olen saannut joitakin lainoja jo maksettuun ja kovastimaksan nyt näitä rahoja takaisin päin.. asun vuokralla, joskin pienemmässä ja halvemmassa ja katson mitä kaupasta ostan. tavaraa on ympärillä..mutta ei se onnelliseksi tehnyt kuin silloin.
jos mä nyt saisin päättää.. olisin laittanut kaikki rahat säästöön ja mulla olisi 10000 käsiraha vaikka oman asunnon ostoon ja luottotiedot kunnossa...
no jokainen oppii virheistään.. älä sä tee niitä!
katso asioita vuosi kaksi eteenpäin.. älä nyt tähän hetkeen.
mä odotan kovasti et reilu vuosi olisi kunnossa.. mulla olisi luottotiedot kunnossa, velkaa maksettu huimasti... ja tänä aikana olen löytänyt vielä itselleni rakkaan joka oikeesti rakastaa mua tällässeenä, eikä tuhlailevana naishirviönä.
pärjäilehän!
tuhlasin todella kun koko aviossa olon sain nuukailla.
Mutta elämää tämä on ja kaikesta oppii mutta vasta kantapään kautta.
aHeräsin kun unesta yks päivä ja mietin miten olenkin törsänny,ehkä siten selvisinkin erosta!