Viulun virittämisestä

sepi234

Ostin tytölle eka viulun, eikä olla ennen koskettu ko. soittimeen.
Ensin, eikös viulu viritetä: e2 a1 d1 g (ohuimnmasta paksumpaan päin). Millä kohtaa pianossa on tuo e2? Sen tiedän, että keski-c on koskettimiston keskimmäisenä oleva c. Monesko e on e2 siitä ulöspäin?

Entä tuon jousen kireys, onko jotakin nyrkkisääntöä, kuin kireälle nuo jouhet kiristetään?
Ja kait tuota hartsia hangataan niin kauan, kunnes alkaa kunnolla ääni tulemaan??

Nyt nyrkkisäännöt on hakusessa, kun ei ole ketään naapurintyttöä antamassa neuvoja.
Kiitos jo etukäteen!

11

1389

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • spinto

      Keski-c:n alapuolella on ns. pieni oktaavi. Nimi tarkoittaa sitä, että sävelet on merkitty pienillä kirjaimilla c - h. ISO oktaavi C-H on pienen oktaavin ALApuolella. Keski-c on c1, ja siitä ylös d1, e1, jne. Sen oktaavin jälkeen ylöspäin alkaa sitten c2, d2,e2 ...

      Jotta systeemi menisi sekaisin, amerikkalaisilla on taas oma systeeminsä jossa numerointi alkaa pianon koskettimiston alapäästä.

      • keskiseen

        jälkeen kaksi eetä ylös eli keskiceesta 10 valkoista kosketinta ylöspäin

        korjatkaa joku jos olen väärässä :)


      • sepi234

        Eli onko pianon koskettimistolla neljäs
        c alhaalta päin se keski c? Ja merkitäänkö sitä Suomessa c1?

        Tosiaan näitä ei ainakaan selvennä erilaiset tavat numeroida nämä.


      • koskettimet
        sepi234 kirjoitti:

        Eli onko pianon koskettimistolla neljäs
        c alhaalta päin se keski c? Ja merkitäänkö sitä Suomessa c1?

        Tosiaan näitä ei ainakaan selvennä erilaiset tavat numeroida nämä.

        Pianossa keski-C on aika lähellä koskettimiston puoliväliä. C löytyy aina kahden mustan koskettimen vasemmalta puolelta.
        Järjestys on C D E F G A H ja taas C JNE.
        Eli D sävel on aina kahden mustan koskettimen välissä. Kun säveliä ylennetään mennään aina seuraavaan koskettimeen ylös ( oikealle ) päin.
        C ja D menee mustille E siirtyy seuraavalle valkoiselle ( koska mustaa ei ole ) ylennettynä se on eis vaikka painetaankin f kosketinta. Se on vaan teoreettinen asia joka tulee vain sen kirjoitustavasta esille. Alennusmerkit ajatellaan päinvastoin, eli mennään vasemmalle päin.
        Ylennetyt sävelet saavat aina is-päätteen alennetut pääsääntöisesti es päätteen PAITSI e = es ei ees. ja a = as ei aes. sitten h, se on b ei siis hes, kuten edellä kävi jo selväksi.


      • spinto
        sepi234 kirjoitti:

        Eli onko pianon koskettimistolla neljäs
        c alhaalta päin se keski c? Ja merkitäänkö sitä Suomessa c1?

        Tosiaan näitä ei ainakaan selvennä erilaiset tavat numeroida nämä.

        Kyllä, neljäs c vasemmalta laskien on keski-c ja se on c1. Suomalaisilla ei ole omaa merkintätapaa vaan meillä musiikkioppilaitoksissa opetetaan perinteinen eurooppalainen systeemi.

        Amerikkalaiset haluavat tehdä kaiken omalla tavallaan. Siellä oktaavit nimetään ja numeroidaan eri tavalla ja mm. meidän h on siellä b. Tietokoneiden ja netin vuoksi heidän systeeminsä sitten sekoittavat täälläkin.


      • sepi234
        spinto kirjoitti:

        Kyllä, neljäs c vasemmalta laskien on keski-c ja se on c1. Suomalaisilla ei ole omaa merkintätapaa vaan meillä musiikkioppilaitoksissa opetetaan perinteinen eurooppalainen systeemi.

        Amerikkalaiset haluavat tehdä kaiken omalla tavallaan. Siellä oktaavit nimetään ja numeroidaan eri tavalla ja mm. meidän h on siellä b. Tietokoneiden ja netin vuoksi heidän systeeminsä sitten sekoittavat täälläkin.

        Entä miten menee seuraava juttu:
        Kitaran ohuin kieli viritetään kirjojen mukaan e2 korkeudelle, samoin viulun ohuin kieli.
        Muta kun vertaan mittarilla viritetyn kitáran ylintä kieltä digipianon koskettimistoon, niin se kitaran ylin (ohuin kilei) onkin e1:n kohdalla??? Siis keski-c:stä ylöspäin seuraava e? Siis eikö se ole e1, eikä e2?? Mikä tuossa menee metsikköön???

        No onko meidän alennettu h sitten b ja amerikkalaisten alennetty b bb?


      • spinto
        sepi234 kirjoitti:

        Entä miten menee seuraava juttu:
        Kitaran ohuin kieli viritetään kirjojen mukaan e2 korkeudelle, samoin viulun ohuin kieli.
        Muta kun vertaan mittarilla viritetyn kitáran ylintä kieltä digipianon koskettimistoon, niin se kitaran ylin (ohuin kilei) onkin e1:n kohdalla??? Siis keski-c:stä ylöspäin seuraava e? Siis eikö se ole e1, eikä e2?? Mikä tuossa menee metsikköön???

        No onko meidän alennettu h sitten b ja amerikkalaisten alennetty b bb?

        No onko meidän alennettu h sitten b ja amerikkalaisten alennetty b bb?
        ---------
        On

        ___________

        Mitä tulee kitaran virittämiseen, niin en enää omista toimivaa kitaraa. Se viritysmittari jota ennen käytin, tunnisti sävelen mutta ei osannut kertoa onko se e1 vai e2... En tiedä millainen mittari sinulla on.

        Kitaran alin kieli pitäisi olla e ja ylin kieli e2
        (se e1 pitäisi sitten olla kolmanneksi alimmalla kielellä toisessa nauhassa.)

        Vertasitko pianon e1:tä ja kitaran e2:ta korvakuulolta. Ne voivat äkkipäätä kuulostaa samalta, koska soivat täsmälleen oktaavin päässä toisistaan. Mutta mystinen on juttu.


      • sepi234
        spinto kirjoitti:

        No onko meidän alennettu h sitten b ja amerikkalaisten alennetty b bb?
        ---------
        On

        ___________

        Mitä tulee kitaran virittämiseen, niin en enää omista toimivaa kitaraa. Se viritysmittari jota ennen käytin, tunnisti sävelen mutta ei osannut kertoa onko se e1 vai e2... En tiedä millainen mittari sinulla on.

        Kitaran alin kieli pitäisi olla e ja ylin kieli e2
        (se e1 pitäisi sitten olla kolmanneksi alimmalla kielellä toisessa nauhassa.)

        Vertasitko pianon e1:tä ja kitaran e2:ta korvakuulolta. Ne voivat äkkipäätä kuulostaa samalta, koska soivat täsmälleen oktaavin päässä toisistaan. Mutta mystinen on juttu.

        Kyllä se kitaran ylin e on juuri se e, joka on keski-c:stä seuraava e, siis toinen valk. kosketin ylöspäin.


      • spinto
        sepi234 kirjoitti:

        Kyllä se kitaran ylin e on juuri se e, joka on keski-c:stä seuraava e, siis toinen valk. kosketin ylöspäin.

        Tuolla aiemmin laskettiin, että se keski-c on neljäs c alhaalta. Toisaalla kirjoitit digipianosta. Joissakin digitaalisissa kosketinsoittimissa on normaalia vähemmän koskettimia. Laskepa ne. Jos niitä on vähemmän kuin 88 kpl , niin silloin sinulla voi puuttua alapäästä yksi c. Ja keski-c olisikin jo kolmas c alhaalta...


    • amateur

      Ajattelitko siis virittää viulun pianon avulla? Ehkä kannattaisi pikemminkin hommata viritysmittari ja käyttää sitä niin pääsee tarkempaan tulokseen. Pianon sävelet eivät viritysteknisistä syistä aina osu just kohdalleen siihen mitä viulussa pitäisi olla ja jos on akustinen piano, vire voi olla pielessäkin jos virityksestä on aikaa.

      Pitemmälle ehtineet soittajathan virittävät ensin a:n ja muut kielet sitten ihan korvalla sen a-kielen avulla.

    • muusikkoinen

      c1 on mainitsemasi "keski-c",siitä seuraava e on e1 ja siitä oktaavin päässä tuo e2. Mitä sen kitaran viritykseen tulee, olet kuullut aivan oikein. Kitaran ohui eli korkein kieli merkitään viivastolle e2:n paikalle, mutta todellisuudessa se soi oktaavia alempaa. Näin nuotteja on helpompi g-avaimelta lukea, kun ne sijoittuvat jotensakin viivastolle. Ei sen mystisempää.

      Jousen kireyteen en nyrkkisääntöjä tiedä mutta puu ei saisi olla aivan suora. Kiristä siis sen verran, että jouhet eivät soitettaessa koske puuta. Jos on kyseessä aivan uusi jousi, voi hartsia joutua kihnuttamaan reilustikin. Seuraavilla kerroilla sitten vähemmän.

      Ja vielä. Jos toivot, että se viulun vingutus alkaisi ikinä kuulostaa musiikilta, hanki ihmeessä sille tytölle opettaja.

      Nyt nyrkkisäännöt on hakusessa, kun ei ole ketään naapurintyttöä antamassa neuvoja.
      Kiitos jo etukäteen!

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Karhuryhmä

      Kellään tarkempaa tietoa miksi ja missä karhuryhmä ollut? Perheväkivaltaa vai huumeperintää kenties taas?
      Jämsä
      28
      3355
    2. Mitä sä pelkäät

      Ettei tää etene?
      Ikävä
      95
      3140
    3. Mitä kaikkea sä

      Olisit valmis tekeen mun eteen vielä? Vai oletko mitään?
      Ikävä
      76
      3004
    4. Raisionkaaren koira hyökkäys

      Taas nähtiin että koiriin ei voi luottaa. Eilen illalla vapaana ollut koira hyökkäsi Raisionkaarella kolmen henkilön kim
      Raisio
      69
      2923
    5. "Mielipide: Äärivasemmiston uhka on otettava vakavasti"

      Demokratia näyttäisi olevan Halla-aholle enemmänkin välttämätön paha kuin tavoiteltava asia. Väkivallan ihannointi ja m
      Maailman menoa
      52
      2862
    6. Tapa jolla kohtelit minua viimeksi miellytti erityisesti

      Osaat huomioida kauniisti ja katsot aina tilanteita yhteisen hyvän kannalta. Sitä arvostan erityisesti.
      Ikävä
      86
      2642
    7. Ei me saada toisiamme

      Ei vaan saada. On vain haaveita ja uunelmia
      Ikävä
      35
      2460
    8. Mikä on luonteesi parhain ominaisuus

      ja mikä huonoin?
      Ikävä
      57
      2311
    9. Satuit vain olemaan

      Ensimmäinen joka avasi minussa sen nähdyksi ja rakastetuksi tulemisen puolen. Pitäisi vain muistaa että et ole ainoa. Se
      Ikävä
      41
      2157
    10. Vielä ei ainakaan

      Kukaan muu tunnu miltään sun jälkeen. Olit niin ainutlaatuista
      Ikävä
      32
      1933
    Aihe