Sisään ajo?

Niin kuin autokauppias sanoi, ei tarvitse sisäänajaa, mutta ei ihan huippukierroksilla ehkä kuitenkaan kannata revitellä ensimmäisillä tuhannella kilometrillä...

Jonkin verran saattaa kestää ennen kuin öljyä kaikkiin koloihin jakautuu, tai niin ainakin väittivät. Tiedä sitten johtuuko tuosta.

Jos sinulla on autotalli, niin kyllähän se auto pitää sinne ajaa sisään. Tai pakko ei ole, mutta silloinhan talli menee ihan hukkaan.

Mahdoitkohan kenties tarkoittaa sisäänajoa? Katso auton ohjekirjasta neuvoa. Jotkut valmistajat suosittelevat sisäänajoa, mutta sekin on aika lyhyt. Olen kuullut huhua, että joissain moottoreissa on ohjelmoitu sisäänajo. Ne eivät anna täysiä tehoja ennen kuin autoa on ajettu jonkin aikaa.

Passatin 1.9 TDI pitää ohjekirjan mukaan sisäänajaa, se oli 1500-3000km, en muista tarkkaa määrää.

Itsellä Hondan uusi diesel jonka huoltokirjassa maininta 1000km.n sisäänajosta.
Voihan sitä varmaan vielä parituhatta enemmän varovammin ajaa mutta en usko (mutu tietoa) että enempää tarvitsee, tietenkin jos polkee autoa kokoajan niin eihän sitä mikään kestä vaikka on sisään ajot suoritettu.
On kyllä Honda tehnyt moottorin mukavan vääntäväksi.

jos uusi auto niin liikkeestä kun lähtee niin täysillä pitää revittää sen ajan kun on takuuaika jos ei auto kestä maahantuoja korjaa sit kun takuuaika alkaa menemään umpeen niin uusi auto tilaukseen ja sama homma päälle

Uusi auto tai uusi moottori herättää omistajassa/haltijassa usein hellää suojeluhalua. Rakas lelu pitää ajaa ”nätisti sisään”. Mitä se tarkoittaa? Hyssyttelyä pintakaasulla ensimmäiset tuhannet kilometrit? Näin sen ovat useat käsittäneet. Mutta saadaanko siten parhaiten toimiva tehokkain ym. moottori?
Ei saada! Miksi, sen kerromme tässä artikkelissa.

Ennen muinoin, -60 luvulle asti, ohjekirjassa oli suurimmat sallitut ajonopeudet eri vaihteilla sisäänajon ajaksi. Lisäksi varoitettiin vedättämästä isolla vaihteella pienillä ajonopeuksilla.
Nämä ohjeet olivat varmasti paikallaan senaikaisella moottorin valmistustekniikalla. Materiaalit, välykset ja pinnansileydet olivat mitä sattui.
Seuraavassa vaiheessa, 70-80-luvuilla, parhaat ohjeet neuvoivat käyttämään vaihtelevia kuormituksia totutusajon aikana. Ohje on hyvä. Koska ohjetta ei kuitenkaan mitenkään perusteltu eikä kerrottu, että vaihteleva kuormitus on 0-100 %, vanhat uskomukset ja hoivavietti säilyttivät asemansa.
Nykyautoissa ohjekirjassa yleensä mainitaan, että ”Saavuttamamme suurenmoisen valmistusprosessitarkkuuden ja ensiluokkalaisten raaka-ainesosasten ansiosta auto, jonka valinnan johdosta onnittelemme Teitä, ei tarvitse erityistä sisäänajoa.”
Kuluttajasta tämä kuulostaa mainoslauseelta, joten arvellaan, että on varminta körötellä hissukseen ainakin ensimmäiset 5 000 km, jotta tulos olisi vielä parempi. Teitpä niin tai näin, mitään varsinaista vahinkoa ei synny.
Jos lukijoissa kuitenkin on, kuten toivon, moottoriväkeä, jota kiinnostaa saada aikaan tehokas, hyvin toimiva mäntämoottori, kerromme, miten se tehdään ja mitä moottorissa silloin tapahtuu. Käsittelemme asiaa lähinnä kilpamoottorin kannalta, mutta samanlaisista palasista ne kotimoottoritkin on tehty.

Lue lisää tästä mielenkiintoisesta aiheesta Vauhdin Maailman numerosta 1/2006, joka ilmestyi 13.1.