onko kukaan kokenut samaa??

siltä, että poikaystäväsi ei arvosta sinua. Ja yrittää muokata sinusta jotain muuta kuin olet.

ettet mene siihen ansaan, että erossa ollessa asiat unohtuu ja kaikki tuntuukin olevan ok.

Mieti vakavasti, että jos jo seurusteluvaiheessa toinen kohtelee rakkaintaan noin, se ei taatusti vähene vuosien mittaan. Ei sun pidä alistua tohon. Se poikaystäväsi ei taatusti ole viimeinen mies. miks takerrut häneen? Uskon sinun saavan paljon mukavammankin kaverin.

Lähde ennen kuin mieltäsi on pahoitettu liikaa ja itsetuntosi on lyöty maahan.

Olet hänelle henkilökohtaista omaisuutta, et tyttöystävä. Miksi sinä olet hänen kanssaan?

Suosittelisin, että ottaisit asian esille ja kertoisit hänelle että sinua ei enää näin kohdella. Sanot, että joko käytökses muuttuu tai lähtö on edessä.

Kuulostaa hälyttävän tutulta.. Juuri noin alkoi pitkän suhteeni ongelmat. Ajan kuluessa mukaan liittyi väkivalta, sekä henkinen, että fyysinen. Ja juuri tuo henkinen jätti minuun arvet joista tuskin koskaan pääsen kokonaan eroon. Yli puoli vuotta sitten vain päätin, ettei enää koskaan (niin toki olin tehnyt useamminkin, mutta sillä kertaa olin tosissani ja uskoin vakaasti pystyväni siihen). Ja se päätös on pitänyt. Nyt en enää ole se harmaa haamu kuten ystäväni minua niihin aikoihin kutsuivat. Olen saanut elämän iloni takaisin ja löytänyt uuden rakkauden.
Vaikka tämä varmasti on raskas neuvo niin toivon, että todella teet niin: Lähde suhteesta. Uskon ja tiedän ettei se tule olemaan helppoa, mutta katso itseäsi ja tilannettasi "ulkopuolisen silmin". Se saa mitä luultavimmin sinut järkiintymään, niin se minullekin kävi. Mitkään lomat tuskin auttavat ja jos auttavat niin kuinka kauan? päivän? ehkä kaksi? Olen kokeillut tuota samaa itsekin.. Lähde niin säilytät itsetuntosi. :) Hyvää joulua sinulle *

Toi kuulostaa äärimmäisen tutulta. Olen kokenut aivan samaa suhteissani. On ihan sama minkälainen olen, aina tulee valitusta. Aina ovat poikaystäväni valittaneet milloin mistäkin ja heissä itsessähän ei ole koskaan ollut mitään vikaa, vaan minä olen ollut täysi virhe, lähes poikkeuksetta. Vaikka olen malli, harrastan liikuntaa, tähtään ammattikorkeakouluun ja olen taatusti uskollinen jne. ja poikaystävistäni yhtä lukuun ottamatta kaikki ovat olleet urheilusta lähes kiinnostumattomia ja eräskin oli petturi, ja kouluttamaton, eikä todellakaan mikään komistus, ovat he aina omasta mielestään olleet kuin jumalan lahjoja minulle ja minä olen ollut lähes saaste. Entisten poikaystävieni mielestä en ole pukeutunut oikein, en ole ollut tarpeeksi hyvä sängyssä, en ole tehnyt tarpeeksi hyvää ruokaa, en ole ollut tarpeeksi älykäs, en ole tarpeeksi laiha, en tarpeeksi pitkä jne. Vikojeni lista on ollut loputon. En käsitä mikä miehiä vaivaa? Miksi he pitävät itseään niin paljon naisia parempina?

että miehen renttusi(kuten meistä monet ovat) yrittää hakea rajaa joka saa sinut räjähtämään ja siten lähtemään suhteesta, jolloin miehesi ei tarvitse lähteä vaan tulee jätetyksi..

Eli veikkaan että ukollasi on toinen nainen, tai sitten hän on kyllästynyt sinuun tai jotain..

Ehkä raakaa tekstiä mutta tiedän että näinkin miehet(siis me) toimii..

Ei sinun kannata muuttua, ei hän sinusta taida enää välittää.Nyt kun sulla on vielä itsetunto jäljellä niin lähtisin.Jos hän ei näe sinussa eikä läheisissäsi mitään hyvää niin miksi olisit enää hänen kanssaan.Löydät varmasti kivemmankin miehen, joka tykkää susta aidosti.