Niin on kulunut kuukausi, kun selvisi miehen pitkäaikainen suhde. Vuoristorataa riitti, minulla. Mieheni teki pyynnöstäni lopun toisesta suhteesta. Muka. Nyt sitten kun olin jo hieman saanut toivoa, niin paljastui, että ei mikään ollut loppunut. Entistä tiivimpää vain, jos mahdollista. Ihan kiva. Mitä tässä enää auttaa? Päädynpä sitten näihin suruillisiin avioerotilastoihin minäkin, mekin. Nyt taas mies lupasi, että nyt se varmasti loppuu ja yritetään me, mutta syynä lienee että olisin rauhoittuisin ja hoitaisin mukulat, kun on itse matkalla. Olenkin rauhallinen, olen niin saamarin rauhallinen, että ihmetyttää.
Auttakaa hyvät ihmiset, onko mitään toivoa. Helvetti, että pitää rakastaa ja luottaa ja toinen vaan käyttää hyväkseen,
Auttakaa hyvät ihmiset, onko mitään toivoa. Helvetti, että pitää rakastaa ja luottaa ja toinen vaan käyttää hyväkseen,
Vastaukset 2
Vanhimmat
miehellä paljastu keväällä tää suhde, lupas lopettaa, mutta ei, koko kesä meni soutaessa ja huovatessa ja elokuu kun koitti hain eron. kai tää piti kokea, yrittää....mutta...nyt oon onnellisempi kuin koskaan...elämän laatu kohentunut 100% olis pitänyt vaan jo 5 vuotta sitten tehdä tää vaikkei mitään suhteita tätä ennen ole ollutkaan.....
Jotenkin en vaan osaa sitä eroa ottaa ensisijaisena vaihtoehtona. Olen vihainen, niin vihainen. En enää vain loukattu, vaan VIHAINEN. Olen ollut niin kiltti, tehnyt kaikkeni, auttanut, nyt se loppui. Laastarisuhteita tässä jo katsatelen, mutta silti...
Voi, kun olisi se kristallipallo.