Parikymmentä vuotta yhteistä taivalta takana, paljon onnellisia hetkiä (kai)? NYT niitä on vaikea muistaa! Raskas on ollut taival... miehen alkoholin käyttö, viimeiset kymmenen vuotta ja lisääntyvässä määrin. KOEN joutuneeni hoitamaan yksin lapset, kodin, juoksevat asiat jne. Päätin erota. Kuukausia kului ja mieheni muuttui; rupesi tekemään kotitöitä ja osallistui muutenkin enemmän perheen asioihin ja ennenkaikkea lopuksi rupesi puhumaan ... kertoi panosuhteestaan (kännipäin)sekä naiselleen soitteluista ja muutaman kerran kahvilla käynneistä ( selvinpäin). Vannoi uskollisuutta ja pyysi/pyytää anteeksi, VOINKO ENÄÄ LUOTTAA?
Voiko enään luottaa?
särkynyt sydän
7673
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Jos minun mieheni edes olisi pyytänyt anteeksi ja lopettanut sen suhteensa, olisinollut valmis antamaan anteeksi mitä vain. Jo aloin uskoa tulevaisuuteen, mutta ei se suhde ollutkaan loppu. Sinulle toivotan jaksamista, jos saisitte puhuttua ja selvitettyä asian. Anteeksi voi antaa. Puhukaa, puhukaa, puhukaa, meiltä se ei sitten onnistunut. Olen siitä kovin pahoillani.
Et varmaankaan voi enää luottaa häneen sataprosenttisesti, mutta anteeksi voit toki antaa ajan kanssa. Tuntuu, että parisuhteessanne olisi nyt syvällisten keskustelujen paikka ja sen perusteella kannattaa vasta sitten päättää lopullisesti jatkosta. Miehelläsi täytyy olla ollut syyt näihin pettämisiin ja siitäkin kannattaa keskustella, mitä avioliitossanne on sellaista, että hän on tyytymätön suhteeseenne ja mitä voitte tehdä sen eteen, että kumpikin olisi tyytyväinen ilman, että täytyy käydä vieraissa. Avioliiton voi vielä pelastaa, jos siihen on molemminpuolista halua ja tunteita toisianne kohtaan, mutta avointa keskustelua suhteenne tilasta se kyllä vaatii. Jos asioita ei saa puhuttua ja selvitettyä ja epätyydyttävä suhde jatkuu, pettämisiä tulee vain lisää ajan kanssa. Menkää esimerkiksi parisuhdeterapiaan ja eiköhän asiat sitten ala ajan kanssa selkiintyä. Joko suhteenne lujittuu tai sitten voi olla ero edessä, mutta joka tapauksessa olette sitten saaneet selvitettyä välinne, eikä jää asioita kalvamaan mieltä.
muuten ihmiset luottavat aina täysillä? Vieläpä niin, että samalla unohdetaan todellisuus (realismi). Aina pitäisi luottaa myös siihen, ettei kaikki mene niin kuin itse haluaisi.
alkaa ja miettiä kaikki asiat aina sen pahemman kautta? Niin että vitut tää elämä mitään kivaa ole ja jos joskus siltä tuntuukin, niin kuitenkin pian kaikki menee pilalle???!!!!
Elämä ei ole koskaan jatkuvaa onnen kukkuloilla tanssimista. On hyviä aikoja ja huonoja aikoja. Optimistista on se, että tajuaa tämän :).
Tuossa taas nähdään totuuden vaikutus, ei voikaan enää luottaa! Kun ollaan rehellisiä ja tunnustetaan: siitä alkaa helvetti...
On niin pirun helppoa sanoa "ole rehellinen", mutta kuinka moni meistä kestää totuuden? Ja mitä ideaa on kuulla totuus, josta ei ole suhteessa muuta kuin haittaa?
joka asiasta ja ainakin niistä mistä iselle on hyötyä. Ajatellaan vaan omaa parasta ja paskat muista!