niin minkälainen on suojatyöpaikka onko siellä kaikki sellaiset ihmiset jotka eivät pärjää tavallisessa paikassa?Jos esim joutuu työkokeiluun tai harjoittelupaikkaan ,jossa on tyyppi joka neuvoo kokoajan kädestä pitäen niin voiko ns.normaali ihminen joutua toisten ihmisten joukkoon,jotka ovat mahd.kehityshäiriöisiä.
minkälainen on suojatyöpaikka?
tonttu toljanteri
162336
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
>voiko ns.normaali ihminen joutua toisten ihmisten joukkoon,jotka ovat mahd.kehityshäiriöisiä.
Älä pelkää, tuskin sinne teidän joukkoon ns.normaaleja ihmisiä eksyy
Suojatyöpaikkoja on;
eduskunta, valtio ja kunnat, armeija, jne.. varmaa työtä ilman riskiä.
Tarja Filatov on malliesimerkki työntekijästä, joka on töissä suojatyöpaikassa. Rahaa tulee, elämä hymyilee ja koulutuspohjana on vain ylioppilas. Sellaiset ihmiset pitäisi pakkokurssittaa ammattitutkinto työkkärin kautta.
peräti ylioppilas, johan sillä koulutuksella pääministerin hommat hoidellaan.
Ei se koulutus viisasta.
-Voit havaita, että on paljon ns hyvinkoulutettuja petoja ja riistäjiä ja rikollisia.
Ihminen voi viisastua, jos on päässä ainesta.
Tyhmä ei viisastu suurella koulutuksellakaan eikä titteleillä varsinkaan... !!!!
Suojatyöpaikka on sellainen, jossa tehtyä "työtä" ei kukaan tarvitse. Hyvä keino erottaa suojatyö oikeasta, on laittaa suojatyöntekijä lakkoon. Jos yhteiskunnassa ei ilmene monenkaan viikon jälkeen mitään ongelmia, niin kyseessä on suojatyöpaikka. Joskus yhteiskunta jopa pyörii paremmin, jos suojatyöläinen menee lakkoon. Tyypillisiä suojatyön tekijöitä ovat valtiot virkamiehet (työvoimavirkailijat hyvänä esimerkkinä), armeijan henkilökunta, osa yliopiston ja muiden tutkimuslaitosten tutkijoista jne. Sinällään kukaan ei ole kiinnostunut, mitä suojatyön tekijä tekee eikä suojatyöläisellä ole vastuuta omista tekemisistään, koska hän työskentelee valtion hierarkkisen järjestelmän rattaan osana.
Olin työllistettynä Porthaniassa siis yliopistolla siivoojana,sekin oli suojatyö,mutta minun piti siivota opettajien ja roffien huoneita.Valehtelematta ovessa oli nimi ja titteli monellakin mutta kertaakaan en huomannut siellä kenenkään käyneen,ja palkka juoksee kokoajan,jumalauta että pisti vihaksi,avasin oven ja puhalsin kynnykseltä ja sanoin äänneen ,siivottu.
Kyse taitaa olla siitä, että eivät enää ehdi edes omalla toimistolla käymään >>liikkuva työ ja liikaa hommia. Pääsitpä itse helpommalla.
Hyvä esimerkki suojatyöpaikasta on Yleisradio.
Sinne kun pääsee töihin, niin toimeentulo ja eläke on taattu, eikä tarvitse oikeastaan mitään töitäkään tehdä.
Muistaakseni tienasivat ylellä suomen toiseksi tai kolmanneksi korkeinta keskipalkkaa 59 tuhatta ja risat vuoteen keskimäärin. Vaihtuvuus olematonta ja palkankorotukset kertyvät pitkissä työsuhteissa. Onpahan taas aihe rahoittaa toimintaa tv-luvan korotuksin.
on yleensä paikka jota sanotaan suojatyöksi.
Henkilöt jotka eivät vamman tai sairauden vuoksi tosiaan ole kelvollisia muualla.
Itse olen ollut siellä työssä,työkkärin kautta 3 kuukautta.
Kyllä siellä seassa pitää olla ns.normaalejakin koska työpanos on usein aika onnetonta.
Paljon oli kehitysvammaisia, myös sinne listoille voi päästä vammautuessaan esim.liikkenneonnettomuudessa.Taikka katkeaa verisuoni päästä,selviät hengissä mutta henkisesti olet jo aika "ulkona."
Henkisesti sairaita oli myöskin,ulkonäöltään aivan jees mutta....
Raskas paikka olla työssä.Itse sain palkkaa 7.40, mutta eräs rouvas henkilö sai samasta työstä 6,75. Se oli mielestäni outoa,hän kyllä teki hiki hatussa työtä niinkuin muutkin.
Miksi sairaudesta tässäkin pitää ikäänkuin rangaista.
Käsite "Suojatyö" on kuitenkin myös aikojen saatossa muuttanut omalla tavallaan merkitystään. Nykyään pitkälti keskittynyt juuri keskuksiin ja tarkoittaa, että yleensä ovat jossakin määrin työrajoitteisia aina jotka näissä hommissa ovat.
Ennenhän suojatyö -käsite oli paljon laajempi ja oikeastaan moni mielsi työttömille tarkoitetun työllistämisen olevan aina suojatyötä virheellisesti. (Vielä esim. 80-luvulla oli näin). Tämä nyt tosin käytännössä johtui siitä, että suojatyö-nimike oli käytössä mm. silloin kun ei-työhaluisia ja hieman elämässä epäonnistuneita pantiin 10 saman lapionvarteen kunnalle nojailemaan määräaikaisiksi pätkiksi.
Tosin tuolloin tarkoitus olikin vielä ns. hyvä ja ajatus oli, että jospa vielä innostuisi työnteosta ja kuntoutuisi. Elettiin kummiskin vielä aikoja, jolloin työtä sai melko helpostikin vielä duunaritason etenkin fyysisistä töistä jos vain halusi tehdä.
Eli suojatyön käsite niin kansankielessä kuin ihan "virallisestikin" on hiukkasen muuttunut aikojen saatossa. Tosin sitten hyvin moni edelleen vanhempi ihminen mielikuvissaan näkee suojatyöläisen tällaisena lapiomiehenä joka polttaa 8 tuntia norttia lapioon nojaten ja heittää sen kädestään sekunnilleen kun kello lyö kotiinlähdön ajan:)
Hallinintointia, lakisääteisen byrokratian hoitoa enimmäkseen.
Helppoa hommaa,kun oppii pykälät. Ei tarvitse ajatella, olla luova jne...
...mitään suojatyöpaikkoja, koska lähitulevaisuudessa kunnista ja valtiolta tullaan karsimaan porukkaa kovalla kädellä. Armeijakin vähentää tuntuvasti henkilökuntaansa.
Ja mitä eduskuntaan tulee niin kansanedustajan kausi on 4 vuotta. Eli määräaikainen työsuhde. Ja jatko ja sinne pääsy on kiinni äänestäjistä. Eli ei mikään suojatyöpaikka.
Muut tekevät työt ja minä vain laikottelen....
Koskahan huomaavat?
Eivät huomaa, koska minä olen työpaikan AIVOT.
Teen siis " aivotyötä ", jota ei työksi lasketa.
Valtionhallinnossa etenkin lääni- ja alueportaassa on runsaasti vetelille tyypeille hyviä suojatyöpaikkoja, siis virkamiehet jotka saaneet virkansa jo ennen viimeistä lamaa. Tiedän kokemuksesta, olen ollut lääninhallinnossa määräaikaisena virkamiehenä 90-luvulla ja näin vakimiesten lokoisat olot. Meidän lafkassa oli miespomon alainen ryhmä jossa naissihteeriä lukuunottamatta kaikki miehiä. Hyvä veli-systeemillä suosikkikavereiden virkanimikkeitä saatiin parannettua ja A-palkkaluokkia nostettua. Eräskin 5-kymppinen pitkään talossa ollut pukuvirkamies aloitti työpäivän nostamalla jalat työpöydälle ja lukemalla tarkkaan Hesarin ja Kauppalehden. Toinen suosikkityyppi teki ympäripyöreitä tilastoja ja istui muutamassa työryhmässä jotka oli olemassa vain tavan vuoksi. Kahvitunnit oli todella tunnin mittaisia. Kun lääniuudistus tuli, ajattelin että nyt nuo vetelykset saa kenkää, vaan paskan marjat. Sama sakki hajasijoitettiin kaupungin muihin valtiosektorin organisaatioihin ja saivat samat palkkaedut, tää jalat pöydälllä-kaveri ylennettiin toisessa valtiovirastossa päällikkötittelin omaavaksi (palkkaluokan korotus) ilman ésimiesvastuuta!
Tällaista sanon suojatyöksi. Olen sen jälkeen toiminut monissa kunta-alan ja yksityissektorin organisaatioissa enkä ole vastaavaa enää nähnyt. Olen varma että jos nuo virkamiehet olisi laitettu yksityissektorin hommiin he olisivat yksinkertaisesti kuolleet työstressiin, on se ero niin valtava.