Yrittänyt hienovaraisesti saada häntä lenkille kanssani sekä ostamaan vähemmän pikkupurtavaa niin mikään ei auta. Asiaa jos alkaa pöydälle nostamaan niin minulle lyödään sellaista faktaa eteen että uskon silmäni vain valehtelevan ja rakkautenikin on siten hiipunut. Eikö se ole välitämistä ettei anna toisen syödä itseltään terveyttä.......
Miten mainitaa naiselle lihomisesta?
monien ongelma
162877
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Jos hän on ennen ollut linjoissaan mutta nyt aloittanut siirtymätaipaleen kohti jokinorsun statusta, voi se olla merkki jostain ongelmasta mihin hän reagoi syömällä. Kokeile selvittää liiallisen syömisen aiheuttaja. Jos kerrot hänelle päin naamaa, "helvetin läski lakkaa jo syömästä" niin mikään tuskin paranee. Syöminen tuskin on ongelman syy vaan pikemminkin oire.
No jos puhe eikä mikään auta, ja hän syö murheisiinsa, niin varmaan aika pikkuhiljaa haudata se suhde.
kun pitäisi kaikki illat olla vierekkäin sohvalla syöden ja katsoen jotain kivaa... Itse olisin mielummin lenkillä tai muutan ulkona harrastamassa.
tasapainoisessa suhteessa joustetaan molempiin suuntiin. Että sinä katselet ja napostelet hänen kanssaan vaikka kolme iltaa viikossa, jos hän puolestaan suostuu tekemään sinua kiinnostavia asioita (lenkkeilyä, uintia jne) myös kolme iltaa viikossa. Se on vaan tasapuolista, eikö? Nainen varmaan häpeää huonoa kuntoaan, ja pelkää että sinä rehentelet omalla kunnollasi naisen itsetunnon kustannuksella, tai pidät naista tosi huonona ihmisenä, jos te lähdette yhdessä liikkumaan, ja hän on paljon sinua hitaampi. Sovi että lähdette kävelystä liikkeelle ja juoksette vaan alamäet tms.
Jos nainen ei ole aikaisemmin juuri urheilua harrastanut, niin varmaan välineetkin puuttuvat. Yllätä nainen ensin viemällä hänet urheiluvaateshoppaamaan, ei hän kehtaa olla urheilematta, jos kerran kivat kledjutkin on ostettu ja pedometri ja sykemittari... Muista kannustaa aina minimaalisistakin saavutuksista!
nooh, näin naisen näkökulmasta hommahan saattaa olla näinkin: parisuhteenne on vakiintunut jo aikaa sitten ja kaikki on mallillaan. ja mammalle tulee mieleen ajatus, että mitäs tässä nyt tarvii enää olla missään iskukuosissa 24/7, kun ukko on ja pysyy siinä vieressä kuitenkin.
parisen vuotta sitten eronneena olin itse ihan samassa jamassa, muutama kilo läskiä lanteilla ja ex oli hyvässä lihassa hänkin. ja tsädäm, eron jälkeen tai sen vaikutuksesta katosivat ylimääräiset kilot molemmilta. samantien sitä huomasi olevansa kiinnostava tapaus uusiosinkkuna, ja tällä tiellä pysyn, oli parisuhdetta tai ei. kyllä sen omassa 'olossaan' tuntee, pitääkö itsestään huolta vai ei.
ehkä hienovarainen vihjaus daamillesi saattaisi kantaa hedelmää, se miten se tulisi tehdä, siihen en osaa antaa yksiselitteistä vastausta.
Jos olette jonkin verran kauan yhdessä olleet ja sinua lihominen häiritsee niin sano suoraan vaan, on se parempi kuin yksin harmitella. Ovat naisetkin aina miehiä muuttamassa esim. pukemassa. Älä kuitenkaan tätä tee jos kyse on pienestä lihomisesta. Minua ärsyttää nykyinen laihuuden ihannointi (itse olen täysinnormaalipainoinen, en kauhea läske), siihen on jo tottunut että kakskymppiset tytöt kasvissyöntineen kiloja kyttäävät eivätkä nauti elämästä (esim hyvästä ruoasta) mutta kun on alkanut tulla vastaa sellaisia miehiäkin, jotka osaavat ulkoa kaloritaulukot ja kyselevät kaupassa 'kuinka paljon tässä on lisättyä sokeria' (!!)
Kyllä, tosirakkaus on kaukana siitä, että hyväksytään kumppani muutaman vuoden seurustelun jälkeen hyllyvänä rasvavarastona tekosyyllä "täytyyhän mulla vähän ylimääräistä olla kun talvikin on tulossa"...
Joillakin on oikeasti niin hupaisa ajatusmaailma, että puolison odotetaan kestävän mitä tahansa kun kyse on parisuhteesta ja muodonmuutoksesta sen aikana. Voin sanoa, että yksikään mies ei nauti naisestaan, jonka paino on noussut muutaman kymmenen kiloa "ihan huomaamatta", kun tämä nykäisee stringit jalkaan ja aloittaa itämaisen tanssin vararenkaineen olohuoneen pöydällä. Ja edes isot rinnat eivät kompensoi sitä tuskaa kun mies katsoo hehtaarilevyistä naista vatsamakkaroineen, kun tämä sopi vielä tuumiin kun alettiin seurustella.
Minusta on tyhjää mainita hienovaraisesti. Oma mieheni sanoi, että ei todellakaan aio katsella, jos aion lihottaa itseni "isoksi tytöksi", vaan se on eron paikka silloin, sikäli etten tee tarvittaessa mitään mittojeni palauttamiseksi ennalleen.
Mies on saanut hehkeän paketin silloin kun on alkanut naisen kanssa seurustelemaan. Eikö se ole väärin, että nainen lihottaa itsensä hirveisiin mittoihin kun mies sitten on elämässä ja olettaa että mies rakastaa häntä samalla tavalla läskinä myöhemmin, kuin hoikkanakin suhteen alussa. Sorry vaan, mutta se on väärä olettamus. Asia erikseen jos mies alkaa seurustella "tuhdimman työtön" kanssa, niin silloin on turha myöhemmin alkaa narista toisen painosta. Silloin on tiennyt jo etukäteen millainen toinen on.
Tiedetään. Joku sanoo että minun elämässäni ei ole tosirakkautta, jos mieheni ei hyväksy lihomistani mahdollisesti joskus. Ei tarvitsekaan, koska en aio lihottaa itseäni sellaiseksi että hän joutuisi häpeämään minua missään ikinä siksi että olen lihava, koska olen laiska. En voi vedota lihavuusgeeneihin suvussa tms. joten ei menis läpi. :) Kunnioitan kuitenkin puolisoani sen verran, että en halua olla hänelle silmänilon sijasta tikku silmään. :)
Joten aloittaja, sano suoraan, että olet alkanut aikanaan seurustella kauniin, hoikan naisen kanssa, joka nyt on kuitenkin katoamassa. Asiaa ei tarvitse kaunistella mitenkään. Jos nainen ei ymmärrä, anna mennä, mutta jos vaadit itseltäsikin kunnossa olemista ja pysymistä, niin on sinulla lupa odottaa samaa puolisoltasikin. Sitä kutsutaan kunnioitukseksi ja huolehtimiseksi. Voithan kertoa olevasi huolissaan hänen ruokavaliostaankin, jos et kehtaa ihan painoon puuttua. Mutta tee jotain. Ero seuraa, jos kärsit puolisosi ulkonäöstä ja hän siitä ettei enää kiinnosta sinua "siinä mielessä" kuten usein käy kun toinen ei enää miellytä silmää. Voimia!
minä olisin vaan kiitollinen jos joku sanois että olen lihonnut (jos en sitä itse ole huomannut) Sitten vois laihduttaa. Hmm sano sille että voisit laihduttaa tai muuten eroan susta! nojoo en keksinyt parempaakaan :0/
Onhan tuossa parempiakin esimerkkejä iso liuta, mutta se vain jäi mieleen että Wagner dumppasi Viivin ja lopuksi sanoi sarkastisesti:"Et ole enää se tyttö johon rakastuin." Kyseiseen lausahdukseen mahtuu sekä huomautus tytön kokoon suurentumisesta että neitosen järkähtämättömyydestä jatkaa läskinä oloa ts. miehensä mielipiteestä piittaamattomuus. Itsellä olisi vastaavassa tilanteessa helppo perustella kun käyn salilla viikoittain kuntoani ja, let's face it, raamejani kohentamassa, vaikka olenkin kaukana Arnold Schwarzeneggeristä.
Oli miten oli, ilmoittelehan palstalle tuleeko muutosta tilanteeseen.
Laihdutin itse 30 kg ja voin kertoa ettei se ollut helppoa. Motivaation sain kun katsoin kuvaa, joka minusta oli otettu isoimmillani. Kauhistuin ...toinen syy oli selkävaivat, eli kyllä terveydenkin kannalta on syytä pitää itsensä kunnossa. Motivaatio lähti ihan itseltä, ei mieheltä, joka ei ole koskaan kommentoinut muotojani, hyväksynyt sellaisena kuin olen. Hän on itse aina pysynyt timmissä kunnossa, työ vie kaloreita jo niin paljon : )
Mutta lähtökohta on se aina kun jostain huonosta tavasta kuten ylensyönti, tupakointi jne. pitäisi päästä eroon, että motivaatio pitäisi lähteä itseltä. Koita keksiä joku keino, millä hänet saisi itse tajuamaan ongelma.
Ehkä jos hän ollut aiemmin hoikka niin tuo valokuvakikka voisi saada hänetkin tuumimaan omaa terveyttään.
Saako olla utelias paljonko hänellä on sulateltavaa kehossaan vai onko kyse vain muutamasta kilosta?
Laihdutus on myös pitkällinen projekti, mikäli painoa on niinkin paljon kuin minulla oli. Kesti puolitoista vuotta ja täydellinen elämäntapojen muutos..
todella etovaa, kun toinen paisuu ja ei edes tee mieli seksiä harrastaa. omalle mimmille kävi just noin, et 15 kg tuli tuosta vaan ja itse en voi katella sellaista toiminta. sanoin suoraan et nyt alkoi laihis mikäli meinaat meikäläisen kanssa seurustella. pinnalliselta kuulostaa, jos haittaa ni se haittaa ja siitä pitää sanoa.
miten huolisassi nimenomaan olet hänen terveydestään, ei niinkään sitä miten iso tms hänestä on tullut. Kerro miltä sinusta tuntuu, eikä miltä hän näyttää. Ja niinkuin joku täällä kirjoittikin, niin kokkaa sinä teille kevyttä ruokaa, enemmän salaatteja ym.
jospa se siitä :)
Aloin huomaamattani lihota. Mies sitten alkoi (no oli oikeastaan ennenkin) toteuttaa seuraavaa:
1. Nosti kauhean metelin, jollei lounasta/illallista oltu syoty normaaliaikaan (itse soin miten sattuu). Aina vihanneksia, ei rasvaisia kastikkeita, usein esim. vain grillattu pihvi ja salaattia, ei jalkiruokia. Tuli myos mukaan kauppaan, eika koskaan olisi halunnut ostaa herkkuja (valitti, etta ovat kalliita ja epaterveellisia). Eika suostunut napostelemaan TV:n edessa (toki ajattelin ensin, etta olkoon syomatta, mutta ei se ollutkaan niin kivaa yksin, varsinkin kun toinen vieressa motkottaa epaterveellisyydesta).
2. Pyysi aina lenkille/kuntosalille/uimaan, koska "yksin on tylsa lahtea" = huono omatunto naiselle, jos ei mene.
3. Sanoi, ettei pienemmat rinnat haittaa, jos on hoikka. Eli mieluummin pienet rinnat kuin lihava.
4. Varasi loman etelasta (naiset ana haluavat nayttaa hyvalta bikineissa).
Kylla siina motivaatio nousi, ja taytyy myontaa, etta nyt olisin tosi lihava, jollei mieheni olisi saanut minua tajuamaan, etta ruokailutottumukseni olivat tosi epaterveelliset. Nyt sukuni ihmettelee, miten pysyn hoikkana. Eipa paljon tarvi panostaa, kun syo oikein, ja harrastaa vahan liikuntaa.
Tsemppia.
P.S. Ala koskaan sano naiselle, etta han on lihava, vaan motivoi kiertoteitse.
naisellesi tanssikurssia, tanssimassa kulkemista. Kerro hänelle kuinka ihanaa sinusta olisi päästä pyöritteleen häntä pitkin parkettia...
niin, että meikäläinen on kymmenen vuoden aikana lihonut...liikaa ja laihduttanut jne. Olen pyytänyt miestäni ( hoikka ) että mentäisiin yhdessä lenkille,tai alettaisiin harrastaa jotain, mutta ei, ei häntä kiinnosta.
Tässä taannoin pyysin häntä tuomaan kaupasta jotain kevyttä.....just, arvatkaa mitä se oli ? Metripizzaa....huh! Vois se olla myös näin päin!
entäs jos naisesi käyttämä ehkäisyvalmiste tekee kiloja? söin pillereitä ja turposin niiden kanssa useita kiloja. Pillerit tekivät myös sellaisen olon, että oli pakko pupeltaa jotain ruokaa nassuun vaikka salaa. Siinä rupesi kiloja kertymään. Nyt on pillerit poissa ja terveellisemmäy syömätavat.. Kyllä ne siellä gynellä osaa neuvoa vaihtoehdoista jos pillereistä on kiinni "paisuminen".