Kuuntelin tänään jonkinmoisessa ekstaattisessa tilassa Schubertin Alfonso ja Estrellan III-näytöstä
haltioituneena ja mauregaton aarian kohdalla kaaduin vasten eteisen verhoa poltee rinnassani.
Diskriminoimalla harmonisia sävelkulkuja, mikä oli esim. Rossinille vierasta, taidokkaalla ja caihtelevalla rytminkäsittelyllä ja huolellisella soitinnuksella Schubert loi uusia värejä singspielin laji-tyyppiin jo hyvin nuorella iällä osoituksena hänen varhaiskypsuyydestään ja uskomattomasta lahjakkuudestaan moniupuolisena lapsi-nerona, joka hallitsi liedin ja tanssin ohella myös laahamittaiset musiikilliset suurmuodot oopperaa, sinfoniaa ja jousikvartettoa myöten. Kitarakvartetto ei ole Schubertin säveltämä, vaan ainoastaan sovittama.
haltioituneena ja mauregaton aarian kohdalla kaaduin vasten eteisen verhoa poltee rinnassani.
Diskriminoimalla harmonisia sävelkulkuja, mikä oli esim. Rossinille vierasta, taidokkaalla ja caihtelevalla rytminkäsittelyllä ja huolellisella soitinnuksella Schubert loi uusia värejä singspielin laji-tyyppiin jo hyvin nuorella iällä osoituksena hänen varhaiskypsuyydestään ja uskomattomasta lahjakkuudestaan moniupuolisena lapsi-nerona, joka hallitsi liedin ja tanssin ohella myös laahamittaiset musiikilliset suurmuodot oopperaa, sinfoniaa ja jousikvartettoa myöten. Kitarakvartetto ei ole Schubertin säveltämä, vaan ainoastaan sovittama.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Hauskoja nuo teidän trollinne.... :)
Vai että oikein "poltee" rinnassa. Kas kun ei "dekoltee"!
Poltergeist siellä todellisuudessa taitaa jyllätä, arv. nimimerkin hengenluomusten yleisestä tasosta päätellen.
On muuten aivan turhaa hienostelua kutsua kaihtelevaa rytminkäsittelyä "caihtelevaksi".
Laahamittaisia musiikillisia suurmuotoja kun vielä joskus pääsisi kuulemaan!
Alfonso ja Estrella taitaa olla sitä kuuluisaa Lidl-musiikkia. Sinne Liiterin hyllylle kelvannee, vaikka ei kv. oopperataloille koskaan kelpaisikaan.
Hevon paskat; suuri ja melodisesti äärimmäisen rikas 3 tuntinen mestariteos