Vihdoin olen valmis aloittamaan oman elämäni. 10 vuotta takana miehen kanssa joka säännöllisesti viihtyy aidan toisella puolella. Nyt on tarpeeksi voimia lähteä eroprosessiin kun lapset ovat jo kouluiän korvilla. Mutta mies ei suostu muuttamaan inhoamastaan kodista minnekään. MInulla ei ole kuulemma oikeutta viedä häneltä isyyttä. MIhin se katoaisi vaikka hän toisaalla asuisikin. Itse hän on vastuussa siitä miten paljon lastensa elämään jatkossa osallistuu. Ei kelpaa vaikka yritin tarjota että ottaa lapset mukaansa tai minä muutan lasten kanssa tai ilman pois. Sitten jättää kuulemma vuokrat maksamatta. Ihana vuokra-asunto hyvältä paikalta työni ja lasten koulun suhteen on minun nimissä. MIhinkään en haluaisi muuttaa. Uhkailuakin on kuvioissa mukana. Ainoa vaihtoehto siis on että jätän tavarani ja lasten kanssa lähden huomaamattomasti jonnekin. MIstä saa apua tällaisessa tilanteessa ? Lapsille pitäsi olla hyvä ja turvallinen syli... ja töissä pitäisi jaksaa..
Miten jaksaa
1974
101384
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
et kyllä jätä kotias missään nimessä.
soita poliisille ja selitä tilanne, että haluut ukosta eroon, mut ei lähde. poliisit kyllä vie ulos, samalla vaihdatat lukot.
ÄLÄ anna periksi, älä opeta lapsia antamaan periksi :(
Tilanteesta tulee lasten kannalta tulehtunut. Olisi hyvä löytää pehmeämmät keinot.
ei saa antaa. lapset oppii pian antamaan kaiken periksi tulevaisuudessa.
Joku roti ämmillekin.
No ei tietenkään poliisi ketään vie pois omasta (tai siis yhteisestä) kodista ... ELLEI esim. ukko riehu hulluna, ja silloinkin viedään putkaan selviämään ellei vangitsemiseen perusteita.
Vuokra-asunnosta lukkojen vaihtamiseen voi olla asunnon omistajallakin jotain sanottavaa...
LAILLINEN keino on hakea käräjäoikeudesta yhteiselämän lopettamista. Siihen tarvitaan perusteluita, mutta niitä varmasti a.p.:llä on. Oikeus päättää määräaikaisesti tai lopullisesti kumpi/ketkä entiseen yhteiseen kotiin jäävät. VASTA sen jälkeen hänet voidaan "häätää" vaikka sitten virkavallan avustuksella.
Onneksi edes viimeinen kommenttisi oli järjellinen...
... johon lisäisin, kannattaa olla yhteydessä kunnan oikeusaputoimistoon ja hakea apua.
tää sen mies uhkaavasti...
oon saanu apua poliisilta. taitaa itelläs viirata päässä? idiootti kommentti sulta.
lennä tokioon ja jää sinne.
Kiitos kannustuksesta. Tätä epämääräistä välitilaa ja henkien taistoa on kestänyt nyt puolivuotta ja olen vähitellen aika uupunut. Ajattelin naivisti että asiat hoituisivat sopuisasti. Miehen kanta on että itse olen soppani keittänyt eli olen mennyt hänen kanssaan naimisiin ja hankkinut lapsia. Nyt on vain yhdessä kestettävä. MInulla on oikeus olla yksin sitten kun muuta ovat poissa, siis kuolleita. Olen kuulemma itsekäs. Tiedän että mieheni on paineen alla arvaamaton eli hitusen pelottaa.
Juuri noiden lasten takia eron myös haluan. En halua että he saavat sellaisen roolimallin että ihmisiä (naisia) saa kohdella miten haluaa ja meidän on tyydyttävä ns. kohtaloomme jos olemme joskus elämän aikana valinneet väärän polun.
hyvä. ja tuossa tilanteessa tuntuu et lasten ois hyvä päästä eroon tollasesta isästä. he oppivat itse kohtelemaan naista tollai tai jos sulla on tyttöjä he alistuvat miehen kanssa huonoon elämään.
jokainen saa ottaa eron eikä tarvi odottaa sitä päivää kun ukosta henki lähtee. tee oikeesti ajoissa jotain :( ettei vaan pääse käymään ikävästi.
tsemppiä sulle
Hae apua sosiaalivirastosta. Itse olen ollut vähän vastaavassa tilnteessa lasten kanssa. Mies ei suostunut muuttamaan vaikka pitkään yritin. Nyt kuiten olen onnellisesti omassa asunnossa ja todella helpottunut että erosin.Uskon että näin on lapsille parempi kuin kuunnella miestä joka aina haukkuu ja arvostelee sinua. Ei koskaan ottanut mistään vastuuta ja juoksi aina pakoon ravintoloihin ja risteilyille. USKON ETTÄ HÄNELLÄ ON TODELLA NARSISTINEN LUONNE KUN EI VIELLÄKÄÄN TAJUA MIKSI OLEN MUUTTANUT JA HALUNNUT EROTA.