"Jeesuksen kiroaminen tarkoittaa sitä, että kristittyjen keskuudessa kerskataan Pyhästä Hengestä, kuitenkaan Kristusta oikein, autuutemme perustuksena saarnaamatta, jätetään Hänet syrjään ja hänestä siirrytään johonkin muuhun, jonka väitetään olevan Pyhästä Hengestä ja tavallista evankeliumin oppia paljon tarpeellisempaa ja parempaa."
Ote Martti Luther in Kirkkopostillasta
Mitä mieltä te helluntailaiset olette, oliko Luther oikeassa vai väärässä?
Ote Martti Luther in Kirkkopostillasta
Mitä mieltä te helluntailaiset olette, oliko Luther oikeassa vai väärässä?
Vastaukset 15
Vanhimmat
-hyvinkin lutteri oikeassa ! siinä asiassa ...
Pikaisen lukemisen perusteella sanoisin omana mielipiteenäni, että Luther on ihan oikeassa siinä, että Kristuksen sovitustyötä tarpeellisempaa ja parempaa evankeliumia ei ole olemassakaan.
En kuitenkaan lähtisi esittämään sellaista ajatusta, että helluntailaiset tarjoaisivat jotakin muka Pyhästä Hengestä lähtenyttä Kristuksen edelle. Se ei ole totuus helluntaiherätyksestä. Tältä keskustelupalstalta ei yleensäkään löydy lähimainkaan oikeaa kuvaa helluntaiherätyksestä, tai muistakaan herätysliikkeistä. Tai siten olen itse kävellyt yli 40 vuotta silmät ja korvat kiinni.
Sen tähden minä teen teille tiettäväksi, ettei kukaan, joka puhuu Jumalan Hengessä, sano: "Jeesus olkoon kirottu", ja ettei kukaan voi sanoa: "Jeesus olkoon Herra", paitsi Pyhässä Hengessä.
- - Valittakoon jompikumpi: joko omistettakoon Kristus ja uskottakoon häneen ja häntä ylistettäköön ainoana Herrana tai sitten kirottakoon häntä; mitään keskitietä ei ole. On siis helppoa arvostella jokaista, jolla on puhumisen virka kristikunnassa: ei ole tarvis ruveta lahkomieliseksi tai töllistellä sinne tänne, tähän tai tuohon persoonaan tai armolahjaan, epävarmana kysellen, ketä olisi pidettävä toisia parempana; sen sijaan on tarkattava ja kuultava pääkohtaa, saarnaa: mitä ja miten hän Kristuksesta saarnaa ja opettaa. Jos hän, näet, puhuu Pyhässä Hengessä, hän ei todellakaan voi kirota Kristusta, vaan hänen täytyy ylistää ja kiittää häntä, ja jos hän näin tekee, hän ei varmaankaan opeta eikä anna aihetta panemaan toimeen mitään lahkolaisuuksia tai jakautumisia. Ellei hän niin tee, sinä saat varmasti päätellä, että hän ei ole vilpitön ja että hän ei puhu Jumalan Hengessä.
Näin apostoli töytäisee lahkolaisia, jotka uhmaten kerskaavat seurakuntavirastaan tai armolahjoistaan, ikään kuin he olisivat täynnä Henkeä, ja väittävät opettavansa ihmisiä oikein. Pyhä Paavali ei eivätkä muutkaan ole mitään! On kuultava muita, arvokkaampia apostoleita ja pitäydyttävä heidän kasteeseensa. Ja vielä: on päästävä Hengessä korkeammalle; ei riitä se, että käsitellään ainoastaan uskoa, sakramentteja ja ulkonaista saarnavirkaa. Olkoon menneeksi, apostoli sanoo, kehuos mielin määrin isosta hengestä, mutta se ainakin on varmaa, että se, joka puhuu Hengessä, ei Jeesusta kiroa, toisin sanoen, sitä ei Hengestä kerskuminen aikaan saa, vaan sitä tarkattakoon, mikä on sinun käsityksesi Kristuksesta ja mitä sinä hänestä opetat: se, näet, on joko Jeesuksen parjaamista ja kiroilemista tai hänen ylistämistään ja häntä Herraksesi tunnustamista. "
Jeesus-kritiikki on varsin ymmärrettävää, kun on paljastunut että evankeliumit on kirjoitettu paljon myöhemmin kuin on luultu, ja ne siis eivät voi olla näiden opetuslapsiksi uskottujen tekemiä. Moni asia on näissä teksteissä päin prinkkalaa, ja lisäksi on mainittuna asioita, jotka eivät oikeasti vielä tuohon aikaan olisi voineet olla tiedossa. Ne ovat myös keskenään ristiriitaisia, mikä jostain syystä tyystin sivuutettiin aikoinaan.
Uskontotiede on siis tuonut valaistusta asiaan, ja paljastanut ettei Jeesusta historiallisena hahmona ole voinut ollut olemassakaan, vaan kysymyksessä on myöhemmin sepitetty myyttinen hahmo. Tämä aiheuttaa luonnollisesti paineita luopua Uuden testamentin käytöstä pyhänä kirjana ainakin ajattelevien kristittyjen parissa. Uusi uskonpuhdistus on tarpeen ja varmasti edessä hyvin pian. Uskontotieteilijät ja historioitsijat ovat asiassa avainasemassa.
Luther oli vain ihminen, joka ilmenee hyvin hänen juutalaisvihassaan, mutta tuossa lainaamassasi kohdassa hän sanoi mielestäni hyvin, jos nyt ylipäänsä onnistuin pääsemään hänen ajatuksiinsa sisälle.
Ajattelin kysyä, löytyykö ketään joka ei vihaisi jotakuta?
En puutu Lutherin juutalaisaiheeseen, vaan haluaisin keskustella siitä sisällöstä, mitä Luther tässä puhuu.
Mielestäni se on ihmeellisen ajankohtainen ja kun mietimme sitä, kuinka monta sataa vuotta sitten hän puhuikaan näitä sanoja? Vai kuinka?
Tässä lisää hänen sanojaan aiheesta;
"Jos siis osoittautuu, ettei opettamisesi eikä saarnaamisesi osoita Kristukseen, vaan tarjoaa jotakin muuta, mutta sinä kuitenkin ylpeänä kerskaat Hengestä, on siinä jo tuomiosi: sinun henkesi ei ole se todellinen Pyhä Henki, vaan väärä, valheen henki, jota ei ole kuultava, vaan joka on kirottava helvetin syvyyksiin, niinkuin pyhä Paavali, Galatalaiskirjeen 1. luvussa (8. jakeessa), päättelee: "Vaikka me tai vaikkapa enkeli taivaasta julistaisi teille muuta evankeliumia, hän olkoon kirottu!"
Se, että apostoli tässä, näet, mainitsee Jeesuksen kiroamista, ei merkitse vain sitä, että julkisesti häpäistään ja kiroillaan Kristuksen nimeä tai persoonaa, niinkuin jumalattomat juutalaiset ja pakanat kiroilivat, - sellaisten kanssa pyhällä Paavalilla ei ole mitään tekemistä, eivätkä korinttolaisetkaan totta totisesti tahtoneet sellaisia olla -, vaan Jeesuksen kiroaminen tarkoittaa sitä, että kristittyjen keskuudessa kerskataan Pyhästä Hengestä, kuitenkaan Kristusta oikein, autuutemme perustuksena saarnaamatta, jätetään se syrjään ja hänestä siirrytään johonkin muuhun, jonka väitetään olevan Pyhästä Hengestä ja tavallista evankeliumin oppia paljon tarpeellisempaa ja parempaa. Nämä kaikki selvästi, vaikka he kylläkin käyttävät Kristuksen nimeä ja siitä kerskaavat, perustuksia myöten tuomitsevat, soimaavat ja kiroavat Kristusta. Jos, näet, hänen sanaansa ja saarnaa halveksitaan, niiden sijaan tähdentäen jotakin muuta, jonka avulla voidaan saada Pyhä Henki ja iankaikkinen elämä, tai joka ainakin on sitä varten yhtä välttämätöntä, niin sehän on suoraan sanottuna Kristuksen häpäisemistä ja mitättömäksi tekemistä, jopa, niinkuin Hebrealaiskirje (6:6; 10:29) sanoo, hänen jälleen itsellensä ristiinnaulitsemista ja Jumalan Pojan veren jalkoihinsa tallaamista."
Minusta Luther puhui Jumalan viisauttaEihän PYHÄ HENKI puhu muuta kuin mitä Jeesus itse opetti.
Siis tarkoitan että Pyhä Henki ottaa Jeesuksen omasta nk Raamattu opettaa.
Se, että apostoli tässä, näet, mainitsee Jeesuksen kiroamista, ei merkitse vain sitä, että julkisesti häpäistään ja kiroillaan Kristuksen nimeä tai persoonaa, niinkuin jumalattomat juutalaiset ja pakanat kiroilivat, - sellaisten kanssa pyhällä Paavalilla ei ole mitään tekemistä, eivätkä korinttolaisetkaan totta totisesti tahtoneet sellaisia olla -, vaan Jeesuksen kiroaminen tarkoittaa sitä, että kristittyjen keskuudessa kerskataan Pyhästä Hengestä, kuitenkaan Kristusta oikein, autuutemme perustuksena saarnaamatta, jätetään se syrjään ja hänestä siirrytään johonkin muuhun, jonka väitetään olevan Pyhästä Hengestä ja tavallista evankeliumin oppia paljon tarpeellisempaa ja parempaa. Nämä kaikki selvästi, vaikka he kylläkin käyttävät Kristuksen nimeä ja siitä kerskaavat, perustuksia myöten tuomitsevat, soimaavat ja kiroavat Kristusta. Jos, näet, hänen sanaansa ja saarnaa halveksitaan, niiden sijaan tähdentäen jotakin muuta, jonka avulla voidaan saada Pyhä Henki ja iankaikkinen elämä, tai joka ainakin on sitä varten yhtä välttämätöntä, niin sehän on suoraan sanottuna Kristuksen häpäisemistä ja mitättömäksi tekemistä, jopa, niinkuin Hebrealaiskirje (6:6; 10:29) sanoo, hänen jälleen itsellensä ristiinnaulitsemista ja Jumalan Pojan veren jalkoihinsa tallaamista."
Niin, itselleni on tärkeätä ainoastaan turvautua Jeesuksen sovitustyöhön, joka riittää minullekin autuuteni perustukseksi.
Pyhä Henki kirkastaa ja korottaa Jeesusta, ei itseään. Siunausta!
Jumalan Sanassahan varoitetaan eksytyksistä, jotka tulevat lopun aikoina. ja nyt selkeästi elämme lopun aikoja. on niin monenlaisia ihmeilimiöitä, joita huom. väitetään Pyhän Hengen toiminnaksi. mutta niitä ei Jumalan Sanasta löydy. ja jo Hengessä kokee niissä on jotain väärää. ihmettelen vain, miksei Pyhä Henki, Joka minulle osoittaa että niissä on jotain outoa ja väärää, puhu kaikille samalla tavoin??? en pidä itseäni parempana ketään, asia on aivan päinvastoin. koen itsenäni olevani niin huono Jeesuksen oma. mutta ihmettelen, että Pyhä Henki varoittaa kyllä minua noista jutuista selkeästi. että koen niissä on jotain ei-raitista, väärää, hämärää.
Eiköhän pitäydytä Raamatun sanomassa mitään siihen lisäämättä.
Itse olen helluntailainen ja todellakin tietoinen siitä, että evankeliumit ovat keksittyä puppua, ja että Jeesusta tuskin on koskaan ollutkaan.
Uskon kuitenkin Jumalaan, josta Vanhassa Testamentissa kerrotaan. Vaikea on helluntailaisissa piireissä asiasta kenellekään puhua, vaikka uskon näin ajattelevia olevan nykyisin paljonkin.
Kuitenkin kaikki ystävät ovat helluntailaisia, enkä tiedä mitään muutakaan seurakuntaa, josta Jeesukseen kriittisesti suhtautuvia voisin löytää.
ei ole Isääkään. Jumalan tahto on, että me korotamme Hänen Poikansa Jeesuksen nimeä. mitään muuta nimeä ei ole Taivaan alla annettu jossa voimme pelastua kuin Jeesus!
oletko oikeasti uudestisyntynyt ihminen? ihmettelen, sillä oma kokemukseni on, että Jeesus ei koskaan lähde pois sydämestäni, vaikka en aina joka päivä aktiivisesti rukoilisi tms. kun ihminen uudestisyntyy hänelle Herra antaa Pyhän Hengen sinetiksi lunastuksen päivään asti. ja tuo Pyhä Henki näyttää vaikuttavan sydämessäni, ettei Jeesus minun Herrani ja Kuninkaani lähde sieltä pois, vaikken ole aktiivinen seurakunnassa kävijä enkä joka päivä niin aktiivisesti rukoile. siksi ihmettelen tuota sinun viestiäsi.
onko Jeesus koskaan ollut sinun Herrasi? ennen kuin tulin uskoon, koin elämän olevan niin tarkoituksetonta ja tyhjää. mutta Jeesus täytti sen tyhjyyden tunteen sisimmässäni ja antoi elämälleni tarkoituksen.
ennen uskoontuloa uskoin Jumalan olemassaoloon. mutta tänä päivänä tiedän, se ei riitä ihmisen pääsyyn Taivaaseen. ihmisen tulee uudestisyntyä ylhäältä. vain Jeesus on tie Taivaaseen.
Olen kuullut, että lahkoissa kirotaan lapsena saatu kaste nimeen Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen. Ja sitten mennään lahkokasteelle.
-mitään lapsikastetta eikä pienet lapset sellaista tarvitsekkaan, ne ovat taivaskelpoisia aivan sinällään..eikä ole olemassa myöskään mitään lahkokastetta..On vain olemassa uskovien upotuskaste
jolle mennään omasta vapaasta tahdosta ja joka on ainut Raamatullinen kaste!
-se on vertauskuvallista vanhan ihmisen hautaamista sinne kasteen, hautaan sekä uuden ihmisen ylösnousemista, samasta, paikasta..samalla ao. henkilö yleensä liittyy/liitetään siihen srk:aan jossa hänet näin kastetaan..ns. lahkolaisissa piireissä jos sitä sanaa halutaan käyttää ei kirota mitään, lapsikasteita eikä sellaiselle ole mitään tarvetta !
Kiitos tekstistä, jonka toit palstalle!