lapsi tulossa kolmen viikon päästä...ja raha-asiat ihan päin h*lv*ttiä...laskettiin miehen kanssa tulot ja menot..ja jäädään miinukselle...mistään ei oikeastaan voi tinkiä..on automaksu, vuokra(joka sekin on suht pieni),opintolaina, ja vielä laina...ja silloin jäämme plussan puolelle n.300e...mutta tähämp ei ole laskettu pakollisia sähkömaksuja, puhelinlaskua, bensoja, ja muita laskuja mitä postilaatikosta tipahtelee...juuri eilen teimme laskelman mitä tulee karsia...ja siltikin..karsittiin molemmille tulevat lehdet, mies ei käy ulkona niin usein, yrittää tosissaan lopettaa tupakanpolton(oli lopettamassa muutenkin), minä en osta enää niin usein makeisia, ei ostella limua, ei käydä leffassa, ei vuokrata elokuvia niin usein jne jne..ja siltikin..ja vielä olisi se lapsi tulossa..stressaa kun ei voi edes äitiyslomasta nauttia, kun tulee paha mieli siitä ettei itse voi käydä töissä, vaan miehen pitää tehdä duunit..tottakai molemmat ymmärtää että tässä vaiheessa minä en fyysisesti ole siinä kunnossa että voisin töitä tehdä mutta silti..kun mies valittaa ettei ole rahaa, niin..ja vielä olisi aikaa minunkin ensimmäiseen äitiyspäivärahaan...joka sekään ei suuruudellaan ole pilattu...joudun menemään heti kun synnytyksen jälkeen pystyn ja jaksan, jotain vuoroja tekemään töihin..en pääse nauttimaan äitiyslomasta täysin rinnoin koska joudun tekemään pari vuoroa viikossa että saisimme edes vähän enempi rahaa..jos en mene, mies räyhää koska hän joutuu tekemään kaiken työn(tästä tappelimme koko eilisen).olisi ihana olla esikoisen kanssa kotona ja vaan nauttia ensimmäisestä lapsesta, mutta se ei näemmä ole mahdollista..itkettää..toivon todella että äitysrahani/lapsilisät nousisivat että voisin olla kotona..ei ole kyse sitä että olisin laiska, vaan koska olen halunnut lapsiarkea niin kauan, niin haluaisin siitä päästä myös nauttimaan, ilman että joudun potemaan huonoa omaatuntoa siitä etten tuo perheelle rahaa....sekava viesti mutta...ei pysty ajattelemaan selkeästi..kun vielä anoppi huohottaa niskaan ja kertoo "kuinka hänkin teki töitä heti silloin 70-luvulla", ja seuraa meidän taloudenhoitoa ja rahatilannetta, niin ei helpota...en tiedä olenko vain liian itsekäs kun haluaisin olla lapsen kanssa kotona mutta...neuvoja miten selviämme?sossustakaan ei saa apua, kun he eivät hyväksy menoiksi autoa ja lainoja....perkele kumm kun ne juopot sossupummit sitä rahaa saa mutta todellisessa hädässä olevat joutuu ruinaamaan sitä aivan jostain muualta...(mutta tämänhän kaikki tiesivätkin)
ei mee hyvin...
jauza
293793
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 29
Vanhimmat
Miks sit piti ees alkaa hankkia lapsia? Jokainen täysjärkinen ymmärtää, että tiukkaa tekee taatusti.
lapsi päätti tulla ehkäisystä huolimatta..ja silloin ei rahatilanne ollutkaan näin tiukka..nyt kuitenkin jouduttiin hankkimaan isompi asunto(vuokra ei onneksi noussut kuin 18e mutta silti, yksiössä on hiukan ahdasta kolmelle ihmiselle), auto, koska muutimme pois pääkaupunkiseudulta missä ei kulje yleisiä ja kaikki palvelut on monen km päässä..tottakai tiesimme että tulee olemaan tiukkaa rahan kanssa..sehän on ihan itsestään selvyys nuorilla perheillä...mutta kyllä se silti *ituttaa kun ei pääse edes äitiyslomasta nauttimaan ilman että tuntee syyllisyyttä siitä ettei itse pysty tekemään töitä...kuten sanoin, olen varman itsekäs kun haluaisin olla lapsen vauva-ajan vain rauhassa kotona..enkä edes tiedä kuinka paljon ottaa voimille..en tiedä yhtään mitä odottaa..sen takia pyysinkin vinkkejä ja neuvoja jos jollakulla olisi sama tilanne...ja tuo sinun ei ilmeisestikkään sellainen ollut...nyt en todellakaan kaipaa arvostelua osakseni, kiitos kuitenkin...
Hei, ikävä kuulla, että lapsen syntyminen pelottaa taloudellisesti. Minä taas ajattelin, että onhan sitä mahdollisuuksia tehdä töitä myös kotoa käsin. Oletko ajatellut ryhtyä perhepäivähoitajaksi? Minä ainakin aloin viisi viikkoa lapsen syntymän jälkeen vahtia myös toista samanikäistä (vaikka aluksi olikin aika rankkaa...) aina päivisin. En sitten tiedä, onko se alueellasi niin kysyttyä, mutta olisihan sekin ainakin yksi mahdollisuus. Saisit nauttia äitiyslomasta ja omasta lapsestasi kotona ja hoitaa samalla toista lasta!
Onnea yritykseen!
solut tee päätöksiä. Sinä teet päätökset.
sinulle tuli hoitoon reilun kk ikäinen
vauva?!? no huh, aika erikoista!
oliko vanhemmilla niin kiire töihin vai mikä?
Kannattais varmaan vaihtaa dna:han
Jos biologinen kello tikittää ja molemmilla vanhemmilla opintovelat, kenties asuntolainatkin maksettavana. Joskus on päätös tehtävä, hankitaanko lapsia vai ei. Ja joskus on lapsi vietävä hoitoon, halusi tai ei.
Siis en asu Suomessa... Täällä on äitiyslomat 8 viikkoa ja tämä pieni vauva oli tosiaan 9-viikkoinen tullessaan meille hoitoon. Jotkut eivät voi/halua pysyä pois töistä kauempaa.
Vanha sanonta, elä tulojesi mukaan. Tämä nyt ei tietysti auta yhtään, mutta minua ihmetyttää nykynuorten rahankäyttö tai oikeastaan se kun sitä ei osata käyttää. Eikö ihmiset tänä päivänä enää osaa laskea mihin heidän rahansa riittävät.
Onnea vauvan johdosta kuitenkin.
älä huoli,meillä oli/on samankaltainen tilanne raha-asioitten suhteen...nyt 3kk vauva..paitsi erona on että itse olen opiskelija(opiskelut kesken, vielä vuoden verran jäljellä)ja mieheni on työtön eli taloudellinen tilanteemme on ihan minimi...itselläni odotusaika meni stressatessa raha-asioista mutta yritin jotenkuten myös nauttia siitä odotuksesta...jälkeenpäin ajateltuna ei olisi kannattanut stressata niin kauheasti koska kyllä me nyt pärjätään vaikka asioista todellakin pitää tinkiä mutta pääasia on että vauva saa kaiken tarvitsemansa ja että on ruokaa..esim..itse lle vaatteiden osto on aika harvinaista yms..joskus niitäkin kuitenkin saa ja silloin osaa sitäkin arvostaa ihan eri tavalla..se piristää mieltä todella paljon...se on teillä nyt sellanen juttu että miehesi käy töissä ja sinä olet äitiyslomalla..pitäisi miehesikin ymmärtää ettet sinä voi viimeisilläsi töitä tehdä!!koita nyt vaan nauttia loppuraskaudestasi ja olet kotona tasan niin kauan kuin haluat...itse joudun ehkä alottamaan koulun etuajassa kuin olin suunnitellut jos mieheni ei pääse hakemaansa työpaikkaan nyt syksyllä..toivotaan parasta että saisin minäkin olla kotona tyttömme kanssa mahdollisimman pitkään...siitä miehesi työstä vielä..oletan että teet kotona kuitenkin kotityöt..se on nyt sinun työtäsi ja silloin myös kun vauvasikin on vielä siinä..kyllä se vastaa yhtä työpäivää se vauvan hoito kotitöiden teko..mutta ihan alkuun älä ota stressiä niistä kotihommista ne kun ei karkaa mihinkään vaan keksity ensimmäiset viikot vauvaasi ja omaan lepoosi...en tiedä oliko tästä aika sekavasta tarinastani mitään hyötyä sinulle mutta kyllä te pärjäätte kunhan tarkkaan katsotte mihin rahaa laitatte ja jos ei riitä sillon haette sossusta toimeentulotukea...sitä voi hakea aina uudelleen ja uudelleen,,kyllä ne myöntää jos jäätte miinukselle laskujen maksun jälkeen..taikka sitten otatte yhteyttä suoraan sosiaalivirkailijalle joka hoitaa lapsiin liittyvät asiat...mutta yritä nyt nauttia näistä viimeisistä hetkistäsi vielä ilman vauvaa ja kohta saat uusia haasteita vauvan kanssa:)mutta niitä jaksaa kohdata kun se oma vauva on niin suloinen ja hymyllään aina pelastaa äidin päivän:)
Kummallisen samanlaiset viestit aloittajalla ja tällä äiti2006:lla. Samanlailla teksti ilman kappalejakoja ja samanlailla ... pisteitä käytetty, plus sitten vielä toteamus sekavasta viestistä. Veikkaanpa että on sama henkilö.
no ei olla sama henkilö ei ..tämä nyt vain sattuu olemaan minun tapani kirjoittaa...ja vauva-arjessa kun nyt sattuu olemaan hieman kiireempää ja väsymyskin painaa niin ei jaksa oikeinkirjoitusta noudattaa..mutta elämäntilanteemme on kyllä samankaltainen..aika hassua että sinäkin sen huomasit:)onkohan sulla vähän tekemisen puute???
Mutta sinulla näyttää olevan vaikka on se pieni vauvakin siellä ja niin kovasti kotihommia *naur*
Tuntuu, että tämä kyseinen henkilö kirjoittelee näitä tarinoita moneenkin paikkaan täällä. No, ehkä hän vain haluaa keksiä tarinan, joka on monelle yleinen, pikkasen lisättynä jollain vaikealla tilanteella ja saa näin keskustelua aikaan. Mutta onhan tuo nyt ihan ilmeistä, ei tarvitse olla kovinkaan näppärä näkeäkseen saman henkilön olevan kyseessä. Katsokaapa esim. nimimerkki banaaniäiti.
joo..eipä ole mullakaan tekemisen puute...on vauva mut just nukkuu sitterissä vieressä ja kotihommat on tehty..ja mulla mies auttaa niissä:)...ollaan reissuun lähössä,,odotellaan vain vauvan heräämistä...ja tässä halusin vain kertoa oman tarinani auttaakseni muita samanlaisessa tilanteessa olevia...et painu sinä vaan vaikka helvettiin ja anna ihmisten olla..voithan aina mennä opiskelemaan sitä oikeinkirjoitusta kun se sinua niin kovasti kiinnostaa..heh heh....:)piste piste piste!!!!minä en ole sama henkilö kenenkään kanssa vaan olen oma itseni ja kirjoittelen nimimerkillä äiti2006 omia asioitani tasan just niin paljo ku haluan..
kyllä teillä ihmisillä on vilkas mielkuvitus...miksi keksiä tarinoita kun niitä voi omasta elämästään ottaa ihan hyvin...ja juu, en ole sama myöskään tämän mainitsemasi banaaniäidin kanssa...minä olen ihan pelkkä minä..en jakautunut persoona mihinkään suuntaan..hassua miten jotkut jaksaa laittaa tänne näitä kommentteja..
hassua miten...
että ihmisillä ei voisi olla samanlaisia kirjoitustyylejä, ei samanlaisia ongelmia ja jos sattuu laittamaan samantyylisiä viestejä niin heti on sama henkilö jonkun muun kanssa ja vähintäänkin jotenkin sekaisin henkisesti..noh, luulkaa mitä luulette, itse tiedän mitä olen kirjoittanut, ja mitä en...
sitä opintolainan lyhennystä käydä vaikka pienentämässä? Entä sitä toista lainaa, sehän ei ilmeisesti ole asuntolaina, kun puhuit vuokrasta. Voisko vaikka auton vaihataa helvempaan? Laina kai on autolainaa.
eräälle kirjoittajalle tiedoksi että emme ole sama henkilö tämän ööh, äiti2006 kanssa...mieheni ei ole työtön, eikä minulla opiskelut kesken.vaikeahan se on tässä todistaa mutta mutta..niin ja äiti2006, haimme juuri sossusta toimeentulotukea koska tosiaan jäimme miinukselle, mutta eipä sieltä mitään tullut, koska autoa ja opintolainoja ei lasketa mukaan...ehkä asia on eri kun lapsi syntyy ja meitä on kolme...toivottavasti ainakin kela antaa asumistukea lapsen synnyttyä..
niin, laina on joskus vuosi sitten pankista saatu joustoluotto...missä maksusumma on vaihdettu minimiin..ja opintolainassa on myös kuukausittain maksettava summa saatu pienimpään mahdollisimpaan..juuri tuli kelasta lappunen että niihin opintotuen korkoihin yms on mahdollista hakea apua...taidampa kohta lähteä sinne...auton voisi vaihta halvempaan, mutta kun sekin on niin että mielummin maksamme hieman enemmän kuussa toimivasta, hyvästä autosta kuin remppaamme koko ajan vanhaa autoa...meillä oli kaksi 90-luvun alun ja puolivälin autoa vielä vähän aikaa sitten, mutta niissä sai koko ajan olla jotain korjaamassa ja sehän vei enemmän rahaa(laskettiin silloin)kuin tämä auto...nooh..tuossa juuri tein laskelmia ja ei se tilanne täysin toivoton ole, kun tulee lapsilisiä ja miehellä menee kottikierre katki...toivottavasti tämä tästä..mukava vaan huomata että täällä on myös samassa tilanteessa olevia..säästövinkkejä otetaan vastaan..nyt jo leivotaan omat leivät, mutta...
ruuassa pystyy todellakin säästämään paljon. Tiedän kokemuksesta, että kuinka vähällä rahalla saa monipuolista ruokaa. Onko lähellänne mitään puutarhaa, joka siis myy kauppoihin tuotteita? Itse käyn ostamassa eräästä yksityisestä kasvihuoneesta tomaatteja, kurkkuja ja paprikoita. Muotopuolia saa sieltä edullisesti, nehän eivät kauppoihin kelpaa.
Tee uuniruokia iso satsi kerralla ja pakasta puolet. Sieltä saat nopeaa ruokaa jos et ehdi juuri sinä päivänä valmistaa alusta loppuun sapuskaa. Tulee halvemmaksi kuin einekset. Vuoden mittaan tuntuu jo sähkölaskussakin!
Korjaa vaatteita, liian usein heitetään hyvää vaatetta pois vaikka sen voisi korjata. Osaatko ommella? Jos osaat, niin vauvalle voit tehdä vaatteita esim. omista vanhoista vaatteista. Jos kaapissasi on hyväkuntoinen vaate, jota et kuitenkaan käytä, niin mikset hyötykäyttäsi sitä?
Onko kunnassanne kierrätyskeskusta? Siellä kannattaa käydä tutkimusretkellä toisinaan. Varsinkin vauvoille sieltä löytää hyväkuntoisia vaatteita, leikki-ikäiselle ei enää helposti.
Muista kertoa tutuillesi, että teillä on tiukkaa. Itse en kertonut ja harmitti kun siskot tuli käymään aina ison ruusupuskan kanssa. Teki mieli huutaa, että olisit tuonut vaikka kahvipaketin kukkien tilalla. Jälkeenpäin kun olemme asiasta jutelleet niin siskot eivät todellakaan huomanneet kuinka tiukkaa meillä oli. Jälkeenpäin on helppo olla viisas, mutta nyt samassa tilanteessa kyllä kertoisin.
Meillä on nyt työttömyys taakse jäänyttä elämää ja elämä mallillaan. Toivon teille kaikkea hyvää ja että saatte raha-asioihin helpotusta!
Olettehan jo tarkistaneet saatteko asumistukea? Jos noilla menoilal ei tuolot riitä niin luulisi..
Lainoihin voi saada lyhennysvapaata joksikin aikaa lähes kaikkialta, mutta liki vuodeksi vain pankilta. Kannattaisiko nyt ottaa ja mennä pankkiin käymään ja yhdistää kaikki osarit ja lainat yhdeksi ja lyhentää sitä sitten maltillisemmin? Nuo perinteiset säästöthän olette jo tehneet..
Keikka jos tekee äippälomalla niin pyhä on ainoa päivä jolloin se ei vähennä päivärahaasi. Muina päivinä päiväraha jää minimiin työpäivältä.
Omana ja ehkä hieman ilkeänä mielipiteenä voisin sanoa että jos on rahaa tupakkaan ja viinaan niin on kaikkeen muuhunkin vaikka kummankin lopettaminen on yllättävän vaikeaa..
Lohdutuksena voin sanoa että anoppisi aikanaan tekemä työ on ollut kyllä perheessä ihan eri asemassa kuin nykyisin verotuksellisista syistä ja inflaation takia.. Silloin nimittäin lapsi alkoi jo tuoda ruuan taloon!
Sossusta ainaki saa jonkinlaisia "maksusitoumuksia" tms. vauvan isompiin ostoksiin (sänky, turvakaukalo, rattaat, pyöränistuin jne.), vaikka ei toimeentulotukea välttämättä saiskaan vaikkapa niitten lainojen vuoksi.
Joo, ja kyllä teidän täytyy esim. pienentää lainaeriä, jos ei rahat muuten riitä. Ne on teidän omia henkkoht lainoja, eikä sossu niitä ala maksamaan, luonnollisestikaan. Muutenhan kaikki vois tahallaan ottaa (jos sais) vaikka kuin suuria lainoja mihin huvittaa ja sitte mennä luukulle hakeen rahaa kun ei omat tulot riittäskään lainaerien jälkeen.
Että ei muuta ku omia menoja karsimaan!
Muistan kyllä opiskeluajan, jolloin jäi vuokran ja sähkön jälkeen 170e rahaa kuukaudeksi.
soppala ei anna rahaa, eikä maksusitoumusta turvakaukaloon..tai ei ainakaan oo kellekään tutulle tai itselleni antanut. Perustelut siihen..auto ei ole välttämätön, eikä myöskään kaukalo. Käskivät käydä vuokraamassa tai lainata joltai silloin jos sitä tarvitsee..aika typerää, mutta ei voi mitään.
Sänkyyn, hoitopöytään ja rattaisiin sieltä on saatu apua..ja pesukoneeseen, koska taloyhtiössä ei päässyt sisäkautta kulkemaan pesutupaan.
Kyllä ne avustaa, jos tilanne siltä näyttää... tsemppiä.
Luin kirjoituksesi ja en voi muuta todeta kuin että samassa veneessä ollaan.
Itse olin viimeisiä kuukausia raskaana, kun saimme mieheni kanssa tietää hänen lomauttamisestaan. Siinä vaiheessa iski paniikki!! Miten pärjätä, lapsi tulossa, velat tulisi maksaa jne. Ei näyttänyt tulevaisuus siinä vaiheessa ruusuiselta, ei. Rahaa kun olisi tarvittu vauvan tarvikkeisiin, talon lainaan, auto lainaan, minun opintovelkaan sekä kaikkiin muihin jokapäiväisiin menoihin. Itse olin jo siinä kunnossa, että töihin meneminen ei olisi onnistunut, niin ja kun vielä lääkäri sen kielsi ennenaikaisten supistusten vuoksi. Siinä mieheni kanssa tapeltiin samasta asiasta kuin mistä teillä nyt on riitaa, miten hän joutuu tekemään kaiken. Sanoinkin hänelle, että ajatteliko hän ollenkaan mitä suustaan päästi. Minusta ei ollut menemään töihin vaikka olisin miten tahtonut. Kysyinkin häneltä, että pitikö hän minua laiskana, kun kuitenkin kotona sain tehdä kaikki työt ison vatsani kanssa, kun mies vain makasi sohvalla ja marisi. Tässä vaiheessa me kuitenkin pärjäsimme jotenkin, mutta nyt tuntuu että mistään ei tule mitään. Kaikesta mahdollisesta on tingittävä.
Nyt kun vauva on jo kahdenkuukauden ikäinen, ei taloudellinen tilanteemme ole parantunut juuri mitenkään. Mieheni on edelleen lomautettuna, minä vanhempainrahalla, niin ei paljon naurata. Onneksi meillä on oma talo täällä maalla ja maata sen verran, että olen odotusaikana istuttanut perunoita ja juurikasveja, niin nyt voi säästää niiden ostamisessa. Lisäksi olen saanut hyviltä ystäviltä paljon lastentarvikkeita, niin siinä olen säästänyt pitkän pennin.
Harrastuksita puheen ollen, niitä en ole harrastanut enää hetkeen. On ollut pakko karsia niistäkin, kun rahat ei riitä. Olenkin monesti miettinyt, että mistä kaikesta vielä joutuu luopumaan..., kun karsittavaa ei kertakaikkiaan enää ole.
Mutta kaikesta huolimatta toivotan sinulle hyvää jatkoa. Yritä edes nauttia niistä pienistä iloista mitä on vielä jäljellä, eikö vain...
..Kaikille säästövinkkejä antaneille..onneksemme emme ole joutuneet maksamaan kun hoitopöydästä ja turvakaukalon korjaamisesta(kankaan) kun kaikki on tullut siskolta kiertoon..toivottavasti tästä jotenkin selvitään...onneks tosiaan ystävämme ja perheemme tietää tiukasta tilanteesta..ystävät tuo aina omat kakut ja keksit mukanaan ja vanhemmat kyselee vähän väliä että onko rahaa(tosin joskus pitää valehdella että on, kun ei riitä itsetunto ottamaan heiltä)..ja auttavat parhaansa mukaan...harrastuksista olemme mekin karsineet..olemme pitäneet miehen kanssa pitkiä keskusteluja tästä raha-asioista ja lupasi hänkin karsia menojaan(hänen mielestään hänen ei tarvitsisi karsia koska hänhnä ne rahat taloon tuo...hmm..ehkäpä mies joskus tajuaa että olemme perhe)...eräs kirjoitti samasta tilanteesta..että mies ei tajua että vaikka hän onkin töissä niin meilläkin on kyllä tämä raskaana oleva kuka tekee ruuan ja tiskaa...kauppaan suostuu silti useimmiten tulemaan mukaan kun ymmärtää etten voi painavia kauppakasseja kannella...mutta siis suurkiitos kaikille..säästövinkkejä saa edelleen laittaa:)
Näitä kirjoituksia on paljon ja omia kokemuksia samalta ajoilta. Kiva olla isyyslomalla kun lapsen kanssa ei voi tehdä mitään, bussilla pääsi veloituksetta kärryillä mutta ei ollut varaa edes kahviin jos kävi jossain. Mihinkään sisäänpääsylliseen laitokseen ei ollut mitään asiaa. Autokin on lapsiperheille välttämätön joten sen mollaaminen on ihan turha.
Laskepa huviksesi paljonko maksatte käsittelymaksuja ja korkoja eri korteista jos niitä on. Kuten joku ehdotti yhdistäkää useimmat lainat yhdeksi ja lisätkää siihen vielä elämiseen tarvittava osa ettei esim. auton huolto romuta taloutta ja ottakaa siihen pitkä takaisinmaksuaika. Kyllä se valo pilkottaa jossain ja pääsette vihreälle oksalle jossain vaiheessa.
Tänään käytiin pankissa sopimassa opintolainalle lisää maksuaikaa...Nyt on vuosi ilman maksuja!Kun ei tiedetty että niinkin voi tehdä.kunnes tänään pankista itse ehdottivat!(kiitos kiltti pankkirouva)Helpottaa ainakin vähän!Pystyy pistämään talouden kuntoon ja vuoden päästä minäkin olen todennäköisesti takaisin töissä, ellei mitään ihmeellistä satu...
tuo lainojen yhdistely on vaikeaa kun lainat on kahdesta eri pankista... noh...tänään taas tapeltiin tuosta rahasta...on se kumma kun mistään muusta ei tapella mutta tänään sai taas kuulla olevansa vaikka mikä...soitin jopa työnantajalle että voinko tehdä muutaman työvuoron vielä, mutta ei antanut lupaa.."oman ja lapsesi terveyden takia"..ei ole järkevää tiedän, mutta on niin ahdistava tilanne kun toiselta menee koko palkka yhteisiin laskuihin ja itse ei pysty auttamaan yhtään...ennen kuin tulee ensimmäinen äitiysraha...lisävinkit on edelleen tervetulleita:)
Mieheltäsi on naurettavaa valittaa siitä, että et käy töissä. Olet raskaana, eikä työnantaja ees huoli sua töihin terveyden takia. Miehesi pitäisi ymmärtää, että tekee vaan toiselle huonon mielen kun valittaa siitä. Asiahan ei siitä miksikään muutu.
Itse olemme molemmat opiskelijoita ja elämme opintotuella ja minimiäitiysrahalla. Eli elämme siis alle sen sossun köyhyysrajankin. Aina on kuitenkin rahaa löytynyt, että ollaan selvitty. Eipähän kyl mitään ylimääräistä osteta. Eikä oo lainoja. Mutta eipä oo omaisuuttakaan... :(
Mutta tsemppiä sulle!