Usein sanotaan, että jos kumppania ei löydy, pitää laskea rimaa. Mikä on sellainen asia, mistä voisit tinkiä kumppanin saadaksesi? Onko se ulkonäkö, koulutus, lapsettomuus vai mikä?
Itse olen tullut siihen tulokseen, että sellaisia miehiä, joilla olisi niin sanotusti samat meriitit kuin minulla, ei kolmekymppisistä sinkkumiehistä enää kertakaikkisesti löydy. Nettitreffejä on takana parikymmentä, ja baareissa on kierretty kyllästymiseen asti miestä löytämättä. Ystävilläni on samanlaisia kokemuksia kuin itselläni: 3-kymppinen koulutettu, hyvännäköinen, sosiaalinen ja lapseton sinkkunainen ei löydä vastaavanlaista sinkkumiestä mistään. Jos satut sinkkuuntumaan juuri silloin, kun muut ikäisesi alkavat vakiintua ja mennä naimisiin, et löydä enää ketään. Paska tsägä. Nytpä on kai sitten laskettava rimaa.
Asia, josta on varmaan pikkuhiljaa alettava tinkiä, on miehen lapsettomuus. Se ei ole lapsettomalle helppoa, mutta minkäs teet. Niitä kivannäköisiä, fiksuja, koulutettuja ja ns. normaaleja näyttäisi vielä olevan vapaina miehissä, joilla on lapsi(a) aikaisemmasta suhteestaan. Koulutus on toki toinen asia, josta voin tinkiä. Tosin jos koulutustaustat ovat kovin erilaiset, se on pikemminkin suhdetta rasittava kuin lujittava tekijä.
Se, mistä en voi tinkiä, on tietyntasoinen älykkyys. Tyhmän miehen kanssa en voi olla. Enkä minkään tynnyrissä kasvaneen juntin. Haluan laaja-alaisen ja monista asioista kiinnostuneen miehen. Sellaisen, josta on luontevaa käydä salilla, baarissa, oopperassa ja taidenäyttelyssä. Ulkonäöstäkään en voi tinkiä: pitää olla haluttava ja kivannäköinen. Tähän määritelmään sopivat kyllä hyvin monenlaiset miehet. Sosiaalisuus, puheliaisuus ja huumorintaju ovat myös asioita, joita toivon kumppaniltani.
Mistä sinä voisit tinkiä kumppanin saadaksesi? Mistä et?
Itse olen tullut siihen tulokseen, että sellaisia miehiä, joilla olisi niin sanotusti samat meriitit kuin minulla, ei kolmekymppisistä sinkkumiehistä enää kertakaikkisesti löydy. Nettitreffejä on takana parikymmentä, ja baareissa on kierretty kyllästymiseen asti miestä löytämättä. Ystävilläni on samanlaisia kokemuksia kuin itselläni: 3-kymppinen koulutettu, hyvännäköinen, sosiaalinen ja lapseton sinkkunainen ei löydä vastaavanlaista sinkkumiestä mistään. Jos satut sinkkuuntumaan juuri silloin, kun muut ikäisesi alkavat vakiintua ja mennä naimisiin, et löydä enää ketään. Paska tsägä. Nytpä on kai sitten laskettava rimaa.
Asia, josta on varmaan pikkuhiljaa alettava tinkiä, on miehen lapsettomuus. Se ei ole lapsettomalle helppoa, mutta minkäs teet. Niitä kivannäköisiä, fiksuja, koulutettuja ja ns. normaaleja näyttäisi vielä olevan vapaina miehissä, joilla on lapsi(a) aikaisemmasta suhteestaan. Koulutus on toki toinen asia, josta voin tinkiä. Tosin jos koulutustaustat ovat kovin erilaiset, se on pikemminkin suhdetta rasittava kuin lujittava tekijä.
Se, mistä en voi tinkiä, on tietyntasoinen älykkyys. Tyhmän miehen kanssa en voi olla. Enkä minkään tynnyrissä kasvaneen juntin. Haluan laaja-alaisen ja monista asioista kiinnostuneen miehen. Sellaisen, josta on luontevaa käydä salilla, baarissa, oopperassa ja taidenäyttelyssä. Ulkonäöstäkään en voi tinkiä: pitää olla haluttava ja kivannäköinen. Tähän määritelmään sopivat kyllä hyvin monenlaiset miehet. Sosiaalisuus, puheliaisuus ja huumorintaju ovat myös asioita, joita toivon kumppaniltani.
Mistä sinä voisit tinkiä kumppanin saadaksesi? Mistä et?
Vastaukset 30
Vanhimmat
todellakin on selviä kriteerejä, jotka varmaan haittaavat kumppanin löytämistä..
Itse en ole edes ajatellut tuollaisia kuin koulutus, tai lapsettomuus..
ihan sama, kunhan siinä ihmisessä on sitä "jotakin"...
itsellä yksi kriteeri josta en luovu : hyvä itsetunto!
Miksi hyvä itsetunto on niin tärkeä? Vai tarkoittaako se tasainen itsetunto?
itsetunto kattaa niin paljon, on oma elämä "hallussa" ja järjestyksessä..Jos on hyvä itsetunto, niin silloin on uskoakseni myös huumorintajua eikä ole ripustautuja tai pahimmassa tapauksessa läheisriippuvainen..
Hyvällä itsetunnolla varustettu mies on ylpeä siitä mitä hän on, eikä pyytele anteeksi itseään tai luonteenpiirteitään. Ja sellainen mies kohtelee myös hyvin naista.Oliko tarpeeksi perusteluita :) ?
muutaman vuoden nuorempi :(
Tosin oopperasta en liiemmin välitä, ku ne korkeat äänet sattuvat korviin. Siis oikeasti.
Tosin klassista tykkään kuunnella.
Kuules nyt! Kyllä meitä 3-kymppisiä lapsettomia sinkku miehiä vielä on, mutta missä kohdata samainen nainen?
Tinkiä voisin koulutuksesta ja ulkonäöstä. Lapsettomuus on se viimeisin mistä voisin tinkiä.
Ehkä sinulla on hieman liikaa luuloja itsestäsi. Jos kerran olet sellainen helmi mitä kerrot olevasi, niin ihmetyyttää se, ettet ole sitä prinssiä vielä löytänyt. Hyvähän se on että itseään arvostaa, mutta jos se johtaa siihen, että kaikki vastakkaisen sukupuolen edustajat näkee jotenkin itseään huonompina, kummpaniksi kelpaamattomina, niin voihan sitä sitten valmistautua viettämään vanhuutensa "yksin". No eihän sekään mikään huono vaihtoehto ole.
-sinkkumies
Mun rima on niin korkealla, että kumppanin pitäisi olla nainen ja lapseton.
Alkaa näyttää siltä, että sukupuolesta ehkä joudun tinkimään.
Tunnen juuri samoin kuin sinä. Tosin olen jo nelikymppinen, ja joudun katselemaan itseäni nuorempia naisia sillä ikäiseni nainen alkaa olla jo liian vanha ensisynnyttäjäksi. Ikävä biologinen tosiasia.
Olisi tosiaan ihanteellista, jos löytäisi kumpanin jolla olisi samat "meriitit", ja varsinkin varallisuutta olisi hyvä olla suurinpiirtein samanverran. Tästä jälkimmäisestä kriteeristä olen joutunut luopumaan heti kättelyssä. Tapaamillani naisilla ei yleensä ole juuri ollut muuta omaisuutta, kuin vaatteensa ja pienessä vuokra-asunnossa olevat huonekalunsa. Vaikkakin he ovat olleet hyvin koulutettuja ja olleet työelämässä lähes yhtäkauan kuin minä.
Myöskin koulutustasosta olen jo muutama vuosi sitten luopunut. Minulle on selvinnyt ettei korkeakaan koulutus takaa naisen älykkyyttä. Älykkyydestä en voi tinkiä, sillä en voisi kunnioittaa kovin tyhmää puolisoa, eikä olisi myöskään paljoa keskusteltavaa, ainakin aihepiiri ei varmaankaan olisi kovin kehittävää.
Uskoisin ikäni olevan suurin este kumppanin löytymiselle. Kun tapaan naisia, jossain välissä ikäkysymys tulee esille. Ikäni kuultuaan he yleensä sanovat "Luulin sinua nuoremmaksi". Sitten he pikkuhiljaa katoavat takavasemmalle.
Onko yli 35-vuotias jo liian vanha mieheksi?
Naisen koulutustasoa ei ainakaan pidä katsoa... menee metsään jos mies alkaa sen perusteella arvioida.
Jos ikäkysymys nousee liiaksi esille niin voihan mies alkaa tapailla ulkomaalaisia naisia? Aivan kaikkialla miehen ikä ei ole vastaava "haitta" kuin Suomessa :)
Mielenkiintoista. Itse en omista mitään, vaikka suht hyväpalkkaisessa työssä olenkin. Ehkäpä sen takia miehenkään varallisuudella ei ole minulle mitään merkitystä. En ole koskaan oikein edes osannut ajatella sitä, että varallisuus voisi olla jokin kriteeri. Vaikka kyllähän se rahanpuute estää esimerkiksi tekemästä asioita yhdessä. Jos toinen tykkää matkustella, ja toisella ei ole ikinä rahaa lähteä mihinkään, on se vähän kurjaa. Minulle kuitenkin riittää, jos mies tulee toimeen tuloillaan eikä tarvitse aina joka senttiä laskea.
Se, mitä omistaa tai ei omista, ei riipu palkasta vaan pikemminkin siitä, mitä arvostaa ja pitää tärkeänä elämässä. Itselleni esimerkiksi asunnon ostaminen tai sisustaminen ei ole ollut niin tärkeää. Materian hankkimisen sijaan olen halunnut kasvattaa henkistä pääomaani muun muassa matkustelulla. Täydellisen astiasarjan hankkiminen ei suoraan sanottuna kiinnosta pätkääkään, ennemmin lähden niillä rahoilla ulkomaanmatkalle.
Sanoit katselevasi itseäsi nuorempia naisia. Mitenkäs nämä naiset sitten ovat olleet työelämässä yhtä kauan kuin sinä? Ovatko he opiskelleet lyhyemmän aikaa kuin sinä ja siten huonommin koulutettuja? Ehkäpä siksi heillä ei ole juuri muuta omaisuutta kun "vaatteensa ja pienessä vuokra-asunnossa olevat huonekalunsa". Sanonnan mukaan muuten miehen euro on naiselle 80 senttiä. Eli naiset tienaavat huonommin kuin miehet. Ja vaikka tienaisivat hyvinkin, esimerkiksi 3-kymppisellä ei voi olla samanlaista varallisuustasoa kuin 4-kymppisellä, joka on ollut työelämässä täysipäiväisesti jo pitkään.
Voi siis olla aika vaikea löytää nuorempaa naista, joka on yhtä varakas kuin sinä. Vaikeata siksikin, että nämä nuoremmat naiset ottavat mieluummin samanikäisen kumppanin. Mitä tarjottavaa sinulla olisi itseäsi huomattavasti nuoremmalle naiselle?
Niin, muutama vuosi sitten tapailin vielä muutaman vuoden nuorempia naisia. Miesten täytyy käydä armeija ja opiskelunikin ovat ehkä kestäneen hieman pitempään. Näin perustelisin suurinpiirtein samanaikaisen työelämässäolon.
Matkustelu ei varmaankaan olisi mikään ongelma. Työssä käyvä, hyvin koulutettu, kuten sinäkin, pystyy helposti irroittamaan muutaman tonnin matkusteluun. Eihän työssäkäyvällä ihmisellä ole aikaakaan matkustella rajattomasti. Astiasarja taas maksanee muutamia satasia.
Olen jo luopunut "varakkaan" naisen etsinnästä aikoja sitten, kuten aikaisemmin kirjoitin. Etsin noin kymmenen vuotta nuorempaa vain siksi, että voisin perustaa oman perheen. Muuten kävisi kyllä vanhempikin. Itse olen hyväkuntoinen, hyvännäköinen, nuorekas ja menisin ulkoisesti kolmekymppisestä. Lisäksi ikäni ei rajoita jälkeläisten hankintaa. En halua ajatella niin, että minun pitäisi tarjota jotakin naiselle, vaan että hän hyväksyisi minut omana itsenäni. En halua ostaa vaimoa, ainakaan vielä.
Jonkinmoista listaa ja ihannenaistahan tuota on tullut mietittyä jokseenkin alitajuisesti. Tosin jos näkee mielenkiintoisen naisen niin ensiksi ei ole listat mielessä. Kuitenkin, ikähaarukan ollessa 20-30:
Voin tinkiä...
- Yhteisiä harrastuksia ei tarvi olla valmiiksi.
- Saa harrastaa jotain käsittämätöntä kunhan itse ei tarvitse väkisin osallistua.
- Aivan akateemista koulutusta ei tarvitse olla.
- Musiikki - ja muu viihdemaku ei tarvitse olle samankaltainen.
- Voi olla absolutisti koska itsekään en hirveänä juo alkoholia.
- Kehon ei tarvitse olla mallimittainen ja virheetön eikä pukeutumisen muodinmukainen.
- Varallisuus saa olla mitä on.
- Seksin ei tarvitse olla tiheän säännöllistä.
En tingi:
- Tupakoitsematon pitää olla.
- Mukava luonteenpiirre täytyy olla.
- Lapseton tavattaessa.
- Kuitenkin haluaa yhteisiä lapsia.
- Koiraton.
- Tatuoimaton ja lävistyksemätön.
- Ei saa juovuksissa olla "ystävällinen" luonne.
voitasko oikeesti tutustua toisiimme myös jutustelemalla puhelimella 0417844355 tai tekstarii
http://www.youtube.com/watch?v=ojFYNJR8JUA
- ei saa tupakoida, suuteleminen ei maistu hyvältä tupakoivan kanssa :)
- lapseton (mahdollisesti omia lapsia myöhemmin jos suhde toimii)
- ei ylipainoinen tyyliin yli 150cm/70kg, kertoo huonosta itsetunnosta eli painoindeksi oltava kohdillaan
- ei tarvitse olla missin näköinen mutta pitää olla kiinnostavan, joku persoonallinen seikka saattaa kasvoissa ratkaista
Tuossa muutama, josta en itse tingi ja noi kriteerit käy myös itseeni, en pyydä toiselta sitä mitä en itse pysty täyttämään =)
(HUOM. ei tarvitse olla Einstein, mutta en viitsi itseäni tyhmempiä katsella ;)
ei löydy samantasoisia miehiä? Näitä provoja on ollut aiemminkin, mitäs jos yrittäisit nostaa omaa tasoasi niin voisit jonkun löytääkin.
Miehessä pitää olla makua ja luonnetta ;)
Koulutus, varallisuus, harrastukset, musiikkimaut ym. ovat merkityksettömiä asioita. Tupakoiminen on hienoinen turnoff. Ja käytännän kokemuksesta voin sanoa, että aiemmasta liitosta olevat lapset, kun itse olen lapseton, saattavat tuoda hankaluuksia, joita en enää halua. Esimerkiksi jotkut joilla jo lapsia edellisestä suhteesta, eivät halua enää lisää, ja minä lapsettomana kuitenkin toivon jonain päivänä saavani lapsia.
Tylsä tosia asia on, että hengenheimolaisia ei ihan joka puussa kasva ja sellaisen löytyminen on näköjään hankalahkoa. Ja sellaisen kun löytää, niin on parempi luopua ja tinkiä ulkoisista kriteereistä, jos sellaisia on.
Eli se on ehkä se suurin asia, josta en luovu.. Miehellä pitäisi olla samanlaiset arvot ja samankaltainen näkemys tulevaisuudesta ja parisuhteesta kuin minulla. Vaikka mies olisi kuinka koulutettu, varakas ja hyvännäköinen, mutta hänellä olisi erilainen elämänkuva kuin minulla niin eihän siitä voisi tulla mitään. Etsin kuitenkin pitkäaikaista kumppania enkä hetken huumaa. Luotettava isä yhteisille lapsilla. Siinähän sitä on jo kriteeria taas liiaksikin.
Ja vaikkei minulla ole mitään megaisoa listaa kriteereistä ja toiveista miehen suhteen, en kuitenkaan näkisi, että rimani on matala tai että sitä pitäisi laskea. Kyllä sen "omansa" tuntee, kun sen tapaa. Ja se on sitten vaan itsestä ja toisesta kiinni, että mitä kaikkea sitä ollaan valmiita yhdessä rakentamaan =)
my soulmate :)
Tuohon ei voi kyllä paljoa lisätä.
..........olisit kaikesta huolimatta jäänyt asettamiesi kriteereiden vangiksi. Katsot miehiä, kuin tutkisit kaupan hyllyltä jauhopussia. Usko sydämesi ääneen. Tuskin kykenet edes ihastumaan aivan mahdottomaan tapaukseen. Hellitä tosikkomaisesta kriittisyydestä ja anna huumorin kukkia. Rimat kuuluvat urheilukentille!!
Olen samaa mieltä, että kriteerilistat on syytä heittää kokonaan romukoppaan. Kyllähän sitä itsekin 35-v naisena toivoo tiettyjä asioita tulevalta kumppanilta, mutta oikeasti en voi määritellä "ihannemiestäni". Sen vain tapaa tai ei tapaa. Kun olisi suhtkoht normaali, huumorintajuinen ja samalla aaltopituudella, niin muilla jutuilla ei ole merkitystä. On päivänselvää että väkivalta ja alkoholismi ovat syitä pistää homma poikki, mutta muuten olen sitä mieltä, että kaikki paitsi mukava yhdessäolo on turhaa. Tähän ikään päästyään sellaisen ihmisen löytäminen vain tuntuu vaikealta, mutta toivoa ei saa menettää. Sitä paitsi en minä ole aina ollut se kranttu osapuoli, suhteen toimivuuteenhan tarvitaan aina kaksi;) Ja pilke silmäkulmaan.
moi
ensinnäkin kerron itsestäni. tilapäisesti yksikätisenä, en käytä isoja kirjaimia, enkä muita välimerkkejä kun , tai .. olen 43v eronnut mies. riman laskeminen on ollut minullekin kynnyskysymys. ulkonäön pitää olla silmää miellyttävä, koska sitä joutuu katsomaan joka päivä. alkaa pitemmän päälle harmittamaan. tosin tässäkin täytyy olla realisti, kuinka hyvin 40v voi olla säilynyt. koulutukseen en laittaisi suurtakaan painoa. tyhmyyteen, ja tai erilaiseen elämänkatsomukseen isompi painoarvo. niitä ei silti pääse vertaamaan, ennen kuin tutustuu. eikä tutustu, jos ei miellytä silmää. lapsista voin kertoa: olen itse 18v sitten tutustunut yksinhuoltajaan. hänellä oli 7v poika. olin sen naisen kanssa 15v avioliitossa, saaden myös 2 yhteistä lasta. ehkä miesten kanssa vielä helpompaa, heillä lapset asuvat yleensä äidin luona.
lopuksi yhteenvetona...ulkonäkö, tärkeä...äly, tärkeä...koulutus,ei merkitse mitään, jos mies ei saa komplekseja, että nainen tienaa enemmän...ja sen ihmisen kanssa täytyy viihtyä ja pystyä olemaan oma itsensä, ilman pienintäkään esitystä.
hyvää jatkoa sinulle, ja onnea "metsästykseen"
mummolaan näytille. Kyllä kriteerit täyttyy....
Voin tinkiä ainakin seuraavista asioista, jos joku tyttö löytyisi:
- ULKONÄKÖ, voin tinkiä paljon. Eikä se aina ole tinkimistäkään, on monenlaisia kauniita ihmisiä. Ei kaikki ole muotilehtien kauneusmuotista.
- SOSIAALISUUS, siinä mielessä että ei tartte olla kavereita paljon. Siinä mielessä ei kuitenkaan voi tinkiä, että olisi täysin epäsosiaalinen minua kohtaan.
- KOULUTUS, siitä voin tinkiä, voin ottaa vaikka lukion keskeyttäneen. mutta Huom! ei älykkyys/ viisaus/ nokkeluus. Tyhmää naista en pysty ottamaan.
- TYYLI. Aiemmin pidin tärkeänä, että naisen pukeutumistyyli ynnä musiikkimaku jne. olisivat natsanneet minun tyyliini. Enää en pidä tärkeänä. Tyyli saa olla mikä tahansa, pienin poikkeuksin, esim. suomijuntti, Yö/ Popeda, tuulipuku ja farkkuliivi-tyylin naista en pysty ottamaan.
- SEKSI, voin tinkiä siitä, että en välttämättä saisi naisen kanssa paljoa seksiä, tai juuri sellaista seksiä kuin haluaisin.
- POLIITTISET, USKONNOLLISET YM. VAKAUMUKSELLISET MIELIPITEET. Voin tinkiä, ei tarvitse edustaa ollenkaan samoja ajatussuuntia kuin minä. Tai pari on mistä en tingi. Natsin taikka kovan rasistin kanssa en voisi olla, en myöskään kiihko-ateistin.
Mistä en tingi: naisen hyvä käytös, naisella suht samanlaiset arvostukset perhettä ja parisuhdetta kohtaan kuin minulla, naisen riittävä "kunnollisuus".
Ruma ämmä joka luulee et on kaunis kerta jotku känniääliöt on tullut vonkaa pillua. Toiseksi sinä et tiedä todellisuudessa mitään järkevää ja etkä tule vaikka olisit lukenut kirjoja 100 vuotta ja opetellut hesarista ulkoamielipiteitä toiset sata vuotta.
Nosta ikärajaa,heh..
Kun otat minut, saat sinua jumaloivan miehen..Miehen joka tietää mitä tekee, ja tekee myös... Ainakin sinut onnelliseksi..
vaikea sanoa näistä suurista treffailumääristä/ laadusta... mielenkiintoisia ihmisiä on sivuilla paljon mutta silti monien odotukset vaan ovat jotenkin liian kiireisiä, ja tuntuu siltä että monet hakee "kemiaa" "kyllä sen vaan tietää" "kolahtaa" jotka viittaavat enemmän salamarakastumiseen (umpirakastumiseen)eikä se rakastuminen mitään helppoa ole eikä se tule silloin kun hakee vaan se tulee silloin kun menee huonosti eikä hallitse odotuksiaan eikä tiedosta alitajunnan tunteita. Jos treffeille mennään kuin se olisi jotain suurta mahdollisuutta niin tilannetekijät eivät kyllä "kolahda". Ehkä se tosiaan on niin että jos ei odota mitään niin silloin on vaan voitettavaa ja tutustuminen voi alkaa. jaa... luulen ettei sitä oikeaa olekaan mutta se voisi olla useampi ihminen jos haluaa tehdä suhteen eteen työtä... sinunkin toivelistasi oli niin pitkä että ei sitä yhdessä illassa voi osoittaa täyttävänsä "kriteerejä", ??tasoa tietysti pitää olla??
Jonain päivänä, kun rakastut elämäsi ensimmäistä kertaa unohdat kaikki kriteerisi.
Ulkonäkö ei määritä ihmistä. Tämän tajuat viimeistään rupsahtaessasi.
Kavereiden kanssa voi käydä taidenäyttelyissä ja oopperoissa. Mies ei ole mikään näyttelyesine ei sitä tarvitse jakapaikkaan raahata. Kuka mies vaatii, että nainen korjaa hänen kanssaan autoa tai käy kalassa?
Joskus huomaat myös, että kaikki ihmiset ovat puheliaita, kunhan pääset läheiseksi heidän kanssaan. Auttaa myös, jos puhuu muistakin kuin omista asioistaan tai alasta, jota on itse opiskellut. Vaikuttaa siltä, että olet itse jumittunut omaan tynnyrinsisäiseen maailmaasi.
hyvännäköinen ja käyttämtön.
Heh, kuka sitä tavishuoraa, eli yli yhden kullin nussimaa käytettyä ilmaishuoraa ottaa?
En vaadi yhtään mitään.