Ollemme poikaystäväni kanssa molemmat parikymppisiä opiskelijoita, emmekä asu yhdessä - ainakaan vielä. Poikaystävä haluaa edetä rauhallisesti, päivä kerrallaan. Vakavasti ei olla puhuttu kihloista tms. vaikka ympärillä saman ikäisiä kavereita ja tuttuja kihlautuu ja muuttaa yhteen.
Olemme olleet yhdessä 11 kuukautta.
Nyt on tulossa lapsi, tosin en ole vielä kertonut poikaystävälleni siitä. Raskaus on alussa (rv 9), joten koskaan ei tiedä, mitä vielä voi tapahtua.
Aion kertoa poikaystävälleni viikonloppuna, kun näemme rauhallisemmissa merkeissä.
Poikaystäväni on pelännyt alusta asti sitä, että tulen vahingossa raskaaksi. Itsekin lääkärin kanssa ihmeteltiin, että tämä raskaus on melkeinpä ihme, koska hormonaalista ehkäisyä on kuitenkin käytetty. Aborttia en tekisi mistään hinnasta, koska lapsi on aina lahja ja tervetullut, raskaus ei kohdallani olisi muutenkaan läheskään itsestäänselvyys.
Poikaystäväni haluaa suhteessamme elää päivän kerrallaan ja edetä rauhallisesti. Pelkään vain, mitä tämä lapsen tulo tekee meille! Emme ole kuitenkaan kuin vähän yli vuoden sitten ehtineet olla kahdestaan, kun tulee jo lapsi..
Yhteenmuuttokin olisi varmaan tarpeen.
Opiskelijabudjetillakin on tiukkaa valmistautua vauvaan, tosin kelläpä ei tiukkaa joskus olisi.
Vauvan tulemisesta olen kuitenkin iloinen, poikaystävän shokki hieman pelottaa...
Miten muut samassa tilanteessa olleet ovat selvinneet?
Olemme olleet yhdessä 11 kuukautta.
Nyt on tulossa lapsi, tosin en ole vielä kertonut poikaystävälleni siitä. Raskaus on alussa (rv 9), joten koskaan ei tiedä, mitä vielä voi tapahtua.
Aion kertoa poikaystävälleni viikonloppuna, kun näemme rauhallisemmissa merkeissä.
Poikaystäväni on pelännyt alusta asti sitä, että tulen vahingossa raskaaksi. Itsekin lääkärin kanssa ihmeteltiin, että tämä raskaus on melkeinpä ihme, koska hormonaalista ehkäisyä on kuitenkin käytetty. Aborttia en tekisi mistään hinnasta, koska lapsi on aina lahja ja tervetullut, raskaus ei kohdallani olisi muutenkaan läheskään itsestäänselvyys.
Poikaystäväni haluaa suhteessamme elää päivän kerrallaan ja edetä rauhallisesti. Pelkään vain, mitä tämä lapsen tulo tekee meille! Emme ole kuitenkaan kuin vähän yli vuoden sitten ehtineet olla kahdestaan, kun tulee jo lapsi..
Yhteenmuuttokin olisi varmaan tarpeen.
Opiskelijabudjetillakin on tiukkaa valmistautua vauvaan, tosin kelläpä ei tiukkaa joskus olisi.
Vauvan tulemisesta olen kuitenkin iloinen, poikaystävän shokki hieman pelottaa...
Miten muut samassa tilanteessa olleet ovat selvinneet?
Vastaukset 8
Vanhimmat
Olisitte huolehtineet ehkäisystä paremmin. Syytä nyt itseäsi. Mies lähtee joka tapauksessa kävelemään luotasi piakkoin, ja se on sinulle ihan oikein. Ettet vain olisi hankkiutunut tahallisesti raskaaksi?
täydellisyyksiä...
LUE sitä kirjoitusta ja YMMÄRRÄ että _HORMONAALISTA EHKÄISYÄ ON KÄYTETTY_ ja ihan "oikein" jos kerran lääkärinkin mielestä on ihme.
jessus tommosia juudaita. hankkiudu hoitoon.
ihan niin kuin lapsen syntymä olis maailman kamalin asia. ja jos jätkä lähtee kävelemään ni menköön. kuka semmosia tyhjänparkujia kaipaa kun ei osaa ku panna mut vastuuntunto on nolla.
Eikö tuossa viestissä juuri mainittu etä se oli VAHINKO????oletko koskaa kuullu et vahinkoja sattuu!!mikä sä olet arvioimaa muita täällä??HANKI OMA ELÄMÄ ÄLÄKÄ PUUTU MUIDEN ASOIHIN!!
Eikö tuossa viestissä juuri mainittu etä se oli VAHINKO????oletko koskaa kuullu et vahinkoja sattuu!!mikä sä olet arvioimaa muita täällä??HANKI OMA ELÄMÄ ÄLÄKÄ PUUTU MUIDEN ASOIHIN!!
ehkäisystä. Ja siitä pitää olla tarkka. Ja puutun juuri siihen mihin haluan!
Ehkäisy voi pettää, vaikka siitä olisi huolehdittu niin hyvin kuin suinkin. Normaali aikuinen ihminen kyllä tietää tämän, joten olet varmasti vain provo.
Me miesystäväni kanssa saimme tietää vauvan tulosta, kun olimme seurustelleet reilut 3kk. Ja pillerit oli ehkäisynä, kaikki muistin ottaa ajallaan, mutta sinistä viivaa näytti :) Ei vielä asuttu silloin yhdessä, mutta puhuttu jo oltiin asiasta vakavastikin. Nyt en vois kuvitellakaan muuta tilannetta elämääni kuin juuri tämän. Ja oma vauva on maailman suloisin!
Itse silloin opiskelin (nyt opinnot loppusuoralla, vauva 8kk) ja mieheni on duunari. Ei ollut eikä ole vieläkään juurikaan ylimäärästä rahaa. Suurin menoerä vauvavalmisteluissa oli vaunut, jotka ostimme uutena. Muuten ostettiin käytettyinä tutuilta tai kirppikseltä tai huutonetistä. Pinnasängyn esim. saimme 10€ ja turvakaukalon (laatumerkki) 20€. Kirppiksiltä löytyy tosi hyviä (kuin uusia) vauvan vaatteita halvalla. Kun pikkuvauvoilla käyvät niin äkkiä pieneksi eivätkä juuri ehdi kulua/nuhrustua. Joten raha-asioista ei kannata kovin stressata.
Ihanaa vauvan odotusta ja onnen toivotukset!
Me olimme seurustelleet reilun vuoden kun tulin raskaaki(myöskin e-pillerit)ja näin ollen 2 v olemme olleet yhdessä kun vauva kohta tulee...tosin olimme asuneet silloin jo vähän aikaa yhdessä..sille kahdenkeskiselle ajalle pitää vaan etsiä enempi aikaa raskausaikana..teette kahdestan reissuja nyt, ettei tule surku sitten myöhemmin..olemme mieheni kanssa reissanneet suomea ja tehneet kaikkea kivaa nyt kesällä kun tiedämme että vauva vie kaiken ajan pitkän aikaa..
ei ole mikään pakko muuttaa yhteen vaikka vauva onkin tulossa...toki se on helmpompaa, mutta toisaalta jos miehes haluaa edetä rauhassa, voisi olla hänelle hyvä, että hänellä olisi jossain muualla paikka mihin "paeta"..suurin osa ajasta menee kyllä varmasti sinun ja vauvan kanssa saman katon alla, mutta hänellä olisi näin tieto jostain sellaisesta paikasta mihin voi ns karata...tämä siis ihan miehen mielenterveyden kannalta...ja jos hän lähtee, niin lähteköön, eipä ollut siis hyvä mies...
tuttavapariskunnalla on n 2 v lapsi..nainen aloittaa amk-opiskelut nyt syksyllä, mies suorittaa siviilipalveluksenm loppuun tammikuuksi ja aloittaa hänkin opiskelut vuoden päästä..jos he meinaavat selviytyä, selvitydytte tekin..onnea matkaan ja onnea odotukselle!